Gelex

Komission päätös, tehty 2 päivänä huhtikuuta 2008, valtiontuesta C 41/07 (ex NN 49/07), jonka Romania on myöntänyt Tractorulille (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1102) (Ainoastaan romaniankielinen teksti on todistusvoimainen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2008/767/EY)

In forceVersion 2008-04-02from 2008-10-02
Grade B

mapped from publisher markup. A grade says how a document's structure was obtained, not how reliable the law is.

Ask Gelex about this law

Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2008/767@2008-04-02/fi

Contents
  1. Preamble

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa: MENETTELY

(1) Komissio pyysi 17 päivänä tammikuuta 2007 vapaaehtoisen selvitysmenettelyn yhteydessä yleisiä tietoja useista Romanian valtionyhtiöistä, joiden joukossa oli SC Tractorul U.T.B SA Brașov, jäljempänä Tractorul. Romania toimitti tiedot 15 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Komissio pyysi 8 päivänä maaliskuuta 2007 ja 22 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka Romania toimitti 21 päivänä maaliskuuta 2007, 25 päivänä toukokuuta 2007 ja 31 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Romanian viranomaisten kanssa pidettiin kokous 3 päivänä toukokuuta 2007.

(2) Komissio kehotti Romanian viranomaisia 5 päivänä heinäkuuta 2007 ja 30 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyissä kirjeissään perumaan Tractorulin yksityistämissopimukseen liitetyt erityisehdot. Komissio totesi samalla, että sääntöjenvastaisen tuen keskeyttämättä jättäminen voisi johtaa siihen, että komissio tekee päätöksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 11 artiklan 1 kohdan perusteella (tuen keskeyttämistä koskeva välipäätös).

(3) Romanian viranomaiset toimittivat lisätietoja 8 ja 10 päivänä elokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä.

(4) Komissio ilmoitti Romanialle 25 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely sääntöjenvastaisen tuen vuoksi ja tehdä tuen keskeyttämistä koskeva välipäätös. Komission päätös tuen keskeyttämistä koskevaan välipäätöksen liittyvän menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(5) Romania esitti huomautuksensa 27 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Flavus Investiții SRL, jäljempänä Flavus, toimitti 28 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa, jotka toimitettiin Romanialle 5 päivänä joulukuuta 2007. Romania esitti huomionsa Flavusin esittämistä huomautuksista 4 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(6) Komissio pyysi 12 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka toimitettiin 14 ja 15 päivänä tammikuuta 2008 päivätyillä kirjeillä.

(7) Komission edustaja ja Romanian viranomaiset pitivät 19 päivänä joulukuuta 2007 kokouksen, johon osallistuivat myös Flavusin edustajat.

KUVAUS Asianomainen yritys

(8) Tractorul on valtion omistuksessa. Sen osakkeista 80,17 prosenttia on valtion omaisuuden yksityistämisestä vastaavalla viranomaisella AVAS:lla, 17,15 prosenttia yksityisellä sijoitusrahastolla SIF Transilvanialla ja loput 2,67 prosenttia yksityisoikeuden mukaisilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä. Vuoden 2006 loppuun asti Tractorul oli suuri traktoreiden ja maatalouskoneiden tuottaja, joka toimi Brașovin kaupungin keskustan läheisyydessä olevalla teollisuusalueella. Tractorulissa työskenteli noin 2300 henkilöä.

(9) Vuonna 2006 Tractorulin tappiot olivat 46 miljoonaa euroa EUR ja sillä oli velkaa noin 250 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa valtion talousarviosta. Tractorul lopetti toimintansa tappioiden ja velkojen suuren määrän vuoksi 23 päivänä helmikuuta 2007 ja siirtyi vapaaehtoiseen selvitysmenettelyyn hallituksen erityislain nro 3/2007 mukaisesti.

(10) AVAS oli pyrkinyt aiemmin useita kertoja yksityistämään yrityksen, kuitenkin tuloksetta.

(11) Tractorulin päätoimipaikka on Brașovissa eli alueella, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla aluetukikelpoinen.

