Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2007/402@2006-12-06/fi

Contents

1. Preamble

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa edellä mainittujen artiklojen mukaisesti ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa: MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti 22 päivänä elokuuta 2005 päivätyllä ja 26 päivänä elokuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komissiolle aikomuksestaan myöntää alueellista investointitukea Volkswerft Stralsundille. Komissio pyysi 13 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä tietoja, jotka Saksa toimitti 14 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä ja 17 päivänä lokakuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi 18 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Saksa toimitti 19 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä ja 20 päivänä joulukuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(2) Komissio aloitti tätä oletettua valtiontukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn 22 päivänä helmikuuta 2006. Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio on kehottanut kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta. Tuensaaja, Volkswerft Stralsund, toimitti huomautuksensa 10 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä ja 11 päivänä toukokuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Saksan laivanrakennusalan etujärjestö Verband für Schiffbau und Meerestechnik sekä tanskalainen merenkulkualan järjestö Danske Maritime toimittivat huomautuksensa 11 päivänä toukokuuta 2006 päivätyillä ja samana päivänä saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä.

(3) Nämä huomautukset toimitettiin Saksan viranomaisille 12 ja 19 päivänä toukokuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. Saksa vastasi huomautuksiin 2 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(4) Saksa vastasi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen 7 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi 26 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Saksa toimitti 22 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä ja 23 päivänä elokuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

TUEN KUVAUS

(5) Tuensaaja on Volkswerft Stralsund GmbH, jäljempänä VWS. Yritys sijaitsee (Saksassa) Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. VWS kuuluu tanskalaiseen A. P. Möller -konserniin, ja se on osa Odense Steel Shipyard Ltd:n johtamaa telakkaryhmää. VWS on suuryritys, joka ei ole mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettu pieni tai keskisuuri yritys.

(6) Telakan toiminta kattaa merialusten suunnittelun ja rakentamisen sekä alusten korjauksen ja muuntamisen. Suurin osa sen tuotannosta on keskikokoisia konttialuksia, mutta se valmistaa myös risteilyaluksia, matkustajalauttoja ja erikoisaluksia, kuten ruoppaajia, kaapelialuksia, AHTS-hinaajia sekä torjunta-aluksia. Telakalla voidaan valmistaa enintään 260 metrin pituisia aluksia.

(7) Komponenttien esivalmistus aina lohkoihin asti tapahtuu erikoistuneissa tuotantolinjoissa. Loppukokoonpano suoritetaan pintakäsittelyn ja maalauksen jälkeen telakkahallissa, jossa voidaan rakentaa enintään 300 metrin pituisia laivanrunkoja. Laiva lasketaan vesille käyttämällä 230 metrin pituista laivahissiä. Tämä hissi rajoittaa VWS:n laivanrakennustuotannon enintään 260 metrin pituisiin aluksiin.

(8) VWS aikoo uudistaa ja järkeistää tuotantoaan sekä sopeuttaa toimintaansa kansainvälisessä kysynnässä tapahtuneisiin muutoksiin säilyttääkseen kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. VWS arvioi, että kuluu vielä useita vuosia, ennen kuin markkinaolosuhteet kauppa-alusten markkinoilla paranevat. Se olettaa kuitenkin, että kysyntä lisääntyy etenkin ns. Panamax-luokan alusten markkinoilla. VWS ei tällä hetkellä pysty valmistamaan tämän luokan aluksia kilpailukykyiseen hintaan. Panamax-alukset ovat suurimpia aluksia, jotka mahtuvat vielä kulkemaan Panaman kanavasta. Niiden enimmäispituus on 30 metriä ja enimmäisleveys 32,2 metriä.

(9) VWS toteuttaa tämän vuoksi tällä hetkellä investointihanketta, jonka tarkoituksena on lisätä telakan tuottavuutta ja luoda edellytykset nykyistä suurempien Panamax-luokan alusten taloudellisesti kannattavalle tuotannolle. VWS voi investointihankkeen ansiosta jatkossa kilpailla Panamax-alusten markkinoilla, mikä lisää telakan myyntipotentiaalia. VWS olettaa, että se voi tämän ansiosta käyttää telakan nykyisiä tuotantolaitteita entistä tehokkaammin, mikä puolestaan supistaa valmistuskustannuksia alusta kohti ja parantaa telakan tuottavuutta.

(10) Investointien tarkoituksena on kehittää teräksen työstämistä (paneelien valmistus, lohkojen rakentaminen, pintakäsittely), jotta entistä suurempien teräsrakenteiden (lohkojen) valmistaminen ja käsittely olisi mahdollista, sekä pidentää laivahissiä 40 metrillä, jotta nykyistä suurempien alusten nostaminen olisi mahdollista.

