Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2019/2146@2019-11-26/fi

Contents

1. Preamble
2. ANNEX
3. LIITE A TERMINOLOGIAN SELITYKSET
4. 2. Huomautus:
5. 2.1.
6. 2.2.
7. 2.3.
8. 2.6.
9. 2.6.1.
10. 2.6.1.1
11. 2.6.1.2
12. 2.6.1.5
13. 2.6.1.5.1
14. 2.6.1.6
15. 2.6.1.7
16. 2.6.1.9
17. 2.6.1.10
18. 2.6.1.12
19. 2.6.2.
20. 2.6.3.
21. 2.6.3.2.
22. 3.
23. 3.1.
24. 3.2.
25. 3.3.
26. 3.4.
27. 3.4.12.
28. 3.4.15.
29. 3.4.17.
30. 3.4.18.
31. 3.5.
32. 3.5.1.
33. 3.5.3.
34. 3.5.5.
35. 3.5.7.
36. 3.5.8.
37. 3.5.8.1.
38. 3.5.8.1.2.
39. 3.5.8.2.
40. 3.5.8.3.
41. 3.5.8.3.1.
42. LIITE B VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT
43. a)
44. b)
45. c)
46. d)
47. e)
48. 1.
49. 1.2.
50. 1.2.1.
51. 1.2.1.1.
52. 1.2.2.
53. 1.2.3.
54. 1.2.5.
55. 1.2.5.1.
56. 1.2.6.
57. 1.2.7.
58. 1.2.8.
59. 1.2.10.
60. 2.
61. 2.2.
62. 2.2.1.
63. 2.2.1.1.
64. 2.2.1.2.
65. 2.2.2.
66. 2.2.3.
67. 2.2.5.
68. 2.2.6.
69. 2.2.7.
70. 2.2.9.
71. 3.
72. 3.2.
73. 3.2.1.
74. 3.2.2.
75. 3.2.4.
76. 3.2.5.
77. 3.2.6.
78. 3.2.7.
79. 3.2.9.
80. 3.2.10.
81. 3.2.11.
82. 3.2.11.10.
83. 3.2.12.
84. 4.
85. 4.2.
86. 4.2.1.
87. 4.2.1.2.
88. 4.2.1.13.
89. 4.2.2.
90. 4.2.2.4.
91. 4.2.3.
92. 4.2.4.
93. 4.2.5.
94. 4.2.7.
95. 4.2.8.
96. 4.2.9.
97. 4.2.11.
98. 4.2.11.4.
99. 4.2.11.5.
100. 5.
101. 5.2.
102. 5.2.1.
103. 5.2.2.
104. 5.2.3.
105. 5.2.4.
106. 5.2.6.
107. 5.2.7.
108. 5.2.8.
109. 5.2.9.
110. 5.2.10.
111. 5.2.11.
112. 5.2.11.1.
113. 6.
114. 6.1.
115. 7.
116. 7.1.
117. 7.1.1
118. 7.1.1.1
119. 7.1.1.2
120. 7.1.1.5
121. 7.1.1.5.1
122. 7.1.1.6
123. 7.1.1.7
124. 7.1.1.9
125. 7.1.1.10
126. 7.1.1.12
127. 7.1.2
128. LIITE C KUUKAUSITTAISET ENERGIATILASTOT
129. a)
130. b)
131. c)
132. d)
133. 1.
134. 1.1.
135. 1.2.
136. 1.2.1.
137. 1.2.2.
138. 1.2.3.
139. 2.
140. 2.2.
141. 2.2.17.
142. 2.2.18.
143. 3.
144. 3.2.
145. 3.2.1.
146. 3.2.2.
147. 3.2.2.11.
148. 3.2.4.
149. 3.2.4.10.
150. 3.2.4.13.
151. 4.
152. 4.2.
153. 4.3.
154. LIITE D LYHYEN AIKAVÄLIN KUUKAUSITILASTOT
155. a)
156. b)
157. c)
158. d)
159. 1.
160. 1.2.
161. 2.
162. 2.2.
163. 2.3.
164. 2.3.1.
165. 2.3.2.
166. 2.5.
167. 3.
168. 3.1.
169. 3.2.

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatilastoista 22 päivänä lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan 3 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 1099/2008 luodaan yhteiset puitteet vertailukelpoisten energiatilastojen tuottamista, välittämistä, arviointia ja jakelua varten unionissa.