Kuvaus toimenpiteistä

(12) Vuoden 2007 alussa Tractorulille oli kertynyt suuri velkataakka, jota se ei kyennyt maksamaan. Romanian hallitus kuitenkin siirsi maksukyvyttömyysmenettelyä kuudella kuukaudella antamalla erityisasetuksen nro 3/2007. Tänä aikana AVAS saattoi osakkeenomistajana päättää, yksityistettäisiinkö yritys vai asetettaisiinko se vapaaehtoiseen selvitysmenettelyyn.

(13) AVAS päätti 23 päivänä helmikuuta 2007 asettaa yrityksen vapaaehtoiseen selvitysmenettelyyn. AVAS järjesti tätä varten toukokuussa 2007 julkisen tarjouskilpailun nimittääkseen selvittäjän ja määritti samalla tarjouskilpailuasiakirjoissa selvitysmenettelyn kohteeksi kaksi toimintayksikköä eli traktoreiden valmistuksen ja takorautaosien valmistuksen. Selvittäjän asettamista koskevan tarjouskilpailun voitti Casa de Insolvență Transilvania, jäljempänä CIT, jolle annettiin valtuudet hoitaa Tractorulin myynti.

(14) Selvitysmenettelyyn ehdotettujen varojen yksilöinnin jälkeen CIT järjesti 5 päivänä heinäkuuta 2007 avoimen tarjouskilpailun, joka koski yrityksen kaikkia varoja eli kiinteää omaisuutta (126 hehtaaria maata), tuotanto- ja toimistotiloja, asuntoja, koneita, teollisoikeuksia ja tuotemerkkejä. Kokonaisuuden lähtöhinta oli 77035000 euroa.

(15) Useat yritykset ilmoittivat osallistuvansa tarjouskilpailuun, mutta vain kaksi hyväksyi 77 miljoonan euron suuruisen lähtöhinnan. Flavus voitti tarjouskilpailun, sillä se oli ensimmäinen yritys, joka esitti tarjoukset, eikä toinen yritys tarjonnut korkeampaa hintaa. Myyntiä koskeva puitesopimus ja myyntisopimus allekirjoitettiin pian tämän jälkeen.

(16) Tarjouskilpailuasiakirjoissa asetettiin ostajalle erilaisia velvoitteita. Kyseistä toimintakohdetta eli traktoreiden valmistusta oli jatkettava seuraavien kymmenen vuoden ajan, entisillä Tractorulin työntekijöillä oli oltava etusija työhönotossa, varaosien saatavuus oli taattava seuraaviksi kahdeksi vuodeksi (takuu) ja huoltotoimet kymmeneksi vuodeksi (takuun jälkeinen huolto) ja rautaosien toimitus oli varmistettava seuraaviksi viideksi vuodeksi.

PÄÄTÖS ALOITTAA MUODOLLINEN TUTKINTAMENETTELY JA TEHDÄ TUEN KESKEYTTÄMISTÄ KOSKEVA VÄLIPÄÄTÖS

(17) Muodollinen tutkintamenettely aloitettiin, koska oli epäilyjä, että selvitysmenettelyssä oli itse asiassa kyse yksityistämisestä, ja sopimukseen liittyi ehtoja, jotka edellyttivät yrityksen tuotantotoiminnan jatkamista. Tämä alensi myyntihintaa ja olisi näin ollen voinut tuottaa etua myydylle kokonaisuudelle tai ostajalle.

(18) Komissiolla oli erityisesti lehtitietoihin perustuvien senhetkisten tietojensa mukaan syytä olettaa, että AVAS aikoi liittää Tractorulin myyntiin tiettyjä ehtoja, joiden avulla tuotantoa jatkettaisiin ja entinen henkilöstömäärä säilytettäisiin. Komissio epäili, että nämä ehdot johtaisivat myyntihinnan alenemiseen ja saisivat muut mahdollisesti kiinnostuneet tahot luopumaan tarjousten tekemisestä.