(11) Nykyiseen telakkahalliin on tarkoitus perustaa paneelien valmistukseen ja lohkojen rakentamiseen tarkoitettu uusi tuotantolinja suurempien alustyyppien paneelien ja osalohkojen valmistusta varten. Lisäksi telakalle on tarkoitus perustaa neljä uutta rakennuspaikkaa suurlohkojen valmistusta varten. Pintakäsittelylaitteisiin tehtävien investointien tarkoituksena on laajentaa kahta neljästä pintakäsittely-yksiköstä, jotta niissä voitaisiin käsitellä suurempia lohkoja. Se, että telakalla pystytään valmistamaan ja käsittelemään nykyistä suurempia teräsrakenteita, on taloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta välttämätöntä suurempien alusten rakentamiselle, sillä suurten alusten loppukokoonpano pienistä lohkoista olisi tehotonta. Laivahissin pidentämisellä saadaan sen kapasiteetti vastaamaan telakkahallin kapasiteettia.

(12) VWS:n tuottavuus kasvaa Saksan viranomaisten antamien tietojen mukaan investointihankkeen seurauksena vuoden 2005 tuottavuudesta, joka oli noin […] tonnia terästä 1000:ta työtuntia kohti, […] tonniin terästä 1000:ta työtuntia kohti. Tasattuina bruttotonneina (CGT) mitattava telakan kapasiteetti ei investointihankkeen seurauksena kasva, vaan tuotannon painopiste ainoastaan siirtyy keskikokoisista konttialuksista suuriin konttialuksiin. Telakan vuotuinen teräksenkäsittelykapasiteetti kasvaa investointihankkeen ansiosta vuodesta 2005, jolloin se oli 56000 tonnia, 64000 tonniin.

(13) Hanke aloitettiin vuoden 2005 alussa, ja se saatiin päätökseen 28 päivänä helmikuuta 2006. Sillä luodaan yhteensä 207 uutta työpaikkaa.

(14) Telakan vertikaalinen integraatio vähenee investointihankkeen seurauksena. Alihankintojen osuus kasvaa vuodesta 2005, jolloin se oli 17 prosenttia, 28 prosenttiin vuoden 2007 loppuun mennessä. Odotettavissa on, että Stralsundin alueella syntyy alihankintojen lisääntymisen ansiosta 400 uutta työpaikkaa.

(15) Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 18669000 euroa, ja ne vastaavat näin tukikelpoisten kustannusten määrää. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: (EUR) Laivahissi 10512000 Paneelien valmistus ja lohkojen rakentaminen 3910000 Pintakäsittely 4247000 Yhteensä 18669000

(16) Saksa aikoo myöntää valtiontukena yhteensä 4200500 euroa. Summa on 22,5 prosenttia 18669000 euron tukikelpoisista investointikustannuksista. Tuki myönnetään kahdesta hyväksytystä aluetukiohjelmasta. Tukihakemus tehtiin ennen investointihankkeen alkamista.

SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(17) Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se epäili, ettei tuki soveltunut yhteismarkkinoille. Komissio epäili, että paneelien tuotantoon ja lohkojen rakentamiseen tehdyt investoinnit eivät olleet pelkästään jo olemassa olevan laitoksen tuottavuuden parantamiseksi tehtyjä investointeja. Se epäili myös, etteivät pintakäsittelylaitteistoihin ja laivahissin pidentämiseen tehdyt investoinnit olleet tukikelpoisia investointeja, koska niiden tavoitteena ei näyttänyt olevan jo olemassa olevien laitteistojen tuottavuuden parantaminen.

(18) Komissio epäili lisäksi, että VWS:n tekemät investoinnit saattaisivat johtaa sellaiseen telakan tuotantokapasiteetin kasvuun, joka ei olisi laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden mukaista eikä soveltuisi yhteismarkkinoille.

ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(19) Komissio sai huomautuksia tuensaajalta, Saksan laivanrakennusalan etujärjestöltä (Deutsche Verband für Schiffbau und Meerestechnik) sekä tanskalaiselta merenkulkualan järjestöltä.