(2) Energiatilastojen on jatkuvasti kehityttävä, koska niiden on pysyttävä mukana teknologian nopeassa kehityksessä ja unionin energiapolitiikan muutoksissa ja koska on tärkeää, että unionin tavoitteet ja niiden edistymisen seuranta perustuvat virallisiin tietoihin. Euroopan energiatilastojen ilmoituskehyksen on tämän vuoksi vastattava kasvavia tai muuttuvia tarpeita.

(3) Komissio on yksilöinyt useita seikkoja, joita on tarpeen päivittää vuotuisissa, kuukausittaisissa ja lyhyen aikavälin kuukausittaisissa energiatilastoissa. Ne koskevat erityisesti energian loppukulutusta teollisuudessa kuvaavien tilastojen tarkempaa erittelyä, käsitteiden mukauttamista maakaasukaupan määritelmissä johdonmukaisuuden parantamiseksi, tiettyjen tietojen ilmoittamisen tekemistä pakolliseksi sekä hiiltä ja sähköä koskevan kuukausittaisen tiedonkeruun oikea-aikaisuuden parantamista. Komissio on keskustellut jäsenvaltioiden kanssa useista teknisistä kysymyksistä, joihin kuuluvat soveltamisala, toteutettavuus, tuotantokustannukset, luottamuksellisuus ja jäsenvaltioille raportoinnista aiheutuva rasite, ja sopinut jäsenvaltioiden kanssa näistä seikoista.

(4) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1099/2008 olisi muutettava.

(5) Tässä asetuksessa vahvistetut toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Korvataan asetuksen (EY) N:o 1099/2008 liitteet tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2019. Komission puolesta Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker

ANNEX

LIITE

.

LIITE A TERMINOLOGIAN SELITYKSET

Tässä liitteessä annetaan selityksiä, maantieteellisiä huomautuksia ja määritelmiä muissa liitteessä käytetyistä termeistä, jollei niitä tarkenneta eri tavalla mainituissa liitteissä.

1. MAANTIETEELLISET HUOMAUTUKSET Seuraavia maantieteellisiä määritelmiä sovelletaan ainoastaan tilastotietojen ilmoittamista varten.

Australia ilman merentakaisia alueita.

Tanska ilman Färsaaria ja Grönlantia.

Ranskaan sisältyvät Monaco sekä Ranskan merentakaiset departementit Guadeloupe, Martinique, Guayana, Réunion ja Mayotte.

Italiaan sisältyvät San Marino ja Vatikaani (Pyhä istuin).

Japaniin sisältyy Okinawa.

Portugaliin sisältyvät Azorit ja Madeira.

Espanjaan sisältyvät Kanariansaaret, Baleaarit sekä Ceuta ja Melilla.

Sveitsiin ei sisälly Liechtenstein.

Yhdysvaltoihin sisältyvät sen 50 osavaltiota, District of Columbia, Yhdysvaltojen Neitsytsaaret, Puerto Rico ja Guam.

2. AGGREGAATIT Sähkön ja lämmön tuottajat luokitellaan tuotantotarkoituksen mukaisesti:

päätoimiset tuottajat (main activity producers) ovat joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa ja tuottavat päätoimintanaan sähköä ja/tai lämpöä myytäväksi kolmansille osapuolille.

omaan käyttöön tuottajat (autoproducers) ovat joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevia tuottajia ja tuottavat sähköä ja/tai lämpöä kokonaan tai osittain omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintana.

2. Huomautus:

Komissio voi edelleen selventää terminologiaa lisäämällä tarvittavia NACE-viitteitä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun NACE-luokituksen tarkistus on tullut voimaan.

2.1. Hankinta

2.1.

2.1.1. Tuotanto / Kotimainen tuotanto Kotimaisten polttoaineiden kaivuu- tai tuotantomäärät lasketaan inertin aineen mahdollisen poiston jälkeen. Tuotantoon sisältyvät energiamäärät, jotka tuottaja on käyttänyt tuotantoprosessin aikana (esimerkiksi lämmitykseen tai koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi) sekä tehdyt toimitukset muille energiantuottajille muuntamista tai muuta käyttöä varten. Kotimaisella energiantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa tietyn alueen eli ilmoittavan maan kansallisen alueen luonnonvaroista.