(19) Romanian viranomaiset eivät myöskään toimittaneet tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että vapaaehtoinen selvitysmenettely toimintayksiköiden myynnin kautta olisi ollut tuomioistuimen selvitysmenettelyä edullisempi ratkaisu valtiolle osakkeenomistajana taikka velkojille. Komissio epäili, olisiko markkinataloustoimija myynyt markkina-arvoltaan arvokasta maata Brașovin kaupungin keskustan lähettyviltä yhdessä vanhentuneiden rakennusten ja laitteiden kanssa sen sijaan, että tuotannon kannalta tarpeeton maa-ala olisi myyty erikseen, jolloin siitä olisi mahdollisesti saatu korkeampi hinta.

(20) Romanian viranomaiset sovelsivat kannattaviin yksiköihin komission toistuvista varoituksista huolimatta julkista tarjouskilpailumenettelyä ja tekivät vähän sen jälkeen myyntisopimuksen tarjouskilpailun voittajan kanssa. Sen vuoksi komissio teki samaan aikaan tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen.

ROMANIAN HUOMAUTUKSET

(21) Romanian mukaan AVAS toimi Tractorulin kannattavat yksiköt myydessään markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimijan tavoin ja sai parhaan mahdollisen hinnan. Valtiontukea ei siis käytetty.

(22) Romanian mukaan Tractorulia ei ensinnäkään ole yksityistetty, vaan siihen on sovellettu vapaaehtoista selvitysmenettelyä. Yksityistämisen yhteydessä valtio myy yrityksen osakkeet kolmansille osapuolille ja yrityksen toiminta jatkuu. Vapaaehtoisessa selvitysmenettelyssä puolestaan yrityksen varat myydään, sen velat maksetaan takaisin velkojille laissa vahvistetussa järjestyksessä ja mahdollinen ylijäämä maksetaan osakkeenomistajille. Toimenpiteen päätteeksi yritys lopettaa toimintansa ja se poistetaan kaupparekisteristä.

(23) Lisäksi Romania selitti, että yrityksen vapaaehtoinen selvitysmenettely toteutettiin avoimena, läpinäkyvänä ja syrjimättömänä tarjouskilpailuna, johon ei liittynyt ehtoja. Tarjouskilpailu oli laajasti esillä paikallisissa ja kansallisissa tiedotusvälineissä.

(24) Kannattavien yksiköiden tarjouskilpailuun ei liittynyt ehtoja, joten myyntihinta ei alentunut. Tractorulin ja Flavusin väliseen myyntisopimukseen ei sisältynyt ostajalle velvoitetta jatkaa toimintaa kymmenen vuoden ajan ja palkata tiettyä määrää entisiä työntekijöitä. Tämän vuoksi myyntihinta vastaa Tractorulin markkina-arvoa.

(25) Romania esittää myös, että vaikka AVAS aikoi myydä molemmat toimintayksiköt erikseen, riippumaton selvittäjä CIT suositti alustavan arvioinnin jälkeen koko teollisuusalueen myymistä kokonaisuutena. CIT:n mukaan tämä olisi edullisempaa kuin myyminen osa kerrallaan erityisesti, koska teollisuusalueeseen kuuluu tiettyjä vähemmän kiinnostavia omaisuuseriä (esimerkiksi maata, joka ei ole yhteydessä paikalliseen infrastruktuuriin ja/tai joka sijaitsee kaupungin kaatopaikan läheisyydessä, tai vanhentuneita rakennuksia), joita ei todennäköisesti olisi voitu myydä erikseen.

(26) Mainitun arviointiraportin mukaan Tractorulin kokonaisvarat olivat noin 100 miljoonaa euroa. Selvittäjä tarjosi varoja yhdessä (kannattava yksikkö) välttääkseen selvityksestä ja ylläpidosta erikseen myytäessä aiheutuvat lisäkulut, ja sovelsi 23 prosentin alennusta. Näin lähtöhinnaksi tuli 77 miljoonaa euroa, joka vastasi markkina-arvoa. Yksikään yritys ei tarjonnut korkeampaa hintaa.

