Komission päätös, tehty 3 päivänä toukokuuta 2005, Enterprise Capital Funds -tukiohjelmasta, jonka Yhdistynyt kuningaskunta aikoo toteuttaa (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 1144) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2006/250/EY)
Grade B
mapped from publisher markup. A grade says how a document's structure was obtained, not how reliable the law is.
Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2006/250@2005-05-03/fi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a) alakohdan,
on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa näiden määräysten mukaisesti ja ottaa huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa: MENETTELY
1. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat edellä mainitusta toimenpiteestä komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 25 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 26 päivänä marraskuuta 2003.
2. Komissio pyysi ilmoitettua toimenpidettä koskevia lisätietoja 19 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä D/58191.
3. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 30 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 3 päivänä helmikuuta 2004, ja 19 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 25 päivänä maaliskuuta 2004.
4. Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 7 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa toimenpiteen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.
5. Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio kehotti samalla asianomaisia esittämään huomautuksensa.
6. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vastauksensa menettelyn aloittamista koskevaan komission päätökseen 11 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 16 päivänä kesäkuuta 2004.
7. Komissio sai huomautuksia 20 asianomaiselta:
7.
(a) 20 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 23 päivänä syyskuuta 2004;
(b) 9 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 28 päivänä syyskuuta 2004;
(c) 22 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 29 päivänä syyskuuta 2004;
(d) 1 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komission 4 päivänä lokakuuta 2004;
(e) 6 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(f) 6 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(g) 7 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(h) 6 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 7 päivänä lokakuuta 2004;
(i) 7 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(j) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(k) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(l) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(m) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(n) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä;
(o) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 11 päivänä lokakuuta 2004;
(p) 6 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 11 päivänä lokakuuta 2004;
(q) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 11 päivänä lokakuuta 2004;
(r) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 11 päivänä lokakuuta 2004;
(s) 7 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 11 päivänä lokakuuta 2004;
(t) 8 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 12 päivänä lokakuuta 2004.
8. Komissio toimitti huomautukset 25 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä D/57629 Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jolle annettiin mahdollisuus vastata niihin.
9. Yhdistyneen kuningaskunnan kanta asianomaisten huomautuksiin saatiin 23 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 24 päivänä marraskuuta 2004.
TOIMENPITEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS Toimenpiteen tarkoitus
10. Toimenpiteellä on tarkoitus tarjota lisää pääomarahoitusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), jotka pyrkivät hankkimaan oman pääoman ehtoista rahoitusta 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) arvosta.
11. Toimenpiteessä annetaan tukea, jolla on vipuvaikutus valtuutuksen saaneiden Enterprise Capital Funds -rahastojen (ECF) toimintaan. Rahastot maksavat takaisin tuen, siitä maksettavan koron ja voitto-osuuden.
12. Enterprise Capital Funds -hankkeen rahastojen edellytetään investoivan pk-yrityksiin oman pääoman välineillä tai oman pääoman ehtoiseen pääomaan liittyvillä välineillä.
Toimenpiteen kuvaus
13. Tukiohjelman oikeusperusta on Industrial Development Assistance Act 1982 -lain 8 pykälä.
14. Koska Enterprise Capital Funds -rahastojen on maksettava takaisin saamansa vipuvaikutustuki, keskipitkällä aikavälillä ohjelmassa on tarkoitus päästä itserahoitusjärjestelmään.
15. Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt ohjelmaa varten 44 miljoonaa Englannin puntaa (63,8 miljoonaa euroa) alkuvaiheen kassavirtakustannusten kattamiseksi.
16. Yhdistynyt kuningaskunta hakee aluksi hyväksyntää 10 vuodeksi.
17. Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriöllä on lakisääteinen vastuu toimenpiteestä toimeenpanevan pienyrityspalvelunsa (Small Business Service, SBS) välityksellä.
18. SBS valvoo ECF-valtuutuksen hakumenettelyjä.
19. SBS valvoo ECF-rahastojen investointitoimintaa, mutta ei puutu millään tavalla suoraan ECF-rahastojen yksittäisiin sijoituspäätöksiin.
20. SBS varmistaa myös, että ECF-rahastot noudattavat liiketoimintasuunnitelmaansa ja myönteiseen tukipäätökseen johtaneen tarjouksensa ehtoja.
21. Ohjelma on tarkoitettu yksinomaan pörssissä noteeraamattomille Yhdistyneen kuningaskunnan pk-yrityksille.
22. Vaikeuksissa olevat yritykset, sellaisina kuin ne on määritelty valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa suuntaviivoissa eivät voi saada investointitukea.
23. Enterprise Capital Funds -ohjelmaan kuuluvista rahastoista ei investoida valtiontukea koskevien rajoitusten piiriin kuuluville herkille aloille tai aloille, joihin ei voida soveltaa valtiontukea ja riskipääomaa koskevaa komission tiedonantoa. Ohjelmasta ei investoida vähäriskisille aloille, joita ovat esimerkiksi kiinteistö-, maanomistus-, rahoitus- ja investointiyritykset, eikä rahoitusalan leasing-yrityksiin.
24. Enterprise Capital Funds -rahastot eivät myöskään saa investoida muihin ECF-rahastoihin.
25. Enterprise Capital Funds -rahastot investoivat edunsaajina oleviin pk-yrityksiin 250000–2000000 Englannin puntaa (357000–2900000 euroa) kullakin investointikierroksella.
26. Edunsaajina oleviin pk-yrityksiin ei saa tehdä lisäinvestointeja, jotka ylittävät 2 miljoonan Englannin punnan rajan (2,9 miljoonaa euroa), mikäli ECF-rahasto investoi muita kaupallisia sijoittajia epäedullisemmin ehdoin.
27. Jatkosijoitukset ovat sallittuja, kunhan edunsaajana olevan pk-yrityksen ECF-rahastoilta ja muilta pääomasijoittajilta hankkima oman pääoman ehtoinen rahoitus ei kokonaisuudessaan ylitä 2 miljoonan Englannin punnan rajaa (2,9 miljoonaa euroa).
28. Poikkeustapauksissa edunsaajina oleviin pk-yrityksiin saa tehdä vähintään kuuden kuukauden kuluttua ECF:n ensimmäisestä investoinnista jatkosijoituksia, jotka ylittävät 2 miljoonan punnan rajan (2,9 miljoonaa euroa), jos niitä tarvitaan laimennuksen estämiseksi. Yhden ECF-rahaston sitoutuneesta pääomasta saa kuitenkin sijoittaa yksittäiseen edunsaajana olevaan pk-yritykseen enintään 10 prosenttia.
Esitettyyn toimenpiteeseen liittyvät järjestelyt
29. Toimenpiteessä perustettavat Enterprise Capital Funds -rahastot yhdistävät yksityisiä ja julkisia varoja, joita investoidaan pk-yrityksiin.
30. Saatuaan valtuutuksen toimia ECF-rahastona rahasto voi saada julkista vipuvaikutustukea sellaisella korolla, joka on sama tai lähes sama kuin valtion kymmenen vuoden joukkolainakorko.
31. Valtuutuksen saaneille Enterprise Capital Funds -rahastoille annettava julkinen vipuvaikutustuki saa olla enintään kaksi kertaa rahaston hankkiman yksityisen pääoman suuruinen.
32. Enterprise Capital Funds -rahastojen on maksettava takaisin saamansa tuki korkoineen sekä julkisen rahoituksen tuottama voitto-osuus. Näin varmistetaan, että keskipitkällä aikavälillä ohjelmassa päästään itserahoitusjärjestelmään.
33. Julkisen vipuvaikutustuen täsmällinen määrä, voitto-osuus ja takaisinmaksujärjestys määritellään kilpailulle avoimessa tarjouspyyntöprosessissa, jotta julkinen tuki voidaan pitää mahdollisimman pienenä.
34. Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja merkittävissä alan lehdissä julkaistavilla ohjelmaa koskevilla avoimilla hakemuspyynnöillä varmistetaan, että julkinen tuki on pienin mahdollinen tavoitteena olevan päämäärän saavuttamisen edellyttämä määrä.
35. Hakiessaan ECF-rahaston valtuutusta rahastojen on ilmoitettava pyydetyn julkisen vipuvaikutustuen määrä (enintään kaksi kertaa yksityinen pääoma), julkisten ja yksityisten sijoittajien välinen voitonjako sekä takaisinmaksun tärkeysjärjestys seuraavien kesken:
35.
(a) vipuvaikutustuen korko,
(b) vipuvaikutustuki,
(c) yksityinen pääoma,
(d) voitonjako.
36. ECF-valtuutusta hakevien toimijoiden on esitettävä perusteellinen liiketoimintasuunnitelma, jossa on tiedot seuraavista:
36.
(a) ehdotettu johtoryhmä, johtajien kokemus alalta ja todisteet siitä, että heillä on tarvittavat valmiudet johtaa ECF-rahastoa tehokkaasti,
(b) hankittavan yksityisen pääoman määrä ja kaavaillut pääomanlähteet,
(c) todisteet siitä, että sijoittajat ovat kiinnostuneita ehdotetusta ECF-rahaston liiketoimintasuunnitelmasta,
(d) ehdotus ECF-rahaston investointistrategiaksi, mukaan luettuna osuus, joka on tarkoitus investoida alku- ja perustamisvaiheessa oleviin yrityksiin,
(e) akaisinmaksujärjestelyt, mukaan luettuna vipuvaikutustuen takaisinmaksujen, tuen korkomaksujen, voitonjaon sekä julkisen voitto-osuuden jaksottaminen.
37. ECF-rahastojen on noudatettava British Venture Capital Association -yhdistyksen (BVCA) antamia tilinpäätösstandardeja koskevia ohjeita.