2.1.2. Talteen otetut tuotteet Sovelletaan ainoastaan kivihiileen. Kaivosten talteen otetut lietteet ja jäteliuskeet.

2.1.3. Saanti muista lähteistä Polttoainemäärät, joiden tuotannon kattaa muu polttoaineraportointi mutta jotka sekoitetaan muuhun polttoaineeseen ja käytetään seoksena. Lisätietoja tästä osasta on toimitettava seuraavasti:

Saanti muista lähteistä: Kivihiilestä

Saanti muista lähteistä: Öljystä ja öljytuotteista

Saanti muista lähteistä: Maakaasusta

Saanti muista lähteistä: Uusiutuvasta energiasta

2.1.4. Tuonti/Vienti Jollei toisin ilmoiteta, tuonnilla tarkoitetaan tuontia todellisesta alkuperämaasta (maasta, jossa energiatuote tuotettiin) tarkasteltavassa maassa tapahtuvaa käyttöä varten ja viennillä määrämaata, jossa tuotettu energiatuote kulutetaan. Energiamäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Jos alkuperä- tai määrämaata ei voida ilmoittaa, voidaan käyttää arvoa Määrittelemätön/Muu.

2.1.5. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet Polttoainemäärät, jotka on toimitettu kansainvälisessä meriliikenteessä kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille. Kansainvälistä vesiliikennettä voi olla merellä, sisävesillä sekä rannikkovesillä. Kohtaan eivät sisälly seuraavat:

kotimaan vesiliikenteessä olevien alusten kulutus; jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaan;

kalastusalusten kulutus;

asevoimien kulutus.

2.1.6. Varastomuutokset Alkuvaraston ja loppuvaraston ero kansallisella alueella olevissa varastoissa. Jollei toisin mainita, varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

2.1.7. Kokonaisalkuvarasto ja -loppuvarasto kansallisella alueella Kaikki kansallisella alueella olevat varastot, myös valtion, suurimpien kuluttajien tai varastointiorganisaatioiden hallussa olevat varastot, saapuvissa valtamerialuksissa olevat varastot, tullivapailla alueilla olevat varastot sekä muita varten säilytettävät varastot riippumatta siitä, kuuluvatko ne hallitusten kahdenvälisten sopimusten piiriin. Alku- ja loppuvarastolla tarkoitetaan tilannetta raportointijakson ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä. Varastoon sisältyvät kaikentyyppisissä joko maan pinnalla tai maan alla sijaitsevissa varastointitiloissa olevat varastot.

2.1.8. Suora käyttö Öljy (raakaöljy ja öljytuotteet), jotka käytetään suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia. Tähän sisältyy sähköntuotantoa varten poltettu raakaöljy.

2.1.9. Primaarituotteiden saanti Tähän sisältyvät kotimaisen tuotannon ja tuonnin raakaöljymäärät (myös kondensaatti) ja suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia käytetty kotimainen maakaasukondensaatti sekä petrokemian teollisuudesta palautetut määrät, jotka käytetään suoraan, vaikka ne eivät ole primaaripolttoainetta.

2.1.10. Jalostamojen bruttotuotanto Valmiiden tuotteiden tuotanto jalostamoissa tai sekoituslaitoksissa. Tähän eivät sisälly jalostamohäviöt mutta siihen sisältyy jalostamopolttoaine.

2.1.11. Kierrätetyt tuotteet Valmiit tuotteet, jotka kulkevat toisen kerran markkinointiverkoston kautta sen jälkeen, kun ne on jo kerran toimitettu loppukäyttäjille (esim. käytetyt voiteluaineet, jotka prosessoidaan uudelleen). Nämä määrät olisi erotettava petrokemian palautuksista.

2.1.12. Palautukset Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin prosessointia, sekoittamista tai myyntiä varten. Ne ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita.

2.1.13. Tuotteidenväliset siirrot Määrät, jotka on luokiteltu uudelleen joko siksi, että tuotteiden spesifikaatio on muuttunut, tai siksi, että ne on sekoitettu toiseen tuotteeseen. Negatiivinen merkintä jonkin tuotteen kohdalla tasapainottuu positiivisella merkinnällä (tai merkinnöillä) yhden tai useamman muun tuotteen kohdalla ja päinvastoin. Lopullisen nettovaikutuksen olisi oltava nolla.