(27) Romania selitti myös, että vapaaehtoinen selvitysmenettely sallittiin kaupallisia yrityksiä koskevan lain (nro 31/1990) ja yksityistämisen nopeuttamista koskevan erityislain (nro 137/2002) nojalla. Romania vakuutti, että vapaaehtoinen selvitysmenettely oli nopeampi ja aiheutti yritykselle vähemmän kuluja, ja samaan aikaan velkojilla oli keskenään samanlaiset valvontavälineet sen varmistamiseksi, ettei niiden oikeuksia rikota.

KOLMANSIEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET

(28) Flavus osallistui 24 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komission menettelyyn asianosaisena osapuolena.

(29) Flavus totesi ensinnäkin, että Tractorulia koskeva tarjouskilpailu oli avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön. Tarjouskilpailu oli laajasti esillä paikallisissa ja kansallisissa tiedotusvälineissä.

(30) Flavusin mukaan Tractorulin kannattavien yksiköiden myyntiin ei liittynyt ehtoja. Vaatimusta, joka liittyi toimintakohteen (eli traktoreiden valmistuksen) ylläpitämiseen seuraavien kymmenen vuoden ajan, ei voitu katsoa ehdoksi, sillä se ei merkinnyt tosiasiallista velvoitetta valmistaa traktoreita. Lisäksi Flavus selitti ostaneensa kannattavat yksiköt maan rakennuttamiseen liittyvän taloudellisen potentiaalin vuoksi, eikä sillä ole aikeita aloittaa traktoreiden valmistusta uudelleen kyseisessä kohteessa. Näin ollen vaatimus ei ollut sitova, vaan se oli yksinomaan hallinnollinen menettely, joka liittyi toiminnan rekisteröimiseen kaupparekisteriin.

(31) Flavus totesi, ettei myöskään Tractorulin entisten työntekijöiden uudelleenpalkkaamista koskeva velvoite ollut sitova eikä alentanut kauppahintaa.

(32) Flavus on kaiken kaikkiaan sitä mieltä, etteivät mainitut sopimusasiakirjoihin liittyvät ehdot alentaneet myyntihintaa. Tämä käy ilmi myös Tractorulin arvioinnista vastaavaksi selvittäjäksi osoitetun riippumattoman asiantuntijan arviointiraportista.

ARVIOINTI EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki

(33) Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan: Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(34) EY:n perustamissopimuksen 295 artiklan mukaan yhteisön säännöillä ei puututa siihen, ovatko yritykset julkisessa vai yksityisessä omistuksessa. EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaan myös julkisten yritysten on noudatettava valtiontukea koskevia sääntöjä.

(35) Kun jäsenvaltio omistaa tai myy yrityksiä taikka ostaa tai myy osakkeita yrityksessä, kyseessä ei ole etu Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön ja yksityistämisen yhteydessä myönnettäviä valtiontukia koskevien komission sääntöjen ja käytänteiden mukaisesti, jos jäsenvaltio toimii samoin kuin sijoittaja toimisi markkinataloudessa.

(36) Jos yksityistäminen toteutetaan myymällä osakkeita pörssissä, sen oletetaan yleisesti tapahtuvan markkinatalouden olosuhteissa, eikä siihen liity valtiontukea. Jos yksityistäminen taas toteutetaan yrityskaupalla, ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä voidaan olettaa, ettei mukana ole valtiontukea: yritys myydään kaikille osanottajille ja kilpailulle avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailulla; myyntiin ei liity ehtoja, joita ei tavallisesti ole vastaavissa liiketoimissa yksityisten tahojen välillä ja jotka saattaisivat alentaa myyntihintaa; yritys myydään sille tarjouksen tekijälle, joka esittää taloudellisesti edullisimman tarjouksen, ja tarjouksen tekijöillä on riittävästi aikaa ja tietoja, jotta ne voivat arvioida asianmukaisesti omaisuuden, josta tarjous esitetään. Muissa tapauksissa on tutkittava, sisältyykö yrityskauppoihin mahdollista tukea, ja niistä on ilmoitettava.