Tuensaajan (VWS) huomautukset

(20) VWS korostaa huomautuksissaan, että investointien tarkoituksena on tuottavuuden lisääminen sekä nykyisten tuotantolaitteiden käytön tehostaminen. Se toteaa lisäksi, ettei investointihankkeen tarkoituksena ole lisätä telakan tuotantokapasiteettia eikä sen toteuttaminen johda tähän. Investointihanke on pikemminkin edellytys sille, että VWS pystyy toteuttamaan tavoitteena olevat tuoteinnovaatiot ja pääsee Panamax-alusten markkinoille. VWS katsoo, että alukset, joiden lastikapasiteetti on 2500–4999 TEU, ovat telakan kannalta optimaalinen markkinasegmentti, koska maailmanlaajuinen myyntipotentiaali on kyseisellä segmentillä suurin ja kilpailupaineita on Euroopassa vähän.

(21) VWS huomauttaa lisäksi, että vuosina 1993–1998 toteutettujen telakan muutostöiden tavoitteena oli telakan muuttaminen Panamax-aluksia valmistavaksi telakaksi. Tästä on VWS:n mukaan osoituksena se, että telakkahalli on mitoitettu Panamax-aluksille. Muutostöiden aikaan ei kuitenkaan ollut ennakoitavissa, että Panamax-alusten kysyntä kasvaa vastaisuudessa maailmanmarkkinoilla. Koska silloisella VWS:n omistajalla Bremer Vulkanilla oli jo telakoita, joilla voitiin rakentaa Panamax-aluksia, sen suunnitelmissa oli käyttää VWS:n telakkaa pienempien alusten rakentamiseen. Tämän vuoksi 230-metrinen laivahissi katsottiin tuolloin riittäväksi.

(22) VWS toteaa, että markkinatilanne on sen kannalta viime vuosina muuttunut useista syistä. Bremer Vulkania ei enää ole olemassa. VWS alkuperäiselle tuoteyhdistelmälle ei ole riittävästi kysyntää, joten telakka on keskittänyt tuotantoaan konttialuksiin (joiden kapasiteetti on enintään 3000 TEU:ta) sekä suuriin offshore-huoltoaluksiin. Koska irtolastialuksille, kalastusaluksille, lautoille, matkustajalaivoille ja tankkereille, jotka kuuluivat kaikki VWS:n alkuperäiseen tuotevalikoimaan, ei enää ole kysyntää, VWS ei enää rakenna tällaisia aluksia. VWS toteaa myös, että pienten konttialusten markkinoilla on Saksassa ja osin myös Puolassa runsaasti kilpailua, kun taas suuria, Panamax-luokkaan kuuluvia konttialuksia rakennetaan vain muutamilla eurooppalaisilla telakoilla. VWS huomauttaa, että sen telakan tekninen laitteisto ja etenkin telakkahalli mahdollistavat jo Panamax-luokan alusten rakentamisen.

(23) Jotta Panamax-luokan alusten rakentaminen olisi kannattavaa, telakalla on tehtävä eräitä teknisiä muutoksia. Tähän asti VWS on rakentanut aluksia, joiden kapasiteetti on 2100–3000 TEU:ta ja pituus 197–237 metriä. Alukset rakennetaan 95–111 teräslohkosta, joiden enimmäispituus on 16 metriä. Lohkojen kokoa rajoittaa telakan tilojen ja pintakäsittelylaitteistojen koko. Panamax-luokan alusten pituus on vähintään 295 metriä. Jos teknisiin laitteisiin ei tehdä muutoksia, jokainen alus joudutaan rakentamaan 170 lohkosta. Tämä puolestaan lisäisi käsittelytarvetta 60–70 prosenttia, jos lohkojen koko säilytetään ennallaan. Koska alusten markkinahinta on kuitenkin vain 20–23 prosenttia korkeampi, VWS:n on parannettava tuottavuutta tehdäkseen valmistuksesta kannattavaa. Tämän vuoksi on välttämätöntä investoida siihen, että kahta nykyisistä pintakäsittely-yksiköistä laajennetaan, sekä siihen, että paneelien tuotantoa ja lohkojen valmistusta muutetaan siten, että telakalla voidaan valmistaa ja työstää lohkoja aina 32 metrin pituuteen asti.

(24) VWS huomauttaa, että Panamax-luokan alukset voidaan laskea vesille nykyisellä 230 metrin laivahissillä. Hissin ulkopuolelle jäävää rungon osaa on tällöin ainoastaan tuettava esimerkiksi uivalla nosturilla. Tähän liittyy kuitenkin erilaisia riskejä, ja se lisää kustannuksia.