2.1.14. Siirretyt tuotteet Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.

2.1.15. Tilastoerot Laskettu arvo, määritelty tarjonnan näkökulmasta tehdyn laskelman (ylhäältä alas -lähestymistapa) ja kulutuksen näkökulmasta tehdyn laskelman (alhaalta ylös -lähestymistapa) välisenä erotuksena. Kaikki merkittävät tilastoerot olisi selitettävä.

2.2. Muuntosektori Muuntosektorista ilmoitetaan ainoastaan muiksi polttoaineiksi muunnetut polttoainemäärät. Lämmitykseen, koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi ja muuntamisen yleiseksi tueksi käytetyt polttoainemäärät olisi ilmoitettava energiasektorin kohdalla.

2.2.

2.2.1. Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.2. Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt Päätoimisten tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähkön ja/tai lämmön tuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.3. Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto Päätoimisten tuottajien lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa lämmöntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.4. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.5. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt Kaikki omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät ja niiden lämmöntuotantoon käyttämien polttoainemäärien suhteellinen osuus. Lämmöntuotantoon käytetyn polttoainemäärän, jota ei myyty (itse käytetty lämpö), suhteellinen osuus ilmoitetaan kyseisellä energian loppukäyttäjäsektorilla NACE-luokituksen pohjalta. Lämpö, jota ei myyty mutta joka toimitettiin muille yksiköille muiden kuin rahoitussopimusten nojalla tai yksiköille, joilla on eri omistaja, ilmoitetaan samojen periaatteiden pohjalta kuin myyty lämpö.

2.2.6. Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto Niiden polttoainemäärien suhteellinen osuus, jotka omaan käyttöön tuottajat ovat käyttäneet myydyn lämpömäärän tuotantoon lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa. Lämmöntuotantoon käytetyn polttoainemäärän, jota ei myyty (itse käytetty lämpö), suhteellinen osuus ilmoitetaan kyseisellä energian loppukäyttäjäsektorilla NACE-luokituksen pohjalta. Lämpö, jota ei myyty mutta joka toimitettiin muille yksiköille muiden kuin rahoitussopimusten nojalla tai yksiköille, joilla on eri omistaja, ilmoitetaan samojen periaatteiden pohjalta kuin myyty lämpö.

2.2.7. Puristehiililaitokset Puristehiililaitoksissa puristehiilen tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

2.2.8. Koksaamot Koksaamoissa koksaamokoksin ja koksauskaasun tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

2.2.9. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset Ruskohiilibrikettien (BKB) tuottamiseen ruskohiilibrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät ja turvebrikettien (PB) tuottamiseen turvebrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.2.10. Kaasulaitokset Kaasun tuottamiseen kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.2.11. Masuunit Polttoainemäärät, jotka viedään masuuniin joko sen huipun kautta yhdessä rautamalmin kanssa tai pohjassa olevien hormien kautta kuumennetun puhallusilman kanssa.

2.2.12. Kivihiilen nesteyttäminen Synteettisen öljyn tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

2.2.13. Kaasun nesteyttämislaitokset Nestemäisiksi polttoaineiksi muunnettujen kaasumaisten polttoaineiden määrät.

2.2.14. Puuhiilen tuotantolaitokset Puuhiileksi muunnettujen kiinteiden biopolttoaineiden määrät.

2.2.15. Öljynjalostamot Öljytuotteiden tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

2.2.16. Maakaasun sekoituslaitokset (maakaasuun sekoittamista varten) Kaasuverkkoon maakaasun kanssa sekoitettujen kaasujen määrät.

2.2.17. Moottoribensiiniin/dieseliin/petroliin sekoittamista varten Nestemäisten biopolttoaineiden määrät, jotka on sekoitettu fossiilisten polttoaineiden kanssa.

2.2.18. Muualle luokittelematon Muualle luokittelemattomat energian muuntamistoimintaan käytetyt polttoainemäärät. Jos tätä nimikettä käytetään, raportissa olisi selvitettävä, mitä sen alle sisältyy.

2.3. Energiasektori Määrät, jotka energiateollisuus on käyttänyt tukeakseen primaarienergian tuotantoa (kaivannaistoimintaa, öljyn ja kaasun tuotantoa) tai muuntotoimintaan liittyviä laitostoimintoja. Tämä vastaa NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoja 05, 06, 19 ja 35, NACE Rev. 2:n kolminumerotasoa 09.1 ja NACE Rev. 2:n nelinumerotasoja 07.21 ja 08.92. Tämän ulkopuolelle jäävät muuhun energiamuotoon muunnetut polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla) sekä öljy-, kaasu- ja hiililieteputkistojen kuljetustoiminnan tukitoimintoihin käytetyt polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava liikenteen alalla). Sisältää energian käytön ydinfissiota ja -fuusiota varten tuotettujen kemiallisten aineiden valmistusprosesseissa ja prosessien tuotteissa.