38. Tarjouksia, joissa julkiseen vipuvaikutustukeen kohdistuu suurempi riski kuin yksityiseen pääomaan, ei hyväksytä.
39. Enterprise Capital Funds -rahastojen yksityisiin sijoittajiin voi kohdistua suurempi tappioriski kuin julkisiin sijoittajiin; näin moraalinen riski ei pääse vaikuttamaan ECF-toimijoiden päätöksiin ja voidaan varmistaa parhaat mahdolliset kaupalliset käytännöt ECF-rahastojen toiminnassa ja päätöksenteossa.
40. Kun ECF-rahasto on saanut sitoumukset sovitun suuruisesta yksityisestä pääomasta, se saa oikeuden nostaa julkista vipuvaikutustukea.
41. Jokainen ECF-rahasto saa vapaasti nostaa haluamansa määrän vipuvaikutustukea, kunhan se noudattaa ECF-valtuutuksen myöntämisen yhteydessä sovittua ylärajaa, joka perustuu vipuvaikutustuen ja muun rahoituksen suhteeseen.
42. Tuen enimmäismäärä voidaan laskea milloin tahansa soveltamalla kyseistä suhdetta sen yksityisen pääoman määrään, jonka rahasto on jo nostanut.
43. Tuen osuus on kaikissa ECF-rahastoissa enintään 2:1 (julkisen vipuvaikutustuen enimmäismäärä on enintään kaksi kertaa yksityinen pääoma).
SYYT MENETTELYN ALOITTAMISEEN
44. Valtiontukea ja riskipääomaa koskevassa komission tiedonannossa (jäljempänä tiedonanto) myönnetään, että riskipääomatoimenpiteiden julkisella rahoituksella on rajallinen rooli markkinoilla havaittavien ongelmien ratkaisukeinona.
45. Tiedonannon mukaan tietyt tekijät, kuten epätäydellinen tai epätasainen informaatio taikka liiketoimen korkeat kustannukset, vaikuttavat kielteisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin saada riskipääomaa. Nämä tekijät voivat johtaa markkinoiden toiminnan riittämättömyyteen, joka voi oikeuttaa julkisen tuen.
46. Tiedonannossa todetaan lisäksi, että yhteisön riskipääomamarkkinat eivät yleisesti ole epäonnistuneet. Joidenkin sijoitusmuotojen kohdalla ja yritysten elinkaaren tietyissä vaiheissa on kuitenkin markkina-aukkoja. Tämän lisäksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) ja c) alakohdan mukaisilla tukialueilla on erityisongelmia.
47. Tiedonannossa selvitetään, että komissio edellyttää yleensä todisteita markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä ennen kuin se hyväksyy riskipääomatoimenpiteitä.
48. Komissio saattaa kuitenkin hyväksyä markkinoiden toiminnan riittämättömyyden olemassaolon ilman erillisiä todisteita, jos kokonaan tai osittain valtiontuella rahoitettavina riskipääomatoimenpiteinä yritykselle myönnettävä rahoituserä on suuruudeltaan enintään 500000 euroa tuen ulkopuolella olevalla alueella, 750000 euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisella tukialueella tai 1 miljoona euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan mukaisella tukialueella.
49. Tämän seurauksena komissio edellyttää ehdotetun riskipääomatoimenpiteen oikeuttavaa osoitusta markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä tapauksissa, joissa edellä mainitut rahoituserät ylitetään. Tämä on esitettävä ennen kuin komissio arvioi toimenpiteen soveltuvuutta niiden positiivisten ja negatiivisten arviointiperusteiden perusteella, jotka on esitetty tiedonannon VIII.3 kohdassa.
50. Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottamassa Enterprise Capital Funds -ohjelmassa kaavaillaan kaikkialla Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseviin pk-yrityksiin tehtäviä riskipääomainvestointeja, jotka ovat suuruudeltaan 250000–2000000 Englannin puntaa (357000–2900000 euroa) investointierää kohden.
51. Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan vuosien 2000–2006 Aluetukikartan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta koostuu alueista, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan tai kyseisen artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisen tuen piiriin, sekä alueista, jotka jäävät tukien ulkopuolelle.
52. Komissio saattaisi näin ollen tiedonannon VI.5 kohdan mukaisesti hyväksyä markkinoiden toiminnan riittämättömyyden olemassaolon ilman lisätodisteita, jos kokonaan tai osittain valtiontuella rahoitettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseville pk-yrityksille suunnattu riskipääomarahoitus olisi enintään 1 miljoona euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan mukaisella tukialueella, 750000 euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisella tukialueella tai 500000 euroa tuen ulkopuolella olevalla alueella.
53. Tiedonannon perusteella Enterprise Capital Funds -ohjelmassa kaavaillut riskipääomainvestoinnit, jotka ylittävät edellä mainitut enimmäismäärät, edellyttävät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta todisteita markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä.
54. Markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä havainnollistaakseen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat viitanneet kahteen tutkimukseen, joiden mukaan pk-yrityksille tarkoitettujen pääomasijoitusten tarjonta on erityisen niukkaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) suuruisten sijoitusten osalta seuraavista syistä
54.
(a) Oman pääoman ehtoista kasvurahoitusta on tarjottu Yhdistyneessä kuningaskunnassa niukasti ainakin vuodesta 1999, kuten Yhdistynyttä kuningaskuntaa käsittelevä uusin vuoden 2003 katsaus osoittaa:
(a)
i.
Vaikka rahoituksen ja erityisesti velkarahoituksen saantimahdollisuudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat parantuneet useimpien yritysten osalta, hyvät kasvunäkymät omaavilla pienyrityksillä on edelleen vaikeuksia hankkia osakepääomaa. Ne saattavat jäädä riittävää rahoitustukea tarjoavien yksittäisten bisnesenkelien toimintakentän ulkopuolelle eivätkä houkuttele myöskään virallisia pääomasijoittajia pk-yrityksiin tehtävistä investoinneista koituvien suhteessa korkeampien kustannusten vuoksi.
ii.
Kysyntä oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle on suurempi kuin mihin alalla yksinään toimivat ammattisijoittajat tällä hetkellä pystyvät vastaamaan. Jos pääoman ehtoisen rahoituksen tarjontaa lisätään erityisesti alueella, jossa pääomaa on tarjolla niukasti, pääoman merkitys voitaisiin tiedostaa laajemminkin ja yritykset olisivat innokkaampia käyttämään ulkoisia lähteitä kasvun rahoittamisen välineenä.
(b) On olemassa laadullisia todisteita siitä, että pienyritysten ja hyvät kasvunäkymät omaavien yritysten rahoituksessa on puutteita. Pääomavaje vaikuttaa eniten yrityksiin, jotka yrittävät hankkia noin 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) suuruista alkuinvestointia:
(b)
(i) Yhdistyneen kuningaskunnan taloudessa esiintyy pääoman säännöstelyä, joka vaikuttaa erityisesti sellaisiin pk-yrityksiin, jotka pyrkivät hankkimaan pientä ulkopuolista rahoituserää alkuvaihetta tai yrityksen kasvattamista ja kehittämistä varten. Ulkopuolisen rahoituksen ja erityisesti ammattisijoittajien tarjoamien pääomanlähteiden saatavuus on ongelma varsinkin silloin, kun on kyse investoinnista, joka on suuruusluokaltaan vähemmän kuin 1,5–2 miljoonaa Englannin puntaa (2,17–2,9 miljoonaa euroa).
(ii) Useimmat Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat ammattilaispääomasijoittajat eivät ole kiinnostuneita alle 3 miljoonan Englannin punnan (4,35 miljoonan euron) investoinneista. Vaikka epävirallisten sijoittajien/bisnesenkelien ja valtion/yksityisten ohjelmien, kuten alueellisten pääomasijoitusrahastojen, tarjoamat pienemmät rahoituserät helpottavat alle 500000 Englannin punnan (725000 euron) suuruisten investointien saantia, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei vielä ole käytössä järjestelmää, joka mahdollistaisi porrastetun rahoituksen myöntämisen houkutteleville, mutta pääomaltaan rajallisille yrityksille.
(iii) Todisteet osoittavat myös, että vaje on kasvanut ajan mittaan johtuen osittain yksityisten pääomamarkkinoiden menestyksestä ja siirtymisestä rahoittamaan suurempia investointeja. Ennusteiden mukaan vaje kasvaa todennäköisesti yhä suuremmaksi, kun kiinteähintaiset annit kannustavat ammattilaispääomasijoittajia kasvattamaan sekä rahastojensa että pienimpien investointien kokoa.
55. Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 7 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Enterprise Capital Funds -ohjelman osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.
56. Komissio totesi kirjeessään epäilevänsä, voidaanko Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten esittämien markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä osoittavien seikkojen nojalla riittävästi perustella sellaisten riskipääomasijoitusten rahoituserien myöntämistä, joiden määrä ylittää huomattavasti tiedonannossa asetetut enimmäismäärät.
57. Komissio ilmoitti lisäksi katsovansa, että kysymystä oli tarkasteltava perusteellisemmin. Arvioinnissa olisi otettava huomioon asianomaisten esittämät huomautukset. Komissio voisi päättää vasta asianomaisten esittämien huomautusten arvioinnin jälkeen, muuttaako Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottama toimenpide kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.
ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET
58. Vastauksena muodollisen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä komissio sai huomautuksia seuraavilta asianomaisilta:
Nelfunding
England’s Regional Development Agencies
Confederation of British Industry
Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen
VNO-NCW
Cavendish Asset Management
The University of Warwick
Stonesfield Capital Ltd.
YFM Group
Close Venture Management Ltd.
Bundesministerium der Finanzen Deutschland
Enterprise Corporate Finance Ltd.