(37) Tällaisissa tapauksissa sen arvioiminen, liittyykö valtion omaisuuden myyntiin tukea, edellyttää yleisesti sen arviointia, olisiko markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija toiminut vastaavassa tilanteessa samalla lailla eli olisiko se myynyt yrityksen kyseiseen hintaan. Markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaan alhaisempaa hintaa ei voida hyväksyä sellaisten talouteen liittymättömien seikkojen perusteella kuten teollisuuspolitiikka, työllistäminen tai aluekehityksen tavoitteet, jotka eivät olisi hyväksyttäviä markkinatalouden periaatteita noudattavalle taloudelliselle toimijalle. Tällaisiin tapauksiin siis voidaan olettaa liittyvän tukea. Komissio on toistuvasti selittänyt tämän periaatteen, ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut sen.

(38) Tämän vuoksi komissio katsoo, että jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, yksityistämistä olisi tarkasteltava sen toteamiseksi, liittyykö siihen valtiontukea, jolloin siitä on ilmoitettava. Näiden edellytysten noudattamisella varmistetaan, että valtio saa osakkeistaan parhaan hinnan eli markkinahinnan, eikä kyseessä ole valtiontuki.

(39) Asettamalla ostajalle tiettyjä ehtoja valtio saattaa alentaa myyntihintaa, jolloin se luopuu lisätuloista. Ehdot saattavat myös johtaa siihen, että mahdollisesti kiinnostuneet sijoittajat luopuvat tarjouksen tekemisestä, jolloin tarjouskilpailun kilpailuympäristö häiriytyy eikä esitetyistä tarjouksista taloudellisesti edullisinkaan edusta todellista markkina-arvoa.

(40) Koska valtio asettaa tällaisia ehtoja ja hyväksyy näin ollen sen, ettei se saa hallussaan olevista osakkeista tai varoista parasta hintaa, se ei toimi kuin markkinatalouden periaatteita noudattava taloudellinen toimija, joka yrittäisi saada niistä korkeimman mahdollisen hinnan. Sen sijaan valtio myy yrityksen markkina-arvoa alhaisempaan hintaan. Markkinatalouden periaatteita noudattavalla taloudellisella toimijalla ei olisi taloudellista mielenkiintoa asettaa vastaavia ehtoja (erityisesti työllistäminen, kyseisen maantieteellisen alueen kannalta edulliset ehdot tai tietyn sijoitusten tason varmistaminen), vaan se myisi yrityksen taloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijälle, joka olisi tämän jälkeen vapaa itse päättämään ostetun yrityksen tai omaisuuden tulevaisuudesta.

(41) Tämä ei tarkoita, että kaikki yksityistämiseen liittyvät ehdot johtaisivat automaattisesti valtiontuen olemassaoloon. Ensinnäkään ongelmia eivät aiheuta ehdot, joita käytetään tavanomaisesti yksityisten osapuolten välisissä liiketoimissa (esimerkiksi tietyt tarjouksen tekijän maksukykyyn liittyvät standardikorvaukset tai liittyvän kansallisen työmarkkinalainsäädännön noudattaminen). Toiseksi ehdot, jotka eivät vaikuta tavanomaisilta yksityishenkilöiden välisissä liiketoimissa, johtavat valtiontuen muodostumiseen ainoastaan, jos niiden avulla voidaan alentaa myyntihintaa tai saada etuja. Se, etteivät kyseiset ehdot johda valtiontukeen, on osoitettava jokaisessa tapauksessa erikseen.

(42) Komissio toi EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan esiin kysymyksiä siitä, myytiinkö Tractorul avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailulla, johon ei liittynyt ehtoja. Komissio epäili erityisesti lehtitietoihin perustuvien senhetkisten tietojensa mukaan, että AVAS oli päättänyt myydä Tractorulin toimintayksikköinä selvittäjän nimeämistä koskevien tarjouskilpailuasiakirjojen mukaisesti, ja se oli jo alkuvaiheessa liittänyt myyntiin tiettyjä ehtoja, joiden avulla varmistettaisiin, että tuotantoa jatketaan seuraavien kymmenen vuoden ajan ja entiset työntekijät palkataan uudelleen. Komissio katsoi, että kyseiset ehdot saattoivat alentaa myyntihintaa eikä valtio toiminut ehtoja asettaessaan markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimijan tavoin. Toisin sanoen ehdot olivat voineet johtaa valtiontuen syntymiseen.