(25) Telakan kapasiteetista VWS toteaa, että tasattuina bruttotonneina mitattuna kapasiteetti ei lisäänny. Vuonna 2005 VWS valmisti kuusi 2500 TEU:n konttialusta, mikä vastaa 110000:ta CGT:tä. Tätä varten käsiteltiin 56000 tonnia terästä, mikä vaati yhteensä 1,725 miljoonaa työtuntia. Investointihankkeen päätyttyä telakalla voidaan vuosina 2006 ja 2007 rakentaa seitsemän Panamax-luokan alusta siten, että tuotantoon käytetään vuosittain 64000 tonnia terästä ja 1,9 miljoonaa työtuntia. Tämä vastaa 108000 CGT:n vuosituotantoa vuosina 2006 ja 2007. Kapasiteetti säilyy näin CGT:nä mitattuna ennallaan, mutta työtunnit ja käsitellyn teräksen määrä kasvavat molemmat 14 prosenttia.

(26) VWS korostaa, että se teki Panamax-alusten rakentamista koskevat sopimukset vuonna 2003, jolloin pienempien alusten kysyntä oli vähenemässä ja suurempien Panamax-luokan alusten kysyntä vastaavasti lisääntymässä. Tämä kehitys olisi muodostanut vakavan uhan telakan kannattavuudelle, jos telakalla olisi jatkettu vain pienten alusten rakentamista. Tutkittaessa telakan tuotantoprosessia kävi ilmi, että tarkasteltavina olevilla investoinneilla voidaan mahdollistaa suurempien alusten rakentaminen siten, että tuottavuus pidetään kilpailukykyisellä tasolla.

(27) Kapasiteetiltaan 2500–4000 TEU:n (22000–50000 CGT) konttialusten markkinasegmentillä, joka on VWS:n tuleva markkinasegmentti, toimivat tällä hetkellä vain seuraavat telakat: saksalainen Aker TW (HDW ja Schichau Seebeck) sekä puolalaiset telakat Gnydia ja Stettin.

(28) Eurooppalaisten telakoiden osuus tästä markkinasegmentistä on 26,3 prosenttia, eli toiseksi suurin. Suurin osuus, 39,1 prosenttia, on Korealla ja kolmanneksi suurin osuus, 24,8 prosenttia, Kiinalla. Korea ja Kiina ovat näin suurimmat kilpailijat, jotka määräävät sen, millaiseksi kilpailutilanne maailmanmarkkinoilla muodostuu. Jos VWS ei pyrkisi Panamax-alusten markkinoille, se toimisi edelleen syöttöalusten markkinoilla, joilla on Euroopassa runsaasti kilpailua. Samalla se luopuisi mahdollisuudesta toimia nopeasti kasvavilla Panamax-alusten markkinoilla. VWS:n toimittamat tiedot osoittavat, että kysyntä kasvaa etenkin suurten alusten markkinoilla ja että 2500–5000 TEU:n alusten markkinasegmentillä kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa.

Saksan laivanrakennusalan etujärjestön (Verband für Schiffbau und Meerestechnik) huomautukset

(29) Saksan laivanrakennusalan etujärjestö Verband für Schiffbau und Meerestechnik, jäljempänä etujärjestö, huomauttaa, ettei komissio voi perustella kapasiteetin kasvua koskevia epäilyjään viittaamalla laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskeviin puitteisiin. Epäilyille ei sen mukaan saada vahvistusta myöskään nykyisestä markkinatilanteesta, eikä se katso, että suunniteltu tuki vääristäisi kilpailua.

(30) Etujärjestö katsoo, että EU on vuosien mittaan muuttanut laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevaa politiikkaansa. Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa ei sen mukaan ole säännöksiä, joissa kiellettäisiin investointituen myöntäminen kapasiteetin lisäämiseen. Etujärjestö katsoo tämä vuoksi, ettei tällaista säännöstä ole enää pidetty tarkoituksenmukaisena. Se huomauttaa lisäksi, että mahdollisimman suuri osa alakohtaisista säännöksistä on poistettu puitteista. Kapasiteetti mainitaan ainoastaan sulkemistuen yhteydessä. Muuntyyppiset tuet, kuten rakenneuudistustuki, kuuluvat yleisten valtiontukisääntöjen soveltamisalaan.

(31) Etujärjestö katsoo, että sääntöjen suppea tulkinta on vastoin LeaderSHIP 2015 -aloitetta, joka on osa Lissabonin strategian toteuttamista. Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta olisi lisättävä investoimalla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. Tämä kattaa myös investoinnit ajanmukaisiin tuotantolaitteisiin. Tilanne, jossa investointeihin myönnettävää valtiontukea ei voida kytkeä kapasiteetin kasvuun, ei järjestön mukaan ole LeaderSHIP 2015 -aloitteen tavoitteiden mukainen. Se on etenkin vastoin tavoitetta, jonka mukaan teollisuuden asema olisi pyrittävä turvaamaan ja sitä olisi pyrittävä parantamaan tietyillä markkinasegmenteillä. Yksi tällaisista segmenteistä on pienten ja keskisuurten konttialusten markkinasegmentti, jolla Eurooppa on vielä erittäin hyvässä markkina-asemassa Koreaan ja Kiinaan nähden.

