Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä tammikuuta 2007, liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa tehdyn päätöksen 2003/487/EY kumoamisesta (2007/154/EY)
Grade B
mapped from publisher markup. A grade says how a document's structure was obtained, not how reliable the law is.
Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2007/154@2007-01-30/fi
Contents
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 12 kohdan,
ottaa huomioon komission suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) Päätöksessä 2003/487/EY, joka tehtiin perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission suosituksen perusteella, todettiin, että Ranskassa on liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että julkisen talouden alijäämä oli 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2002, mikä on enemmän kuin perustamissopimuksessa määrätty kolmen prosentin viitearvo, ja että sekä Ranskan viranomaisten että komission yksiköiden ennusteiden mukaan alijäämä ylittäisi kolme prosenttia myös vuonna 2003. Julkinen bruttovelka oli 58,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja näytti todennäköiseltä, että se kasvaisi yli perustamissopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon vuonna 2003.
(2) Neuvosto antoi 3 päivänä kesäkuuta 2003 perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti Ranskalle komission suositukseen perustuvan suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Suositus julkaistiin.
(3) Lokakuussa 2003 komissio katsoi, että Ranskan toteuttamat toimenpiteet olivat olleet riittämättömät 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun suosituksen noudattamiseksi, ja suositti liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn käynnistämistä. Neuvosto kuitenkin antoi 25 päivänä marraskuuta 2003 päätelmät, joissa annettiin Ranskalle suositus korjata alijäämä vuoteen 2005 mennessä; Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi nämä päätelmät 13 päivänä heinäkuuta 2004. Komissio antoi 14 päivänä joulukuuta 2004 neuvostolle tiedonannon, jonka mukaan vuotta 2005 olisi pidettävä asianmukaisena määräaikana alijäämätilanteen korjaamiselle. Siinä myös todettiin, että Ranskan siihen mennessä toteuttamat toimenpiteet vastasivat suurelta osin liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 2005 mennessä, mikä perustui BKT:n noin yhden prosenttiyksikön suhdannekorjattuun mukautukseen vuosina 2004 ja 2005. Neuvosto yhtyi tähän näkemykseen 18 päivänä tammikuuta 2005.
(4) Neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kumotaan EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 12 kohdan määräysten mukaisesti, kun liiallinen alijäämä kyseisessä jäsenvaltiossa on neuvoston käsityksen mukaan korjattu.
(5) Perustamissopimuksen liitteenä olevan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan mukaisesti komissio toimittaa tiedot, jotka tarvitaan menettelyn täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltioiden on Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklan mukaisesti, osana pöytäkirjan soveltamista, annettava tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista ja muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa, 1 päivään huhtikuuta ja 1 päivään lokakuuta mennessä.
(6) Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on asetuksen (EY) N:o 3605/93 8 g artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittanut saatuaan Ranskalta ilmoituksen ennen 1 päivää lokakuuta 2006, ja komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:
Kasvettuaan ensin 3,2 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2002 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä supistui 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2004, ja vuonna 2005 edelleen 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, joka on alle kolmen prosentin viitearvon.
Vuosina 2004–2005 rakenteellinen sopeutus (eli suhdannetasoitetun rahoitusaseman parantuminen ilman kertaluonteisia eriä ja muita väliaikaisia toimia) kasvoi yhteen prosenttiyksikköön suhteessa BKT:hen: se oli 0,4 prosenttia vuonna 2004 ja 0,6 prosenttia vuonna 2005. Vaikka alijäämän supistumiseen alle perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon (kolme prosenttia) vaikuttivat merkittävät kertaluonteiset erät ja odotettua suuremmat verotulot, alijäämää supisti myös tiukentunut menovalvonta sekä valtion menoissa että terveydenhuoltoalalla. Erityisesti terveydenhuoltoalan menojen vuotuinen kasvu hidastui merkittävästi verrattuna aikaisempiin vuosiin, kun vuonna 2004 toteutetun uudistuksen yhteydessä päätetyt toimenpiteet alkoivat tuottaa tuloksia.
Vuoden 2006 osalta komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan alijäämä supistuu edelleen 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, joka on parempi kuin tammikuun 2006 tarkistetussa vakausohjelmassa vahvistettu tavoite (2,9 prosenttia). Alijäämän supistumisen odotetaan johtuvan terveydenhoitoalan menojen vuotuisen kasvun hidastumisesta edelleen ja valtion menojen jatkuvasta valvonnasta: valtion menoissa odotetaan päästävän määrälliseen nollakasvun tavoitteeseen. Kertaluonteisiin eriin turvautuminen on rajattu 1/4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2007 syksyn talousennusteessa alijäämän ennakoidaan supistuvan edelleen 2,6 prosenttiin (kertaluonteiset erät on rajoitettu 0,05 prosenttiin suhteessa BKT:hen) ja 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008 (olettaen, että politiikkaa ei muuteta ja kertaluonteisiin eriin ei turvauduta). Tämä osoittaa, että alijäämä suhteessa BKT:hen on saatettu alle kolmen prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Rakenteellisen rahoitusaseman (suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia eriä) paranemisen on arvioitu olevan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Tällöin on myös otettava huomioon tarve edetä kohti Ranskan viranomaisten asettamaa keskipitkän aikavälin tavoitetta eli tasapainoista rahoitusasemaa.
Kasvettuaan ensin 58,2 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2002 66,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005 (perustamissopimuksessa määrätty 60 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylittyi vuonna 2003), julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 65,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2006 toisella vuosineljänneksellä. Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen bruttovelan odotetaan supistuvan edelleen 64,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2006 ja noin 63 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä (olettaen, että politiikkaa ei muuteta).
(7) Neuvoston näkemyksen mukaan Ranskan liiallinen alijäämä on korjattu, ja näin ollen päätös 2003/487/EY olisi kumottava,
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Ranskan liiallisen alijäämän tilanne on korjattu.
2 artikla Kumotaan päätös 2003/487/EY.
3 artikla Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.
Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2007. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja F.-W. Steinmeier