The Institute of Chartered Accountants in England & Wales
Pénzügyminisztérium
Interregnum
Permanente Vertegenwoordiging van het Koninkrijk der Nederlanden
3i Group plc
Northwest Development Agency
One NorthEast
Lietuvos Respublikos Ukio Ministerija.
59. Kaikki esitetyt huomautukset olivat myönteisiä. Niissä korostettiin toimenpiteen tärkeyttä ja ehdotettujen sijoitusten enimmäismäärien sopivuutta.
60. Edellä mainittujen asianomaisten esittämät seikat voidaan ryhmitellä ja esittää tiivistettynä seuraavasti.
61. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan Saksa toi esiin seuraavia seikkoja:
61. a.
Saksassa tehtyjen asiantuntijatutkimusten mukaan pienille ja keskisuurille yrityksille ei tarjota riittävästi alle 5 miljoonan euron suuruisia riskipääomasijoituksia ja yksityisiä pääomarahoituseriä.
b.
Markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä on yleensä vaikea osoittaa tiedonannossa vaaditulla tavalla, ja komission olisikin laadittava selkeät kriteerit, joihin jäsenvaltiot voisivat tukeutua arvioidessaan markkinoiden toiminnan vajavaisuutta tietyillä aloilla.
62. Alankomaat korosti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan seuraavia todisteita:
62. a.
Pääomamarkkinoiden ongelma kohdistuu erityisesti pääomamarkkinoiden alimpiin tasoihin. Alankomaiden havaintojen mukaan perustamisvaiheessa olevien huipputeknologiayritysten tarvitsemien 100000– 2500000 euron suuruisten rahoituserien kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
b.
Tiedonannossa asetetut raja-arvot perustuivat vuotta 2001 edeltävään markkinatuntemukseen. Tuolloin yksityistä pääomaa näytti olevan runsaasti tarjolla myös siemen- ja alkuvaiheen investointeihin tietotekniikkabuumin ollessa kuumimmillaan. Riskipääomamarkkinat ovat sen jälkeen kehittyneet nopeasti ja pääomavaje on kasvanut huomattavasti tiedonannossa asetettuja raja-arvoja laajemmaksi. Riskipääomarahastot tekevät yhä suurempia investointeja pääasiassa jo asemansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin.
63. Unkari toi esiin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan seuraavia seikkoja:
63. a.
Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottaman ECF-mallin soveltamista pitäisi harkita myös Unkarissa.
b.
Unkarissa havaittiin vuonna 2003 selvä käännös kohti suurempia investointeja. Alle 2,5 miljoonan euron investointien osuus oli 14 prosenttia kaikista Unkarin yksityisistä investoinneista, ja loput 86 prosenttia yksityisistä investoinneista olivat suuruudeltaan yli 5 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan 2,5–5 miljoonan euron investointeja ei ollut käytännössä lainkaan.
c.
Tiedonantoon sisältyvien jo ennestään tiukkojen raja-arvojen turhan suppea tulkinta saattaa estää julkiset toimet, joilla tuetaan edellä mainittujen merkittävien pääomavajeiden korjaamista, ja tukahduttaa siten pk-yritysten kasvupotentiaalin.
d.
Enimmäismäärien vahvistamisen sijaan komission pitäisi kehittää valvontajärjestelmä, jonka avulla se voisi seurata markkinoiden kehittymistä ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja niiden pääomamarkkinoiden suhteellisen kehitystason.
64. Liettua korosti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan seuraavia kokemuksia:
64. a.
Yksityiset pääomasijoittajat keskittyvät suuriin rahastoihin ja asemansa vakiinnuttaneisiin suurempiin yrityksiin tehtäviin investointeihin, kun taas pieniin ja nuoriin yrityksiin tehdään suhteessa vähemmän investointeja.
b.
ECF-ohjelma voisi olla merkittävä osatekijä strategiassa, jolla poistetaan menestyksekkään yritystoiminnan esteitä, ja on siten yrittäjyyttä ja innovaatiota koskevien yhteisön tavoitteiden mukainen.
65. Confederation of British Industry (CBI) kannattaa täysin Yhdistyneen kuningaskunnan ehdotusta ECF-rahastojen perustamisesta. CBI:n havaintojen mukaan markkinoiden toimintavaje ulottuu 250000 Englannin punnan (357000 euron) investoinneista 3 miljoonan punnan (4,3 miljoonan euron) investointeihin, ja se katsoo näin ollen, että ECF-rahastot vastaavat selvään kasvuyritysten rahoituksen alalla havaittavissa olevaan markkinoiden toiminnan puutteeseen.
66. Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen (NVP) toteaa, että markkinoiden alimmilla tasoilla aina 2,5 miljoonan euron investointeihin saakka on havaittavissa ilmeinen pääomavaje. Vaje voi vaihdella eri jäsenvaltioissa, mutta erot eivät ole merkittäviä.
67. Alankomaiden teollisuuden ja työnantajien liitto VNO-NCW tukee CBI:n ja NVP:n esittämiä huomautuksia, erityisesti pääomavajeen laajuuden osalta.
68. Englannissa ja Walesissa toimiva Institute of Chartered Accountants katsoo, että pääomavaje voi koskea jopa 5 miljoonan Englannin punnan (7 miljoonan euron) investointeja seuraavista syistä: Instituutti on sitä mieltä, että ehdotettu ECF-ohjelma tarjoaa arvokkaan rahoituslähteen yrityksille, jotka tavoittelevat suhteellisen vaatimatonta osakepääomaa. Samalla se kannustaa muita sijoittajia osallistumaan pieniin investointeihin, kun ne voivat seurata tiettyä tähän alaan keskittynyttä rahastoa sen sijaan, että investoisivat opportunistisesti aika ajoin.
68.
(a) Useimmat yksityiset ammattilaispääomasijoittajat eivät ole kiinnostuneita investoinneista, joka ovat alle 3 miljoonan Englannin punnan (4,3 miljoonan euron) suuruisia.
(b) Kokemukset viittaavat siihen suuntaan, että harvat riskipääomasijoittajat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tekevät aktiivisesti 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) suuruisia tai sitä pienempiä investointeja. Kahden miljoonan tai lähes 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investointeja näistä lähteistä saavien pienyritysten määrä on siten hyvin pieni millä tahansa 12 kuukauden jaksolla. Muut saattavat olla kiinnostuneita tämänsuuruisista investoinneista, mutta joko paljon laajempien yli 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) kierrosten osana tai jos ne osallistuvat management buy out -operaatioihin (MBO) tai yhtiön omistajavaihdokseen, eivät sen orgaaniseen kehittämiseen.
(c) Ammattilaispääomasijoittajien yhteisö Yhdistyneessä kuningaskunnassa on luonut aktiivisen keskisuuren ja suuren mittakaavan yksityisen pääoma-alan, jonka pääasiallisena tarkoituksena on hankkia joko suuria osuuksia tai hallintaoikeus merkittävää voittoa tuottavista ja suurista yrityksistä. Sellaisten pääomasijoittajien määrä, jotka ovat sitoneet varoja investoidakseen erityisiä alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) eriä kohtuulliseen määrään pienempiä yrityksiä, on nähtävästi vähentynyt viimeisten viiden–kuuden vuoden aikana.
69. Englannin aluekehitysvirastot (Regional Development Agencies) toteavat, että Advantage West Midlands RDA:n äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan kasvurahoituksen saannin esteet ovat pahimpia niissä yrityksissä, jotka pyrkivät hankkimaan 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) investointeja. Siitä kertovat seuraavat tosiseikat:
69.
(a) Tutkimus osoittaa, että pääoman puute on kasvanut kauden 1999/2000 jälkeen, kun viralliset pääomasijoittajat ovat siirtyneet tekemään suurempia, 2–3 miljoonan Englannin punnan (2,9–4,2 miljoonan euron) investointeja.
(b) Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut riskipääomamarkkinoiden alimmilla tasoilla useita tukitoimia, joilla on onnistuttu tarjoamaan pk-yrityksille pieniä summia kasvupääomaa. Viimeaikaiset raportit kuitenkin osoittavat, että huomattava määrä yrityksiä tarvitsee selvästi 250000 Englannin punnan (357000 euron) enimmäismäärää suurempia summia.
70. Northwest Regional Development Agency esittää seuraavat huomautukset:
70.
(a) Sijoituskohteina olevien yritysten, jotka pyrkivät hankkimaan 750000–2900000 euron suuruisia jatkorahoituseriä, rahoitustarpeet ovat olleet pienempiä kuin mistä pääomasijoittajien pääjoukko on ollut kiinnostunut.
(b) Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomayritykset nostavat investointikohtaisia vähimmäisrajojaan kohti 5:ttä miljoonaa Englannin puntaa (7:ää miljoonaa euroa).
(c) Todellinen pääoman puute Yhdistyneessä kuningaskunnassa koskee luultavasti 3–5 miljoonan Englannin punnan (5,2–7 miljoonan euron) suuruisia investointeja.
(d) Jos komissio tunnustaa, että markkinoiden toiminta on riittämätöntä alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investointien osalta, se vaikuttaa merkittävästi ja ratkaisevasti hyvät kasvumahdollisuudet omaavien yritysten kannustamiseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
71. Warwickin yliopisto on käsitellyt alkuvaiheen investointeja tekeviä pääomamarkkinoita ja erityisesti yliopistoalan spin-off-yrityksiin liittyviä kysymyksiä. Yli 50:tä Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistoa edustavien teknologiansiirron ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella se toi esiin seuraavat näkökohdat:
71.