(32) Etujärjestö katsoo, että suunnitelluilla investoinneilla ei vääristetä kilpailua. Maailman laivanrakennusmarkkinat kasvavat nopeasti, joten niillä ei tällä hetkellä ole ylikapasiteettia. Kysyntätilanne on edelleen hyvä, joskin kysynnän voidaan olettaa heikkenevän jonkin verran vuosina 2008–2009. Maailmankauppa kasvaa jatkuvasti, mikä merkitsee samalla myös meriliikenteen kasvua ja etenkin sitä, että teollisuustuotteiden kuljetukset konttialuksilla lisääntyvät. Näiden alusten kysyntä lisääntyy tämän vuoksi entisestään tulevaisuudessa.

(33) VWS pystyy suunniteltujen investointien ansiosta rakentamaan konttialuksia, joiden kapasiteetti on enimmillään 5000 TEU:ta Tähän mennessä se on pystynyt rakentamaan enintään 3000 TEU:n konttialuksia, joiden markkinoilla on runsaasti kilpailua. Tällaisia aluksia rakennetaan paitsi monilla saksalaisilla myös useilla eurooppalaisilla telakoilla, etenkin puolalaisilla Gdynian ja Stettinin telakoilla. Suurimmat kilpailijat ovat tästä huolimatta Korea ja Kiina.

(34) Kapasiteetiltaan yli 3000 TEU:n alusten markkinat ovat kuitenkin rakenteeltaan erilaiset. Vaikka joillakin saksalaisilla ja puolalaisilla telakoilla on tällaisten alusten rakentamiseen tarvittavat tekniset valmiudet, tämän kokoluokan aluksia rakennetaan lähes poikkeuksetta vain Koreassa ja Kiinassa.

(35) Etujärjestö katsoo, että yli 3000 TEU:n alusten markkinasegmentin kasvunäkymät ovat hyvät, koska Panamax-luokan konttialusten markkinasegmentti on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Se korostaa, että VWS:n suunnittelemilla investoinneilla ei vääristetä kilpailua Euroopassa, koska kyseisiä alustyypin aluksia rakennetaan nykyisin lähes yksinomaan Koreassa ja Kiinassa. Lisäksi olisi otettava huomioon, että Kiina jatkaa laivanrakennuskapasiteettinsa ja markkinaosuutensa kasvattamista. Tämä osoittaa, että kyseessä ei ole Euroopan sisäinen vaan maailmanlaajuinen kilpailu. Eurooppalaisten telakoiden investointien rajoittaminen toisi näin vain kilpailuetua Korealle ja Kiinalle.

Tanskalaisen merenkulkualan järjestön huomautukset

(36) Tanskalainen merenkulkualan järjestö huomauttaa, että tarkasteltavana olevalla tuella ei ole vääristävää vaikutusta, koska alustyypit, joita VWS rakentaa nykyisin ja joita sen on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa, eivät ole samoja, joita tanskalaiset telakat valmistavat tuotantosuunnitelmiensa mukaisesti. Järjestö toteaa lisäksi, että suunnitellulla valtiontuella on tarkoitus parantaa VWS:n kilpailukykyä suurten konttialusten markkinoilla. Tällä uudella markkinasegmentillä suurin osa kilpailijoista tulee todennäköisesti Euroopan ulkopuolisista maista. Lisäksi järjestö toteaa, että yleisenä suuntauksena markkinoilla on suurempien alusten kysynnän lisääntyminen.

(37) Järjestö huomauttaa myös, että laivanrakennusteollisuudelle myönnetään runsaasti tukea Euroopan ulkopuolisissa maissa. Euroopan laivanrakennusteollisuuden on siksi tehtävä merkittäviä investointeja voidakseen vastata kiristyvään kilpailuun.

SAKSAN HUOMAUTUKSET

(38) Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta antamissaan huomautuksissa Saksa toteaa, että laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden 26 kohdassa ei ole säännöksiä kapasiteetista. Kyseinen kohta ei näin ollen sisällä säännöksiä, joiden mukaan investointituen myöntäminen sellaisille hankkeille, joilla parannetaan tuottavuutta ja näin samalla lisätään kapasiteettia, ei olisi sallittua. Saksa korostaa lisäksi, että laivanrakennusteollisuuden tuottavuuden parantaminen on yksi yhteisön keskeisistä tavoitteista tällä politiikanalalla. Saksa mainitsee myös LeaderSHIP 2015 -aloitteen, jolla pyritään parantamaan Euroopan telakoiden kilpailuasemaa ja vähentämään Aasian laivanrakennusteollisuuden tukemisesta Euroopan laivanrakennusteollisuudelle aiheutuvaa vahinkoa. Saksan mukaan nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan parantamalla tuottavuutta.