(43) Komissio toteaa Romanian toimittamien tietojen perusteella, että Tractorulin myyntiin liittyvät ehdot oli laadittu siten, etteivät ne asettaneet mahdollisille ostajille sitovia velvoitteita vaan olivat ainoastaan muodollisia vaatimuksia. Ehto, joka koskee toiminnan kohteen ylläpitämistä seuraavien 10 vuoden ajan, liittyi toiminnan kohteen eli traktoreiden ja muiden maatalouskoneiden tuotannon ilmoittamiseen kaupparekisteriin, eikä se sitonut ostajaa jatkamaan traktoreiden valmistusta. Ostaja Flavusin mukaan myös sen oikeudellinen neuvonantaja oli vahvistanut, ettei lauseke merkinnyt velvoitetta harjoittaa tiettyä tuotantoa. Flavus ei aikonutkaan aloittaa minkäänlaista tuotantotoimintaa kyseisessä paikassa.

(44) Sitovia eivät ole myöskään velvoitteet antaa Tractorulin entisille työntekijöille etusija tai toimittaa varaosia tai komponentteja. Kyseiset velvoitteet on sisällytetty tarjouskilpailuasiakirjoihin vain pyrkimykseen viittaavina lausekkeina, eivätkä näin ollen sido uutta omistajaa.

(45) Romanian viranomaiset selittivät, että AVAS:n perusteluna näille symbolisille vaatimuksille oli halu säilyttää yrityksen ja sen Romanian markkinoilla edelleen laajalti kaupan olevien tuotteiden maine.

(46) Komissio toteaa edellä esitettyjen seikkojen perusteella, että koska ehdot eivät olleet sitovia – mikä oli tarjouskilpailuasiakirjojen muotoilun perustella selvää kaikille mahdollisille ostajille – ehdot eivät alentaneet myyntihintaa eivätkä ne saaneet muita mahdollisesti kiinnostuneita sijoittajia luopumaan tarjouksen tekemisestä. Valtion varoja ei siis menetetty. Tätä päätelmää tukee myös se, ettei yhdelläkään tarjouskilpailussa tarjouksen tehneellä taholla ollut minkäänlaista yhteyttä traktorinvalmistukseen. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei kyseisiin ehtoihin liittynyt valtiontukea.

(47) Komissio esitti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä aloittaessaan epäilyjä siitä, oliko vapaaehtoinen selvitysmenettely, johon liittyi kannattavien yksiköiden myynti, valtiolle osakkeenomistajana taikka velkojille edullisempi ratkaisu kuin tuomioistuimen selvitysmenettely tai myynti osa kerrallaan.

(48) Romanian mukaan AVAS toimi markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimijan tavoin ja sai Tractorulista korkeimman mahdollisen hinnan. AVAS nimesi vapaaehtoista selvitysmenettelyä varten riippumattoman selvittäjän avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailulla, johon ei liittynyt ehtoja.

(49) Komissio toteaa Romanian toimittamien tietojen perusteella, että AVAS aikoi ensin myydä erikseen kaksi kannattavaa yksikköä eli traktoritehtaan sekä masuunin ja takomon. Selvittäjä CIT kuitenkin suositti itse tekemänsä, kaikkia 37 eri omaisuuserää koskevan arvion perusteella teollisuusalueen myymistä kokonaisuutena mahdollisimman suuren voiton saamiseksi. Se suositteli yhtiön varallisuuden myymistä osa kerrallaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei yksikään mahdollinen ostaja osoita kiinnostusta koko alueeseen.

(50) Selvittäjä perusteli kokonaisuutena tapahtuvan myynnin etuja. Ensinnäkin Romanian viranomaisten toimittamista kartoista käy ilmi, että teollisuusalueen takana kaupungin kaatopaikan lähellä sijaitsee useita tontteja, joille ei johda tietä eikä niille ei ole omaa pääsyä. Toiseksi kunkin alueen omaisuuserien arvo vaihtelee merkittävästi sen mukaan, mikä on sijainti, rakennusten kunto ja pääsy paikalliseen infrastruktuuriin. Kolmanneksi suurin osa mahdollisista sijoittajista oli kiinnostunut alueesta rakennuttamisen kannalta; 26 tahoa osti sopimusasiakirjat, joista 17 koski Tractorulin aluetta kokonaisuutena.