(a) Vaikka yliopistojen spin-off-yritysten on nähtävästi suhteellisen helppo saada pieniä tukisummia ja alle 500000 Englannin punnan (700000 euron) suuruista pääomarahoitusta, yli 500000 Englannin punnan (700000 euron) suuruisten rahoituserien lähteitä on vähän. Tärkein ja usein ainoa riskipääomanlähde tässä vaiheessa on teknologiaan erikoistunut riskisijoituspääoma.
(b) Alaan erikoistuneita riskipääomayhtiöitä on suhteellisen vähän, ja niillä on kaikilla rajalliset resurssit. Pääoman puute tällä tasolla on sekä rajoittanut että viivästyttänyt yksittäisten spin-off-yritysten kasvua.
(c) Vertailuryhmässä alle yksi spin-off-yritys 15:stä on saanut pääomaa, jonka suuruus on 500000–1000000 Englannin puntaa (700000–1400000 euroa).
(d) Yhden–kahden miljoonan Englannin punnan (1,4–2,9 miljoonan euron) pääomarahoitusta tarvitsevien yliopistollisten spin-off-yritysten ongelmat ovat valtaosin samanlaisia. Koska ne ovat samassa kehitysvaiheessa, yhtiöt, jotka tarvitsevat vähemmän kuin 2 miljoonaa Englannin puntaa (2,9 miljoonaa euroa), törmäävät samoihin ongelmiin lähteiden vähyyden vuoksi.
(e) Vertailussa mukana olleista yliopistoista millään ei ollut tarjota spin-off-yrityksille investointipääomaa, joka olisi suuruudeltaan 1–2 miljoonaa Englannin puntaa (1,4–2,9 miljoonaa euroa). Yliopistojen spin-off-yrityksille on tarjolla enemmän pääomanlähteitä, jos tavoiteltava summa on enemmän kuin 2 miljoonaa Englannin puntaa (2,9 miljoonaa euroa).
72. Northern Enterprise Limited (Nelfunding) katsoo, että markkinoiden toiminta on riittämätöntä alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) riskipääomainvestointien osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että se vaikuttaa kielteisesti pk-yritysten kehittymiseen.
73. Stonesfield Capital Limited, joka investoi aktiivisesti Enterprise Capital Funds -rahastojenkin kohteena oleviin 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) suuruisiin pääomahankkeisiin, esitti seuraavat huomautukset:
73.
(a) Tarjolla oleva pääoma 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) suuruisiin investointeihin on erittäin niukkaa kaikkialla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tällaisia rahasummia tarvitsevat pienyritykset kärsivät vakavasta pääomavajeesta, ja jatkossa vaje kasvaa edelleen eikä suinkaan vähene.
(b) British Venture Capital Association -yhdistyksen julkaiseman uusimman Report on Investment Activity 2003 -raportin mukaan alkuvaiheen yrityksiin tehdyt investointisummat ovat vähentyneet 32 prosenttia vuosien 2001 ja 2003 välillä.
(c) Alkuvaiheen investointien tuotto on myös laskenut merkittävästi samalla kaudella. Sijoittajien alkuvaiheen investoinneista saama pitkän aikavälin kokonaistuotto vuodessa oli 14,1 prosenttia vuonna 2001, mutta enää 4,7 prosenttia vuonna 2003.
(d) Sekä investointien vähentyminen että tuloksen heikentyminen tällä kaudella ovat johtaneet siihen, että monet alkuvaiheen pääomasijoittajat ovat jättäytyneet pois markkinoilta.
(e) Nämä markkinoilla tapahtuneet muutokset ovat näkyneet myös alkuvaiheen investointien keskimääräisessä koossa. Vuonna 2001 investoinnin keskimääräinen koko oli noin 1 miljoona Englannin puntaa (1,4 miljoonaa euroa). Summa on noussut 1,6 miljoonaan Englannin puntaan (2,3 miljoonaa euroa) vuonna 2003.
(f) Tämä osoittaa sen, että pääomamarkkinoilla toimivat sijoittajat investoivat suuria rahasummia pyrkiäkseen yleensä pienentämään riskiä, mistä syystä pääomasta on puutetta alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonaa euroa) suuruisten investointien osalta.
(g) Yrityksillä, jotka tarvitsevat 1–2 miljoonaa Englannin puntaa (1,4–2,9 miljoonaa euroa), on eniten vaikeuksia hankkia tarvittavaa rahoitusta. Tämä johtuu siitä, että alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investoinnit jäävät useimpien pääomasijoittajien mielenkiinnon ulkopuolelle.
(h) Alkuvaiheen yrityshankkeisiin investoidut summat ovat pudonneet 73 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2003. Vuonna 2001 alkuvaiheen pääomahankkeisiin investoitiin 1,4 miljardia Englannin puntaa (2 miljardia euroa), kun summa oli vuonna 2003 enää 369 miljoonaa Englannin puntaa (517 miljoonaa euroa). Vain 1 prosentti vuonna 2003 investoiduista 369 miljoonasta Englannin punnasta (517 miljoonasta eurosta) kohdistui alle 10 miljoonan Englannin punnan (14 miljoonan euron) suuruisiin investointeihin.
(i) Pk-yritykset eivät voi perustellusti esittää yli 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) pääomavaatimuksia, koska niiden koko ja kehitysvaihe ovat sellaiset, etteivät ne ole riittävän tuotantokykyisiä, ja yrittäjälle aiheutuva laimennus olisi liian suuri. Tästä seuraa, että markkinoilla on merkittävä rahoitusaukko, joka on täytettävä, jos näiden pk-yritysten halutaan kasvavan menestyviksi suuremmiksi yrityksiksi. Suuruusluokaltaan 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) suuruisen rahoituksen saaminen on monille pienille yrityksille eloonjäämisen ja menestymisen ehto.
74. YFM Group esitti seuraavat huomautukset:
74.
(a) Uusimmat British Venture Capital Association -yhdistyksen (BVCA) tilastot osoittavat, että BVCA:n jäsenet investoivat vuonna 2003724 miljoonaa Englannin puntaa (1 miljardi euroa) alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) suuruisina summina 1015:een Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivaan yritykseen.
(b) Jos laskuista jätetään pois alle 500000 Englannin punnan (700000 euron) suuruiset investoinnit, kuva muuttuu täysin. Vuonna 2000 investoitiin 482 miljoonaa Englannin puntaa (675 miljoonaa euroa) 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) suuruisina summina 348 yritykseen. Vuonna 2003 investoitu summa oli pudonnut 286 miljoonaan Englannin puntaan (400 miljoonaan euroon) eli se oli laskenut 41 prosenttia vuoden 2000 luvusta, ja investointeja sai enää 277 yritystä.
(c) Nämä luvut sisältävät management buy out -operaatiot (MBO), management buy in -operaatiot (MBI), myöhemmän vaiheen laajennukset, toissijaiset ostot ja operaatiot, joissa on kyse pankkilainan uudistamisesta. Jos nämä liiketoimet jätetään pois laskuista ja mukaan luetaan vain investoinnit perustamis- ja alkuvaiheen yrityksiin, investoidut rahasummat ovat entistäkin pienempiä ja investointeja saavat yritykset entistäkin harvempia.
(d) Perustamis- ja alkuvaiheessa olevien yrityshankkeiden rahoitus, riippumatta investointien suuruudesta, laski 703 miljoonan Englannin punnan (984 miljoonan euron) kokonaismäärästä vuonna 2000 263 miljoonaan Englannin puntaan (368 miljoonaan euroon) vuonna 2003, eli lasku oli 63 prosenttia.
(e) Alle 500000 Englannin punnan (700000 euron) suuruisten investointien määrä ja liiketoimien arvo ovat kasvusuunnassa Euroopan komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen toteuttamien toimien myötävaikutuksella.
(f) Seuraavalla tasolla on kuitenkin rahoitusvaje johtuen Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusyritysten siirtymisestä kohti yhä laajempia liiketoimia. Tarjontapuolen rajoituksista on muodostumassa suuri ongelma. Yritykset, jotka ovat saaneet alle 500000 Englannin punnan suuruisia investointeja (700000 euroa) ja todennäköisesti tarvitsevat merkittävää jatkorahoitusta, eivät pystykään hankkimaan tarvitsemiaan summia, koska 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) suuruisista investoinneista on pulaa.
75. Close Venture Management Limited toi esiin seuraavia seikkoja:
75.
(a) Vahvaa näyttöä on siitä, että pääomavaje, joka on kasvanut ajan mittaan, koskee nyt 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) investointeja. Pääomasijoittajat ovat ajan kuluessa ja hallinnoitavien varojen määrän kasvaessa jättäneet taakseen alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investoinnit.
(b) Tämä on yleinen ja väistämätön kehityssuunta. Sijoitustenhoitajien päästyä menestyksen makuun he saavat enemmän rahaa ja voivat siten tehdä yhä suurempia investointeja. Koska pääomasijoitusalalla on luontaisia mittakaavaetuja, sijoitustenhoitajat pyrkivät pääsemään eroon pienemmistä investoinneista heti kun se on mahdollista.
(c) Tästä seuraa, että alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investointeja tekeviä ammattilaissijoittajia tai institutionaalisia sijoittajia on Yhdistyneessä kuningaskunnassa erittäin vähän. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia kaikista 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) investoinneista jää toteutumatta, koska riskipääoman tarjoajia ei ole.
76. Enterprise Corporate Finance Limited epäonnistuu yhä useammin yrityksissään hankkia 500000–2000000 Englannin punnan (700000–2900000 euron) suuruista pääomarahoitusta asiakasyrityksilleen:
76.
(a) Pääsyy ei ole investointimahdollisuuksien laadussa, vaan pääomarahoittajien haluttomuudessa tehdä pieniä investointeja kyseisiin yrityksiin.