(39) Saksa katsoo lisäksi, että laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden 3 kohdan perusteella ei voida päätellä, että investointihankkeen vaikutus kapasiteettiin olisi otettava huomioon arvioitaessa sitä, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. Saksa katsoo, että puitteiden 3 kohdassa esitetyt tekijät eivät enää ole laivanrakennusmarkkinoille tyypillisiä, vaan markkinoille on tyypillistä hyvä tilaustilanne, korkeat hinnat ja lisäkapasiteetin tarve.

(40) Saksa korostaa, että Euroopan laivanrakennusteollisuuden osuus laivanrakennusmarkkinoista on viime vuosikymmeninä supistunut ja Japanin, Korean ja Kiinan osuudet ovat sitä vastoin kasvaneet näissä maissa teollisuudelle myönnetyn valtiontuen ansiosta. Tällainen valtiontuki mainitaan puitteiden 3 kohdan c alakohdassa yhtenä sellaisena alakohtaisena tekijänä, joka on otettava huomioon. Eurooppalaisten telakoiden on sen vuoksi pyrittävä kaikin tavoin parantamaan tuottavuuttaan.

(41) Saksa katsoo, että tuottavuuden paraneminen näkyy aina laitoksen tuotannon kasvuna. Puitteiden mukaisella tuottavuuden lisäämisellä ei siis voida tarkoittaa sitä, että laitos tuottaa saman määrän pienemmin tuotantopanoksin. Saksa mainitsee lisäksi, että aluetukien tarkoituksena on edesauttaa alueiden kehittämistä ja uusien työpaikkojen luomista. Tuottavuuden parantaminen ei tämän vuoksi saisi johtaa työpaikkojen vähenemiseen.

(42) Saksa toteaa markkinatilanteesta, että rahtikuljetukset ovat lisääntymässä ja että konttialusten markkinasegmentillä on havaittavissa suuntaus suurten alusten lisääntymiseen. Liikenteessä on jo 5000 TEU:n aluksia, ja uusimmissa ennusteissa mainitaan jo 8000 TEU:n alukset. Koska tällaiset alukset voivat käyttää vain harvoja satamia, lastien purkamiseen tarvitaan edelleen sellaisia pienempiä aluksia, joita VWS:n on tarkoitus vastaisuudessa valmistaa. Kysynnän painopisteen siirtyminen suurempiin aluksiin ei siis vaikuta kielteisesti VWS:n valmistamien pienempien alusten kysyntään.

(43) Saksa antaa lisäksi yksityiskohtaisia tietoja VWS:n investointihankkeesta ja esittää tiedot siitä, mikä on telakan teräksenkäsittelykapasiteetti, työpanostarve ja tuottavuus ennen hankkeen toteuttamista ja sen toteuttamisen jälkeen. Saksa katsoo, että investoinnit ovat välttämättömiä telakan kilpailukyvyn ja nykyisten 1200 työpaikan säilyttämiselle.

(44) Investoinneista seuraavasta telakan kapasiteetin mahdollisesta kasvusta Saksa toteaa, että investoinnit eivät vaikuta osa-alueisiin, joita pidetään telakan teknisinä pullonkauloina. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä komissio toteaa, että telakan kapasiteetti määräytyy telakan kulloistenkin teknisten pullonkaulojen mukaan. Saksa toteaa näin ollen, että telakan kapasiteetti säilyy komission omien kriteerien mukaan ennallaan.

(45) Saksa katsoo lisäksi, ettei tuen myöntäminen kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, ja viittaa tässä yhteydessä periaatteeseen, joka koskee markkinatalouden ehdoin toimivaa sijoittajaa. Koska VWS rahoittaa 77,5 prosenttia investointikustannuksista ja ottaa näin myös sijoitukseen liittyvän riskin, voidaan olettaa, että sijoitus on tehty markkinatalouden ehdoin.