(51) Selvittäjä katsoi edellä todetun seurauksena, että hyvin todennäköisesti varoja, jotka eivät ole kiinnostavia, ei voida myydä erikseen mahdolliselle sijoittajalle. Tämän vuoksi kyseiset varat aiheuttaisivat hallintoon ja ylläpitoon liittyviä lisäkuluja Tractorulille sekä lopulta myös AVAS:lle omistajana. Samoin maan lohkominen tonteiksi olisi tuottanut huomattavia lisäkuluja, esimerkiksi maanmittaukseen ja maarekisteriin liittyviä kuluja.

(52) AVAS hyväksyi myöhemmin strategian, jonka mukaan Tractorul myytiin kokonaisuutena.

(53) Komissio huomauttaa saadusta hinnasta, että selvittäjän teettämän arviointiraportin mukaan Tractorulin varojen arvo (kaikkien 37 omaisuuserän arvo yhteensä) oli noin 100 miljoonaa euroa, johon selvittäjä sovelsi 23 prosentin alennusta. Näin myynnin lähtöhinnaksi tuli 77 miljoonaa euroa. Kyseisen alennuksen perustana on selvittäjän kokemus sekä se, että kokonaisuuden myynnistä on merkittävää etua osa kerrallaan myyntiin verrattuna.

(54) Selvittäjä valitsi Tractorulin myyntitavaksi avoimen tarjouskilpailun. Hallituksen päätöksellä nro 577/2002 vahvistetuissa menettelysäännöissä todetaan, että jos vähintään kaksi tarjoajaa tekee saman tarjouksen eikä kumpikaan tee jatkossa korkeampaa tarjousta (tarjouskilpailun alussa on asetettu viiden prosentin kynnys), tarjouskilpailun voittaa se tarjoaja, jonka rekisteröintinumero on pienempi. Koska Flavus ja eräs toinen sijoittaja hyväksyivät lähtöhinnan eikä kumpikaan tarjonnut tämän jälkeen korkeampaa hintaa, Tractorul myytiin 77 miljoonan euron hinnalla sille yritykselle, jonka rekisteröintinumero oli pienempi. Tämä yritys oli Flavus. Selvittäjä sai yrityksen varoista markkinahinnan eikä valtion varoja näin ollen menetetty.

(55) Komissio toteaa edellä mainitun perusteella, että kun tapauksen erityispiirteet otetaan huomioon, AVAS sai myymällä Tractorulin varat kokonaisuutena niistä markkinahinnan, ei menettänyt valtion varoja ja toimi markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimijan tavoin.

Valtiontuki: päätelmät

(56) Edellä esitetyn arvioinnin perusteella Tractorulin myyntiin ei liittynyt sellaisia ehtoja, jotka olisivat alentaneet myyntihintaa tai saaneet mahdolliset sijoittajat luopumaan tarjouksen tekemisestä. AVAS sai myymällä Tractorulin varat kokonaisuutena niistä korkeimman mahdollisen hinnan markkinoilla, ei menettänyt valtion varoja ja toimi markkinatalouden periaatteita noudattavan taloudellisen toimijan tavoin. Tämän johdosta Tractorulin myyntiin ei liity valtiontukea.

PÄÄTELMÄT

(57) Komissio toteaa, että valtion omaisuuden yksityistämisestä vastaavan viranomaisen AVAS:n toteuttamaan Tractorulin myyntiin 6 päivänä heinäkuuta 2007 ei liity tukea,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Liiketoimeen, jossa Romania myi Flavus Investiții SRL:lle Tractorulin teollisuusalueen, ei liity EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2 artikla Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Brysselissä 2 päivänä huhtikuuta 2008. Komission puolesta Neelie Kroes Komission jäsen

Versions

  1. 2008-04-02