(b) Markkinoiden tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana jopa siinä määrin, että alle 5 miljoonan Englannin punnan (7 miljoonan euron) liiketoimiin on hyvin pieni mahdollisuus saada rahoitusta, olipa sijoituskohde kuinka ansioitunut tahansa.
(c) Ongelma on huomattavasti pahempi yrityksissä, jotka pyrkivät saamaan 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) rahoituksen, johtuen etupäässä kohtuuttoman suurista kustannuksista ja tarvittavien kaupallisten taitojen puutteesta. Valtaosa pääomarahoituksesta kohdistuu suurempiin ja tuotantokykyisempiin yrityksiin, joilla on varallisuutta ja aiempaa näyttöä voiton tuottamisesta.
77. 3i korosti huomautuksessaan seuraavia asioita: 3i arvioi, että tämänhetkinen pääomavaje koskee 500000–1000000 Englannin punnan (700000–1400000 euron) investointien lisäksi jo peräti 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investointeja. 3i on vähentänyt merkittävästi omia investointejaan tähän markkinasegmenttiin. Se sijoitti vuonna 2001 noin 1,1 miljardia euroa alkuvaiheen riskipääomainvestointeihin Euroopassa, mutta vastaaviin yrityksiin tehtyjen investointien määrä on vähentynyt huomattavasti, eikä 3i sijoittanut tähän markkinasegmenttiin vuonna 2004 enää kuin noin 150 miljoonaa euroa.
77.
(a) Riskipääomamarkkinat ovat parin kolmen viime vuoden aikana muuttuneet perinpohjaisesti, kun alkuvaiheen yritysten ja pienempien kasvuyritysten sijoitustuotot ovat laskeneet.
(b) Tämä, yhdistettynä koko alalla vallitsevaan suuntaukseen tehdä suurempia investointeja ja soveltaa yhä varovaisempia investointistrategioita, on johtanut siihen, että pienimpien investointien tarjonta markkinoilla on vähentynyt.
78. Cavendish Asset Management Limited yhtyy kappaleessa 68 esitettyihin Institute of Chartered Accountants in England and Wales -instituutin huomautuksiin.
YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HUOMAUTUKSET
79. Yhdistyneen kuningaskunnan huomautukset, jotka koskevat komission päätöstä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely sekä asianomaisten esittämiä näkökohtia, esitetään tiivistettynä kappaleissa 80–96.
80. Vaikka velkarahoituksen saantimahdollisuudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat parantuneet useimpien yritysten osalta 1990-luvun puolivälin jälkeen, huomattavalla osalla hyvät kasvunäkymät omaavia pienyrityksiä on edelleen vaikeuksia hankkia osakepääomaa.
81. Osakepääoma soveltuu alkuvaiheessa oleville yrityksille, jotka eivät vielä tuota riittävää tulovirtaa velkojen korkomaksujen hoitamiseksi. Se soveltuu myös yrityksille, jotka kehittelevät uusia tekniikoita, tuotteita tai markkinoita, joilla on valmiudet saavuttaa hyvät kasvuluvut, mutta joihin liittyy myös merkittävä epäonnistumisen riski.
82. Pienyritysten kasvupääoman saantia koskeva julkinen kuuleminen, BVCA:n kokoamat tiedot ja akateemiset tutkimukset kertovat kaikki siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa on pääomavaje, joka koskee 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) suuruista osakepääomaa tavoittelevia yrityksiä.
83. Pääomavaje on viime vuosina ja erityisesti vuodesta 1999 lähtien laajentunut koskemaan yhä suurempia summia yksityisten pääomasijoittajien siirtyessä tekemään yhä suurempia investointeja. Investointien keskimääräinen koko on noussut huomattavasti, kun riskipääomayritykset pyrkivät yhä laajemmassa määrin hyötymään mittakaavaeduista.
84. Pääomavaje on viime vuosien aikana kohdistunut erityisesti alkuvaiheessa oleviin pk-yrityksiin johtuen selvästä muutoksesta pääomasijoittajien tekemien investointien tyypeissä. Pääomainvestointeja tehdään todistetusti pidemmälle ehtineisiin yrityksiin, management buy out -operaatioihin (MBO) ja management buy in -operaatioihin (MBI).
85. Uusimmat saatavilla olevat vuotta 2003 koskevat BVCA:n tiedot osoittavat, että myöhemmän vaiheen investoinnit ja erityisesti suuret buy out-operaatiot ovat edelleen ensisijaisia. Alkuvaiheen investointien osuus oli vain 6,5 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyistä pääomainvestoinneista vuonna 2003, eli alle 0,02 prosenttia BKT:stä. Tämä poikkeaa selvästi vuosina 1998–2001 tehtyjen alkuvaiheen investointien osuudesta, joka oli keskimäärin 0,05 prosenttia BKT:stä.
86. Hiljattain hankitun pääomarahoituksen todennäköinen käyttötarkoitus on yhä useammin asemansa jo vakiinnuttaneeseen yritykseen tehtävä suuri investointi. Uusimmat BVCA:n tiedot osoittavat, että vain 4 prosenttia hankituista varoista suuntautuu todennäköisesti alkuvaiheen investointeihin, 3 prosenttia laajennusinvestointeihin ja 1 prosentti MBO-operaatioihin, joiden suuruus on alle 10 miljoonaa Englannin puntaa. Odotusten mukaan vain 3 prosenttia hankituista varoista käytetään alkuvaiheen investointeihin ja teknologisiin laajennuksiin, kun osuus oli 5 prosenttia vuonna 2002.
87. Lisäksi tiedot osoittavat, että 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) investoinneista vain joka neljäs on yritykseen tehty ensimmäinen ja yksittäinen investointi. Vuosina 2000–2002 tehdyistä noin 1000:sta alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investoinnista yli 70 prosenttia oli jatkoinvestointeja.
88. Pääomasijoittajien siirtyessä tekemään yhä suurempia investointeja markkinoiden alimmille tasoille ei näytä ilmaantuvan uusia pääomasijoitusyrityksiä. Maineen merkitys pääomasijoitusalalla on huomattava este mahdollisten uusien pääomamarkkinoista kilpailevien sijoituksenhoitajien tulolle. Tästä suuntauksesta seuraa, että pääomavajeesta kärsivällä markkinasegmentillä on yhä suurempi pula pätevistä ja kokeneista toimijoista, ja puutetta on yhä vaikeampi paikata ajan kuluessa, kun taitavat varainhoitajat hankkivat suurempia rahoituseriä ja tekevät siten suurempia investointeja. Menestyvien pienemmän mittakaavan ja alkuvaiheen investointien tekemiseen tarvitaan taitoa, joten pätevien uusien markkinatulokkaiden virta on edellytys dynaamisille alkuvaiheen markkinoille.
89. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan kaikki vastaajat näyttävät olevan täysin yksimielisiä siitä, että riskipääomamarkkinoiden toiminnassa on puute, jonka vuoksi hyvät kasvunäkymät omaavien pk-yritysten on vaikea saada rahoitusta. Kaikissa asianomaisten huomautuksissa on yhdytty Yhdistyneen kuningaskunnan näkemykseen, jonka mukaan markkinat ovat muuttuneet ja pääomavaje koskee nyt tiedonannossa esitettyjä rajoja suurempiakin summia.
90. Yhdistynyt kuningaskunta on pyrkinyt osoittamaan, että alle 2000000 Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investoinneista on pulaa. Osa vastaajista pitää tätä vaatimattomana arviona ja katsoo, että vajaus koskee investointeja jopa 5 miljoonaan Englannin puntaan (7 miljoonaan euroon) asti. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin katsoo, että 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) luvun tueksi voidaan esittää vahvimmat todisteet.
91. Yhdistynyt kuningaskunta korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomasektorilla toimivien yritysten vastaukset ovat yhteneviä sen omien yksityiskohtaisten kuulemisten tulosten kanssa. Kaikki vastaajat ovat havainneet riskipääomarahoitusvajeen, joka kohdistuu 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) tasoon tai sen yläpuolellekin. Näillä vastaajilla on käytännön kokemusta kyseisistä markkinoista ja he ovat tutkineet niitä kaupallisesta näkökulmasta. Heidän kokemuksensa tukevat Yhdistyneen kuningaskunnan omia tutkimuksia, joissa todetaan, että tällä alalla toimivat rahastot eivät onnistu houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia riskioletusten ja pienistä investoinneista koituvien lisäkustannusten vuoksi. Yhdistynyt kuningaskunta on siten vakuuttunut siitä, että Enterprise Capital Funds -ohjelma ei syrjäytä yksityistä tarjontaa kyseisillä markkinoilla.
92. Yhdistynyt kuningaskunta on tyytyväinen myös ECF-mallin käytännön suunnittelun tukitasoon. Yhdistynyt kuningaskunta pitää tervetulleena vastaajien yksimielisyyttä siitä, että ehdotettu rahastorakenne ei aiheuta kilpailun vääristymistä ja että kannustin rohkaisee tekemään perusteltuja kaupallisia sijoituspäätöksiä. Tärkein tekijä asiassa on se, että ehdotetut ECF-rahastot eivät tarjoa yksityisille sijoittajille minkäänlaista tappiosuojaa. Tästä syystä niiden on valittava hyviä varainhoitajia, jotka investoivat varat parhaalla mahdollisella tavalla. Jos ECF-rahasto ei tuota voittoa, yksityinen sijoittaja menettää rahansa. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että tämä on tehokkaampi kaupallinen kannustin kuin vaihtoehtoinen malli, jossa julkisen investoinnin osuus on pienempi, mutta jossa julkiset varat altistuvat suuremmalle riskille kuin yksityiset sijoitukset, jolloin yksityiset sijoittajat voivat saada rahansa takaisin, jos rahasto tuottaa tappiota.