(46) Saksan mukaan laivanrakennusmarkkinat ovat maailmanlaajuiset ja niitä vääristää jo aasialaisille telakoille maksettava tuki. Tämä vuoksi Saksa katsoo, että tarkasteltavana oleva investointituki ei vääristä kilpailua eikä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa näin ollen sovelleta. Eurooppalaisten telakkojen kapasiteetin käyttöaste on tällä hetkellä korkea, ja tulevaisuuden kasvupotentiaalin ennustetaan olevan merkittävä. Lisäksi Saksa katsoo, että kilpailutilannetta arvioitaessa olisi otettava huomioon vain sellaiset kilpailijat, jotka toimivat samalla markkinasegmentillä, tässä tapauksessa Panamax-alusten rakentamisen markkinoilla. Näiden kilpailijoiden tilauskirjat ovat täynnä useaksi vuodeksi eteenpäin, ja niiden koko kapasiteetti on käytössä.

(47) Komissio ottaa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään esille tulevan markkinakehityksen ja ylikapasiteetin syntymismahdollisuuden. Saksa toteaa tähän, etteivät esitetyt ennusteet ole kovinkaan luotettavia ja ettei komissio esittänyt perusteita odotetulle markkinakehitykselle. Sen, että alalla saattaa tulevaisuudessa olla ylikapasiteettia, ei voida katsoa merkitsevän sitä, että suunniteltu tuki johtaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kilpailun vääristymiseen. Samoista syistä voidaan todeta, ettei toimenpide vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(48) Siitä, onko tuki EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaista, Saksa toteaa, että tuki vastaa EU:n teollisuuspolitiikan tavoitteita, joihin kuuluu eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden aseman ja kilpailukyvyn parantaminen LeaderSHIP 2015 -aloitteen mukaisesti.

(49) Saksa toteaa lisäksi, että asianomaisten esittämät huomautukset tukevat sen näkemystä, jonka mukaan tuki soveltuu yhtenäismarkkinoille.

ARVIOINTI EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolo

(50) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos tuensaajayritys harjoittaa taloudellista toimintaa, johon sisältyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(51) Tuen myöntäjänä on Mecklenburg-Vorpommernin osavaltio, joten kyse on valtiontuesta. VWS saa tuen ansiosta etua, jota se ei olisi muutoin saanut markkinoilla.

(52) VWS valmistaa merialuksia. Koska tällaisilla aluksilla käydään kauppaa laajalti, toimenpide uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Saksa ei huomautuksissaan perustele tähän liittyvää kantaansa vakuuttavasti. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa jonkin yrityksen asemaa suhteessa sen kilpailijoihin yhteisön sisäisessä kaupassa, on syytä katsoa, että kyseinen tuki vaikuttaa kilpailijoihin.

(53) Saksa esittää huomautuksen, jonka mukaan ylikapasiteetin mahdollisuudesta ei ole esitetty todisteita, minkä vuoksi myöskään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kilpailun vääristymisestä ei ole todisteita. Tästä huomautuksesta on todettava, että toimenpide täyttää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytykset silloin, kun se uhkaa vääristää kilpailua tai vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(54) Etujärjestö esittää huomautuksen, jonka mukaan tarkasteltavana oleva toimenpide ei vääristä Euroopan sisäistä kilpailua, koska aluksia, joita VWS:n on tarkoitus tulevaisuudessa valmistaa, valmistetaan lähes yksinomaan Koreassa ja Kiinassa. Tästä huomautuksesta komissio toteaa, että konttialusten, joita VWS:n on tarkoitus tulevaisuudessa valmistaa, ei voida katsoa muodostavan erillisiä markkinoita, vaan kyseiset konttialukset kilpailevat muilla Euroopan telakoilla rakennettujen konttialusten kanssa.

(55) Sen vuoksi tuki on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja sitä on arvioitava sen mukaisesti.

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset poikkeukset

(56) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään poikkeuksista kyseisen artiklan 1 kohdan mukaiseen yleiseen tukikieltoon.

(57) Komissio on hyväksynyt laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat puitteet alalle myönnettävän valtiontuen arviointia varten. Näissä puitteissa laivanrakennuksella tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista yhteisössä. VWS:n liiketoiminta kuuluu tämän määritelmän soveltamisalaan, joten tarkasteltavana olevaa tukea on arvioitava laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden mukaisesti. Komissiolla ei ole viitteitä siitä, että VWS rakentaisi kalastusaluksia yhteisön markkinoille. Kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen mukaan telakoille ei saa myöntää tukea yhteisön kalastusalusten rakentamiseen.

(58) Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden 26 kohdan mukaan Laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon myönnettävän aluetuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille ainoastaan, jos […] tuki on suunnattu nykyisten telakoiden uudistamiseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin, eikä se liity asianomaisen telakan tai asianomaisten telakoiden rahoitusrakenteiden uudistamiseen, ja sen tavoitteena on nykyisten laitosten tuottavuuden kehittäminen […].

(59) Tuen intensiteetti ei saa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla tukialueilla ylittää 22,5:tä prosenttia tai tukialueeseen kulloinkin sovellettavaa aluetuen enimmäismäärää, jos tämä on pienempi kuin edellä mainittu prosenttiosuus. Lisäksi tuki on rajoitettava tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka määritellään aluetuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa.

(60) VWS pystyy investointihankkeen toteuttamisen ansiosta valmistamaan Panamax-aluksia siten, että tuotanto on taloudellisesti kannattavaa. Tuensaajan toimittamien tietojen mukaan telakan nykyisillä laitteilla voitaisiin jo rakentaa Panamax-aluksia, jotka ovat pidempiä kuin telakalla tähän asti rakennetut alukset. Tällaiset alukset jouduttaisiin kuitenkin kokoamaan 170 lohkosta, joiden enimmäispituus on 16 metriä. Tällainen valmistus ei olisi kannattavaa eikä kilpailukykyistä. Jotta tällaisia aluksia voitaisiin nostaa nykyisellä laivahissillä, hissin pituuden ylittävää rungon osaa on tuettava uivalla nosturilla. Myöskään tämä ei olisi taloudellisesti kannattavaa, ja tällaiseen nostamiseen liittyy lisäksi suurempi onnettomuusriski.

(61) Investointihankkeen päätyttyä telakalla voidaan rakentaa Panamax-aluksia 110 lohkosta, joiden enimmäispituus on 32 metriä. Investoinnit uuden tuotantolinjan rakentamiseksi paneelien ja osalohkojen valmistamista varten sekä neljän uuden, lohkojen valmistamiseen tarkoitetun työtilan rakentamiseksi ovat välttämättömiä edellä mainittujen kaltaisten suurempien lohkojen valmistukselle. Pintakäsittely-yksiköiden laajentamisella mahdollistetaan tällaisten suurempien lohkojen käsittely. Investointihankkeella järkeistetään näin VWS:n tuotantoprosessia.

(62) Laivahissin pidentämiseksi tehtävillä investoinneilla varmistetaan, että hissi soveltuu nostettavien laivojen pituisten alusten käsittelyyn. Uivaa nosturia ei tällöin tarvita. Laivahissin pidentämisellä helpotetaan näin Panamax-alusten nostamista.

(63) Komissio katsoo sen vuoksi, että tuotantolaitteiden mukauttamista siten, että ne mahdollistavat Panamax-alusten taloudellisesti kannattavan valmistuksen, voidaan pitää olemassa olevan telakan uudistamisena tai nykyaikaistamisena.

(64) Telakan tuottavuus, joka vuonna 2005 oli 32,6 tonnia terästä 1000:ta työtuntia kohti, on investointihankkeen päätyttyä noin 38,2 tonnia terästä 1000:ta työtuntia kohti. Hankkeella parannetaan näin nykyisten laitteistojen tuottavuutta. CGT:nä mitattuna telakan kapasiteetti säilyy kuitenkin ennallaan. Käsitellyn teräksen määränä mitattu kapasiteetti, joka oli vuonna 2005 yhteensä 56000 tonnia, kasvaa 64000 tonniin vuonna 2006. Komissio katsoo, että tämä teräksen käsittelykapasiteetin kasvu on seurausta tuottavuuden parantumisesta ja että se on asianmukaisessa suhteessa saavutettuun tuottavuuden kasvuun.

(65) Komissio päättelee sen vuoksi, että kokonaisuutena tarkasteltuna investointihanke täyttää vaatimuksen, jonka mukaan investoinnit on suunnattava nykyisten telakoiden uudistamiseen tai nykyaikaistamiseen ja jonka mukaan niiden tavoitteena on oltava nykyisten laitosten tuottavuuden parantaminen. Komissio ottaa lisäksi huomioon sen, että tuki rajoittuu aluetuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa määriteltyjen tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen ja ettei se ylitä sovellettavaa 22,5 prosentin rajaa.

PÄÄTELMÄT

(66) Komissio päättelee, että VWS:lle myönnettävä aluetuki on laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa asetettujen aluetukiehtojen mukaista. Tuki täyttää näin ollen edellytykset, joiden nojalla sen voidaan katsoa soveltuvan yhtenäismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää Volkswerft Stralsundille ja jonka määrä on 4200500 euroa, soveltuu yhtenäismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Sen vuoksi 4200500 euron tuen toteuttaminen hyväksytään.

2 artikla Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2006. Komission puolesta Neelie Kroes Komission jäsen

Versions

1. 2006-12-06
2. 2007-04-13