93. Yhdistynyt kuningaskunta sisällyttää kilpailulle avoimeen tarjousprosessiin kunkin rahaston rakenteen keskeiset piirteet ja maksaa näin vain varojen hallinnointikuluihin ja valvontaan tarvittavan vähimmäismäärän. Tarjousprosessissa asetetaan joitakin vähimmäisvaatimuksia, kuten tasavertainen (pari passu) tappioasema ja julkisen rahoituksen ensisijaisen korvaamisen periaate, mutta siinä annetaan hakijoille joustavat mahdollisuudet esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, jos ne ovat edullisempia julkiselle sektorille. Näin avataan mahdollisuus siihen, että yksityiset sijoittajat voivat altistua suuremmalle riskille kuin julkinen sektori tai että tarvitaan kaavailtua vähemmän vipuvaikutustukea, jos tarjouksentekijä pystyy osoittamaan, että se olisi houkutteleva vaihtoehto rahaston sijoittajille.
94. Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa myös, että muiden jäsenvaltioiden vastauksista nousi esiin halu saattaa nykyinen tiedonanto ajan tasalle. Euroopan unionin riskipääomamarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi tiedonannon julkaisemisen eli vuoden 2001 jälkeen. Yhdistynyt kuningaskunta yhtyykin näkemykseen, että tiedonantoon on tehtävä perinpohjaisia muutoksia, kun sitä tarkistetaan vuonna 2006. Tarkistuksessa on käsiteltävä lähes varmasti muitakin osa-alueita kuin rahoituserien kokoa, kuten julkisen rahoituksen määrän nostamista yksityisen sektorin riskin vastapainoksi ja ryhmäpoikkeuksien kaltaisten välineiden laajempaa käyttöä.
95. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että ECF-ohjelma auttaa merkittävästi kitkemään innovaatiota ja yrittäjyyttä huomattavasti haittaavia esteitä ja lähestymään Lissabonissa ja yrittäjyyden edistämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. ECF-ohjelma auttaa myös noudattamaan Kokin raportin suosituksia, joiden mukaan pk-yritysten rahoitus Euroopassa perustuu tällä hetkellä liiaksi lainoihin ja joissa vaaditaan siten riskipääoman laajempaa käyttöä.
96. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että sekä julkisen että yksityisen sektorin ja muiden jäsenvaltioiden ja riskipääomamarkkinoilla toimivien tahojen tuki on selvä merkki ECF-rahastojen tyyppisen investointivälineen tarpeesta.
TOIMENPITEEN ARVIOINTI
97. Komissio on tutkinut tukiohjelman EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan ja erityisesti antamansa valtiontukea ja riskipääomaa koskevan tiedonannon perusteella. Seuraavassa esitetään yhteenveto arvion tuloksista.
Sääntöjenmukaisuus
98. Ilmoittamalla toimenpiteen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat täyttäneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaiset velvollisuutensa.
Valtiontuen olemassaolo
99. Tiedonannossa esitettyjen säännösten mukaan valtiontuen voimassaolon arvioinnissa on otettava huomioon se, että toimenpiteestä voidaan myöntää tukea vähintään kolmella eri tasolla:
99.
(a) tuki sijoittajille,
(b) tuki rahastolle tai välineelle, jonka kautta toimenpide toteutetaan,
(c) tuki yrityksille, joihin investoidaan.
100. Komissio katsoo, että sijoittajien tasolla on kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta. Valtion varojen käyttö käy ilmi siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset myöntävät Enterprise Capital Funds -rahastoille julkisen vipuvaikutustuen. Enterprise Capital Funds -rahastojen yksityiset sijoittajat, jotka saattavat olla EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettuja yrityksiä, voivat saada enemmän voittoa kuin julkinen sektori ja niitä voidaan siten suosia. Vaikka yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden rahastoon tekemiä sijoituksia ei olekaan rajoitettu, rahaston rajallinen koko ei toisaalta takaa sitä, että kaikki potentiaaliset sijoitukset hyväksytään. Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpiteessä on kyse valikoivuudesta. Tukiohjelma vaikuttaa myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska pääomasijoittamisessa käydään laajaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa.
101. Rahastojen tasolla komissio yleensä katsoo, että rahasto ei ole varsinainen tuensaaja, vaan väline, jolla tuki siirretään sijoittajille ja/tai yrityksille, joihin sijoitetaan. Rahasto voi kuitenkin tietyissä tapauksissa, etenkin silloin, kun toimenpiteisiin sisältyy pääomansiirtoja useita eri sijoittajia käsittävien rahastojen hyväksi, olla luonteeltaan verrattavissa itsenäisen yritykseen. Käsiteltävänä olevassa ohjelmassa Enterprise Capital Funds -rahastot perustetaan varta vasten eikä niillä ole oikeutta harjoittaa muuta toimintaa kuin tukiohjelmassa kaavailtuja toimintoja. Komissio ei siksi katso Enterprise Capital Funds -rahastojen olevan erillisiä tuen saajia. Tämä periaate vastaa asioissa Viridian Growth Fund, Hiilialueiden yritysrahasto ja Community Development Venture Fund -riskipääomarahasto. tehtyjä komission päätöksiä.
102. Sijoitusten kohteena olevien yritysten tasolla komissio katsoo, että kyse on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta. Tukiohjelmaan liittyy valtionvaroja, sillä rahaston tukitoimenpiteen kohteena oleviin pk-yrityksiin tekemiin sijoituksiin sisältyy julkista rahoitusta. Toimenpide vääristää kilpailua, koska sillä suositaan tukitoimenpiteen kohteena olevia pk-yrityksiä, jotka eivät voisi muutoin saada riskipääomarahoitusta samoin edellytyksin ja yhtä paljon. Toimenpide on valikoiva, sillä se kohdistuu tiettyihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiviin pk-yrityksiin. Toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä on mahdollista, että sen kohteena olevat pk-yritykset ovat nyt tai tulevaisuudessa mukana yhteisön sisäisessä kaupassa.
103. Komissio katsoo näin ollen, että kyse on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta sijoittajien tasolla ja tuensaajina olevien pk-yritysten tasolla.
Markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä koskevat todisteet
104. Tiedonannon säännösten mukaan komissio saattaa hyväksyä markkinoiden toiminnan riittämättömyyden ilman erillisiä todisteita, jos kokonaan tai osittain valtiontuella rahoitettavina riskipääomatoimenpiteinä yritykselle myönnettävä rahoituserä on suuruudeltaan enintään 500000 euroa tuen ulkopuolella olevalla alueella, 750000 euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisella tukialueella tai 1 miljoona euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan mukaisella tukialueella.
105. Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottaman toimenpiteen nojalla on tarkoitus tehdä Yhdistyneen kuningaskunnan pk-yrityksiin riskipääomasijoituksia, joiden määrä vaihtelee 250000:sta Englannin punnasta (357000 euroa) 2000000 puntaan (2900000 euroa) yhdessä erässä.
106. Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan vuosien 2000–2006 Aluetukikartan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta koostuu alueista, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan tai kyseisen artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisen tuen piiriin sekä alueista, jotka jäävät tukien ulkopuolelle.
107. Tiedonannon säännösten mukaisesti komissio on ilmoittanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle, että koska käsiteltävänä olevan tukiohjelman mukaisesti ehdotetut riskipääomasijoitukset ylittävät edellä mainitut tiedonannossa asetetut enimmäismäärät, Yhdistyneen kuningaskunnan on esitettävä todisteet markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä.
108. Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät tiedot ja asianomaisten huomautukset, joiden mukaan markkinoiden toiminta on riittämätöntä 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) suuruisten investointien osalta, esitetään tiivistettynä seuraavissa kappaleissa.
109. Pk-yritysten tärkein yksittäinen ulkopuolisen rahoituksen lähde ovat pankkilainat, erityisesti tilinylitysmahdollisuudet ja kiinteäkorkoiset lainat, joiden yhteenlaskettu osuus on noin puolet kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Pankkilaina on soveltuvin ratkaisu silloin, kun yritykset tuottavat riittävää kassavirtaa korkojen maksamiseen. Velkarahoituksen saantimahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Varsinaisia todisteita siitä, että yritysten olisi vaikea saada pankkirahoitusta, ei ole. Luotonantajat saattavat kuitenkin kohdata huomattavia epävarmuustekijöitä pyrkiessään arvioimaan yksittäisten yritysten tulevaisuudennäkymiä. Ne tukeutuvatkin usein vakuuksiin pk-yrityslainoja antaessaan, erityisesti jos luotonottajalla ei ole kokemusta liiketoiminnasta. Kaikki yrittäjät eivät pysty tarjoamaan sopivia vakuuksia.
110. Velkamarkkinoilla esiintyvät puutteet johtuvat informaation epätasaisuudesta eli siitä, että luotonantaja saa vain osittaisia tietoja yrityksen kannattavuusnäkymistä. Epätasainen informaatio merkitsee sitä, että luotonantaja ei pysty arvioimaan tiettyyn pk-yritykseen liittyvän riskin suuruutta. Tästä syystä investointiehdotusten laatua on vaikea arvioida ja vielä vaikeampi on veloittaa korkoa, joka vastaa tarkasti riskin tasoa. Pankit perustavat yleensä luotonantopäätöksensä luottotietoihin, aiempaan pankkitilinhoitoon, hakijan yrityskokemukseen ja halukkuuteen sijoittaa omia varoja yritykseen sekä liiketoimintasuunnitelmaan pohjautuviin todisteisiin takaisinmaksuvalmiudesta. Yksittäisellä yrittäjällä ei kuitenkaan välttämättä ole aiempia kokemuksia tai omaa pääomaa yritykseen sijoitettavaksi. Tämän seurauksena luotonantajat pitävät tärkeänä yrittäjän halukkuutta antaa vakuuksia lainan takeeksi. Monet yritykset voivat saada velkarahoitusta sen ansiosta, että luotonantajat tukeutuvat vakuuksiin, mutta tämä lähestymistapa pk-yrityslainoihin voi aiheuttaa vaikeuksia sellaisille yrittäjille, joilla ei ole tarjota sopivia vakuuksia.
111. Vaikka velka- ja omaisuusperusteinen rahoitus riittääkin kattamaan useimpien yritysten tarpeet, huomattava vähemmistö tarvitsisi sen sijaan osakepääomaa. Pääomasijoittajat tuovat pääomaa yrityksen osakkeiden vastineena ja saavat siten osan yrityksen tulevista voitoista. Tämä rahoitusmuoto on paras vaihtoehto silloin, kun yritys on alkuvaiheessa eikä tuota vielä riittävää tulovirtaa velan korkojen takaisinmaksuun, ja/tai kun yritys kehittelee uusia tekniikoita, tuotteita tai markkinoita, joihin liittyvät huomattavia kasvumahdollisuuksia, mutta myös merkittävä epäonnistumisen riski.
112. Pääomarahoituksen osuus pk-yritysten ulkopuolisesta rahoituksesta on vain 8 prosenttia, mutta tämä tilasto aliarvioi sen merkityksen nykyaikaisessa, yrittäjähenkisessä talouselämässä. Yritykset, jotka todennäköisimmin tarvitsevat pääomarahoitusta, ovat usein erittäin innovoivia, ja niillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi tuottavuuden kasvuun. Riskipääomasijoittajat tarjoavat lisäksi joissakin tapauksissa rahoituksen lisäksi johdon tukea, neuvontaa ja muita asiantuntijapalveluita.
113. Pääomarahoitus on tärkeä kasvutekijä yksittäisissä yrityksissä ja laajemmin koko talouselämässä, mutta vahvoja todisteita on siitä, että yksityisten pääomamarkkinoiden rakenteelliset piirteet ovat aiheuttaneet merkittävän ja yhä kasvavan, vaatimattomampaa kasvupääomarahoitusta tavoitteleviin yrityksiin kohdistuvan pääomavajeen. Nämä rakenteelliset syyt liittyvät sekä markkinoiden tarjonta- että kysyntäpuoleen.
114. Velkamarkkinoiden yhteydessä esiin tuodut informaatio-ongelmat koskevat myös pääomamarkkinoita. Tarjontapuolella ongelmia aiheuttavat yleensä kolme asiaa: informaation vääristyminen, liiketoimien kustannukset sekä näkemys riskistä ja tuotosta.
115. Informaation vääristymisellä tarkoitetaan sitä, että pääomasijoittajille voi koitua huomattavia kustannuksia soveltuvien investointitilaisuuksien kartoittamisesta. Informaatio-ongelmat ovat yleensä suurimpia pienten ja nuorten yritysten kohdalla ja erityisesti kun kyse on innovatiivisesta yrityksestä, joka pyrkii kehittelemään ennen kokeilemattomia tekniikoita, tuotteita ja markkinoita. Informaatiovaikeudet muodostavat merkittävän esteen pienemmille pääomainvestoinneille, koska investoinnin kustannukset eivät ole suhteutettuja investoinnin kokoon. Julkisilla osakemarkkinoilla noteerattuihin suuriin yrityksiin verrattuna investointeja tavoittelevia pieniä, noteeraamattomia yrityksiä koskeva tieto on paljon vähäisempää. Sijoittajille voi siksi aiheutua huomattavan suuret kustannukset sopivien tilaisuuksien etsimisestä. Lisäksi usein on vaikeaa arvioida yrityksen tulevaisuudennäkymiä. Näin on erityisesti silloin, kun johtoryhmä, tuote tai teknologia on aivan uusi. Pääomasijoittajien on tutustuttava sijoituskohteisiin huolellisesti ennen kuin he voivat tehdä perusteltuja sijoitusvalintoja. Tiedonkeruukustannukset ovat samat riippumatta investoinnin koosta, ja pienemmissä investoinneissa ne voivat olla suhteettoman suuret verrattuna investoinnista saatavaan mahdolliseen taloudelliseen tuottoon. Lisäksi tiettyyn yritykseen investoineiden pääomasijoittajien on pystyttävä seuraamaan investointinsa tulosta. Usein he liittyvät sitä varten yrityksen johtokuntaan ja saattavat käyttää merkittävästi aikaa ja voimia johdon tukemiseen, erityisesti jos yrityksen johtoryhmä on suhteellisen kokematon. Tämä voi parantaa merkittävästi sijoituskohteena olevan yrityksen suoritusta, mutta nämäkään kustannukset eivät ole suhteutettuja investoinnin kokoon.
116. Pääomainvestointiin, eli esimerkiksi investoinnin ehdoista neuvottelemiseen ja tarvittavien lakisääteisten sopimusten luomiseen (liiketoimen kustannukset) liittyy merkittäviä kiinteitä kustannuksia. Nämä liiketoimen kustannukset ovat muiden kiinteiden kustannusten tapaan epäedullisia pienten investointien yhteydessä.
117. Investointipäätöksiin vaikuttaa näkemys riskistä ja todennäköisestä taloudellisesta tuotosta. Jos sijoittajilla on virheelliset odotukset, pääoman jako ei ole optimaalinen.
118. Kysyntäpuolen rajoitukset haittaavat yhtä merkittävästi pääomarahoituksen kulkua sijoittajilta pk-yrityksiin. Tutkimuksissa on noussut esiin useita ongelmia, jotka estävät pienyrityksiä tavoittelemasta osakepääomaa. Pk-yritysten useimmin mainitsemia huolenaiheita ovat hallinnan menettäminen ja johdon vapauksien rajoittaminen, mutta yleisiä esteitä ovat myös pääomarahoituksen hankkimisen kustannukset ja ulkopuolisia rahoituslähteitä koskevan tiedon puute. Monet yrityksistä, jotka tavoittelevat aktiivisesti pääomainvestointeja, kärsivät myös investointivalmiuden puutteesta. Pk-yritykset eivät ehkä tunne ja ymmärrä riittävästi erilaisia tarjolla olevia riskirahoituksen muotoja ja sen saantimahdollisuuksia, ja niiden liiketoimintasuunnitelmat saattavat olla puutteellisia tai huonosti esitettyjä. Yrityksen riittämätön valmistelu ja suunnittelu karkottavat mahdollisia investoijia, etenkin koska informointi- ja tutustumiskustannuksia tarvitaan tällöin enemmän.
119. Pääomavajetta esiintyy, jos elinkelpoiset yritykset eivät pysty houkuttelemaan investointeja joko epävirallisilta sijoittajilta tai pääomasijoittajilta, jotka ovat pk-yritysten tärkeimpiä pääomarahoituksen lähteitä. Epävirallisilla sijoittajilla (nk. bisnesenkelit ja muuta epäviralliset sijoittajat) on käytettävissään rajallisesti varoja ja ne investoivat yleensä suhteellisen pieniä pääomasummia. Viralliset pääomasijoittajat sen sijaan käyttävät selvästi enemmän rahaa mahdollisten investointien arvioimiseen. Edellä mainituista rakenteellisista syistä johtuen kustannukset ovat usein kohtuuttomat, kun yritys tavoittelee vain pientä pääomarahoituserää.
120. Pääomavaje kohdistuu siten yrityksiin, jotka tavoittelevat useimpien epävirallisten sijoittajien käytettävissä olevia varoja suurempia summia, jotka kuitenkin ovat liian pieniä pääomasijoittajille.
121. Uusimpien BVCA:n tietojen mukaan suuret MBO-rahastot tuottivat hyvin vuonna 2003 ja pitkällä aikavälillä, kun taas alkuvaiheen investointien ja teknologiainvestointien keskimääräinen tuotto oli edelleen alhainen vuonna 2003.
122. Alkuvaiheessa oleviin yrityksiin tehdyt investoinnit tuottivat yleisesti ottaen keskimäärin -18,1 prosentin tuoton vuonna 2003 verrattuna keskimäärin -25,1 prosentin tuottoon kolmen vuoden ajanjaksolla ja keskimäärin -12,5 prosentin tuottoon viiden vuoden ajanjaksolla.
123. Kehitysvaiheen investointeihin erikoistuneiden rahastojen keskimääräinen tuotto oli -3,4 prosenttia vuonna 2003 verrattuna keskimäärin -8,2 prosentin tuottoon kolmen vuoden ajanjaksolla ja keskimäärin 2,7 prosentin tuottoon viiden vuoden ajanjaksolla.
124. MBO-operaatioihin (management buy out) keskittyvien rahastojen tulos oli samalla kaudella selvästi parempi. Keskikokoisten MBO-operaatioiden keskimääräinen tuotto oli 12,2 prosenttia vuonna 2003, verrattuna 2,9 prosentin keskimääräiseen tuottoon kolmen vuoden ajanjaksolla ja 6,7 prosentin keskimääräiseen tuottoon viiden vuoden ajanjaksolla. Ero on vieläkin suurempi tarkasteltaessa suuria MBO-operaatioita, joiden keskimääräinen tuotto oli 15,3 prosenttia vuonna 2003, keskimääräinen kolmen vuoden tuotto 9,1 prosenttia ja vastaava keskimääräinen viiden vuoden tuotto 13,6 prosenttia.
125. Edellä esitetyt tiedot kertovat Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomamarkkinoiden tämänhetkisestä rakenteesta. Riskipääomasijoittajat siirtyvät tekemään yhä suurempia investointeja, kun niistä saatava tuotto kasvaa, ja samalla pienempiin alkuvaiheen investointeihin ja laajennusinvestointeihin sekä toisaalta suurempiin, asemansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin tehtäviin investointeihin saatavilla oleva pääoma jakautuu yhä epätasaisemmin.
126. Tätä suuntausta kohti yhä suurempia investointeja vahvistavat myös hiljattain julkaistut tiedot investointiaktiivisuudesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kaikkien vaiheiden investointeihin sijoitettu keskimääräinen rahoituserä nousi vuonna 2003 4,3 miljoonaan Englannin puntaan (6 miljoonaa euroa), kun se vuonna 2002 oli 3,8 miljoonaa Englannin puntaa (5,3 miljoonaa euroa). Tämä selittyy sillä, että pienempien laajennusvaiheen investointien osuus väheni 57 prosenttia 477 miljoonaan Englannin puntaan (670 miljoonaan euroon) vuonna 2003, kun se vuonna 2002 oli 1,2 miljardia puntaa (1,7 miljardia euroa). Toimintaansa laajentavaan yritykseen tehty sijoitus laski keskimäärin 2 miljoonasta Englannin punnasta (2,9 miljoonasta eurosta) vuonna 2002 800000 puntaan (1,1 miljoonaa euroa) vuonna 2003.
127. Kaikista vuonna 2003 tehdyistä investoinneista valtaosa, 92 prosenttia (8,2 miljardia Englannin puntaa eli 11,5 miljardia euroa) sijoitettiin MBO- ja MBI-operaatioihin, kun vastaava osuus vuonna 2002 oli 87 prosenttia. Raportissa ennakoidaan, että vain 3 prosenttia (290 miljoonaa puntaa eli 406 miljoonaa euroa) sijoitetaan laajennusvaiheessa oleviin yrityksiin, kun osuus oli 6 prosenttia vuonna 2002. Alkuvaiheen sijoitusten osuus kaikista investoinneista oli 4 prosenttia vuonna 2003 (368 miljoonaa puntaa eli 515 miljoonaa euroa) ja 3 prosenttia vuonna 2002.
128. MBO/MBI-investoinneista 58 prosenttia kohdistunee suurimpiin MBO/MBI-operaatioihin (yli 100 miljoonan punnan eli 140 miljoonan euron investointeihin), kun vastaava osuus oli 45 prosenttia vuonna 2002. Investoinneista 20 prosenttia kohdistuu 50–100 miljoonan Englannin punnan (70–140 miljoonan euron) MBO/MBI-operaatioihin, kun vastaava osuus vuonna 2002 oli 17 prosenttia, ja 13 prosenttia kohdistuu 10–50 miljoonan Englannin punnan (14–70 miljoonan euron) MBO/MBI-operaatioihin, verrattuna 24 prosenttiin vuonna 2002. Samoin kuin vuonna 2002, vain 1 prosentti kohdistuu alle 10 miljoonan Englannin punnan (14 miljoonan euron) suuruisiin MBO/MBI-operaatioihin.
129. Edellä kuvattu sekä investointien että tuloksen lasku on johtanut siihen, että alkuvaiheen riskipääomasijoittajat vetäytyvät pois markkinoilta. Tämä käy selvästi ilmi myös siitä, että keskimääräinen rahoituserä (kaikissa investointivaiheissa) kasvaa vakaasti koko ajan ja oli vuonna 2003 jo 4,3 miljoonaa Englannin puntaa (6 miljoonaa euroa). Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomamarkkinoilla toimivat sijoittajat investoivat yleensä suuria rahasummia pyrkiäkseen pienentämään riskiä, ja pahentavat näin pääomavajetta.
130. Alkuvaiheessa oleviin yrityksiin sijoitettu rahamäärä on laskenut 73 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2003. Alkuvaiheen riskipääomasijoituksiin investoitiin vuonna 2001 1,4 miljardia Englannin puntaa (2 miljardia euroa), kun luku oli 369 miljoonaa puntaa (517 miljoonaa euroa) vuonna 2003. Vain 1 prosentti näistä vuonna 2003 sijoitetuista 369 miljoonasta punnasta (517 miljoonasta eurosta) kohdistui alle 10 miljoonan punnan (14 miljoonan euron) investointeihin.
131. Komissio totesi ehdotettua tukitoimenpidettä koskevan perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että koska tukiohjelman mukaisesti ehdotetut sijoitusten enimmäismäärät ylittävät huomattavasti tiedonannossa säädetyt enimmäismäärät, se tarvitsi mahdollisia asianomaisten huomautuksia voidakseen päättää, muuttaako toimenpide kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisesti.
132. Kaikki asianomaisten esittämät huomautukset olivat myönteisiä. Niissä korostettiin yleisesti toimenpiteen tärkeyttä ja ehdotettujen sijoitusten enimmäismäärien sopivuutta.
133. Ottaen huomioon alkuperäisessä ilmoituksessa esitetyt tiedot, asianomaisten esittämät huomautukset sekä lisätiedot, jotka Yhdistynyt kuningaskunta toimitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen jälkeen, komissio päättelee, että Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt riittävät todisteet Yhdistyneen kuningaskunnan pääomamarkkinoiden riittämättömästä toiminnasta 250000–2000000 Englannin punnan (357000–2900000 euron) suuruisten investointien yhteydessä.
Toimenpiteen soveltuvuus yhteismarkkinoille – Tiedonannon positiivisten tekijöiden noudattaminen
134. Enterprise Capital Funds -hankkeen rahastojen toiminta rajoittuu investoimiseen sellaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka vastaavat komission määritelmää tällaisista yrityksistä. Tätä on pidettävä myönteisenä seikkana.
135. Enterprise Capital Funds -hankkeen rahastojen edellytetään investoivan pk-yrityksiin oman pääoman välineillä tai oman pääoman ehtoiseen pääomaan liittyvillä välineillä. Kokonaan velkainstrumenteista koostuvia investointeja, joissa ei ole oman pääoman ehtoisia piirteitä, ei sallita. Komissio pitää tätä myönteisenä seikkana.
136. Investoinnin tulos ja sijoituspäätöksistä vastaavien kaupallisten hallinnoijien palkkiot ovat sidoksissa toisiinsa. Viranomaiset eivät osallistu mihinkään kyseisten rahastojen sijoituksia koskevien valintojen tai päätösten tekemiseen lukuun ottamatta rajoitusten asettamista sen varmistamiseksi, että investoinnit kohdistuvat vain pk-yrityksiin. ECF-rahastojen kaupalliset hallinnoijat tekevät sijoituspäätökset pyrkien varmistamaan rahastolle mahdollisimman hyvän tuoton. Hallinnollinen elin, SBS, antaa valtuudet vain sellaisille ECF-rahastoille, joiden toimijoilla on selvä motivaatio maksimoida tuotto. Julkisen sektorin ECF-rahastoihin tekemille investoinneille asetetaan sellaiset ehdot, jotka kannustavat yksityisiä sijoittajia varmistamaan, että sijoitukset perustuvat voitto-odotuksiin ja ovat tuottoisia. Kannustimet syntyvät siitä, että yksityisten sijoittajien pitää maksaa korkoa julkisesta pääomasta ja maksaa pääoma kokonaan takaisin sekä julkisille että yksityisille sijoittajille, ennen kuin voittoja päästään jakamaan. Tästä seuraa, että yksityiset sijoittajat kantavat vähintäänkin suhteellisen osuutensa mahdollisista ECF-rahastojen tekemistä tappioista. ECF-rahastojen tai niiden toimijoiden on toimittava alan standardien (British Venture Capital Association -yhdistyksen (BVCA) ohjeet) mukaisesti. Kaikkia näitä tekijöitä on pidettävä myönteisinä.
137. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset varmistavat, että Enterprise Capital Funds -ohjelma julkistetaan ja hakemuksia pyydetään kaikkialta ETAn alueelta Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja alan lehdissä julkaistavin ilmoituksin. Sijoittajan tai toimijan sijainnille ei aseteta rajoituksia. Myös tätä pidetään myönteisenä seikkana.
138. Enterprise Capital Funds -ohjelmaan kuuluvista rahastoista ei tehdä sijoituksia valtionapua koskevien rajoitusten piiriin kuuluville herkille aloille tai aloille, joihin tiedonantoa ei voida soveltaa. Ohjelmasta ei investoida vähäriskisille aloille, joita ovat esimerkiksi kiinteistö-, maanomistus-, rahoitus- ja investointiyritykset, eikä rahoitusalan leasing-yrityksiin. Tätä on pidettävä myönteisenä seikkana.
139. Kaikki ECF-rahastojen tekemät sijoitukset tehdään asianmukaisten liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Myös tämä on myönteinen seikka.
140. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että tukiohjelmasta tukea saavien pk-yritysten muita tämän ilmoituksen ulkopuolisia julkisista varoista rahoitettavia tukia, lainoja tai muita investointitukimuotoja pienennetään 30 prosentilla siitä tuki-intensiteetistä, joka muussa tapauksessa olisi ollut yhteismarkkinoille soveltuva. Komissio pitää tätä myönteisenä seikkana.
PÄÄTELMÄ
141. Komissio katsoo, että Enterprise Capital Funds -tukiohjelman kautta myönnettävä tuki täyttää valtiontukia ja riskipääomaa koskevassa komission tiedonannossa vahvistetut edellytykset. Tämän vuoksi se katsoo, että toimenpide soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan nojalla.
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla Valtiontuki, jonka Yhdistynyt kuningaskunta aikoo myöntää, soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan nojalla. Tämän vuoksi tuen toteuttaminen hyväksytään.
2 artikla Yhdistyneen kuningaskunnan on toimitettava vuosittainen kertomus tukiohjelman toteuttamisesta.
3 artikla Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 2005. Komission puolesta Neelie Kroes Komission jäsen