2.3.

2.3.1. Sähkön erillistuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ja lämmön erillistuotantolaitosten oma käyttö Energiana tukitoimintoihin sähkön erillistuotantoyksiköissä, lämmön erillistuotantoyksiköissä ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä käytetyt polttoainemäärät.

2.3.2. Hiilikaivokset Energiana kivihiilen louhinnan ja käsittelyn tukemiseksi hiilikaivosteollisuudessa käytetyt polttoainemäärät. Kaivosten voimaloissa poltettu kivihiili olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla.

2.3.3. Puristehiililaitokset Energiana tukitoimintoihin puristehiililaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.4. Koksaamot Energiana tukitoimintoihin koksaamoissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.5. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset Energiana tukitoimintoihin ruskohiili-/turvebrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.6. Kaasulaitokset / kivihiiltä kaasuttavat laitokset Energiana tukitoimintoihin kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.7. Masuunit Energiana tukitoimintoihin masuuneissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.8. Kivihiilen nesteyttäminen Energiana tukitoimintoihin kivihiilen nesteyttämislaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.9. Maakaasun nesteyttäminen (LNG) tai uudelleenkaasuttaminen Energiana tukitoimintoihin maakaasun nesteyttämis- ja uudelleenkaasutuslaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.10. Kaasutuslaitokset (biokaasu) Energiana tukitoimintoihin biokaasun kaasutuslaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.11. Maakaasua synteesikaasureitin kautta nesteyttävät (GTL) laitokset Energiana tukitoimintoihin maakaasua synteesikaasureitin kautta nesteyttävissä laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.12. Puuhiilen tuotantolaitokset Energiana tukitoimintoihin puuhiilen tuotantolaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.13. Öljynjalostamot Energiana tukitoimintoihin öljynjalostamoissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.14. Öljyn ja kaasun talteenotto Öljyn ja maakaasun talteenottolaitoksissa käytetyt polttoainemäärät. Tämän ulkopuolelle jäävät putkistohäviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä) sekä putkien toiminnan ylläpitoon käytetyt energiamäärät (ilmoitetaan liikenteen alalla).

2.3.15. Muualle luokittelematon – energiasektori Muualle luokittelemattomat energiaa koskevaan toimintaan käytetyt polttoainemäärät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.4. Jakeluhäviöt Kuljetuksen ja jakelun aikana tapahtuneet polttoainehäviöt.

2.5. Loppukulutus muuksi kuin energiaksi Muuksi kuin energiaksi käytetyt fossiilisten polttoaineiden määrät (ei poltettu).

2.6. Energian loppukulutus (loppukäytön erittely)

2.6.

2.6.1. Teollisuus Tällä tarkoitetaan polttoainemääriä, jotka teollisuusyritykset ovat kuluttaneet päätoimintansa tueksi. Erillisten lämmöntuotantoyksiköiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta ilmoitetaan ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty yksikön itsensä kuluttaman lämmön (itse käytetty lämpö) tuottamiseen. Polttoainemäärät, jotka on käytetty myydyn lämmön tuottamiseen tai sähkön tuottamiseen, olisi ilmoitettava soveltuvassa kohdassa energian muuntosektorilla.

2.6.1.

2.6.1.1 Kaivostoiminta ja louhinta: NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 07 (paitsi 07.21) ja 08 (paitsi 08.92); NACE Rev. 2:n kolminumerotaso 09.9.

2.6.1.1

2.6.1.1.1 Metallimalmien louhinta [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 07; paitsi NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 07.21 Uraani- ja toriummalmien louhinta]

2.6.1.1.2 Muu kaivostoiminta ja louhinta [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 08; paitsi NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 08.92 Turpeen nosto]

2.6.1.1.3 Kaivostoimintaa palveleva toiminta [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 09; paitsi NACE Rev. 2:n kolminumerotaso 09.1 Raakaöljyn ja maakaasun tuotantoa palveleva toiminta]

2.6.1.2 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka; NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 10, 11 ja 12.

2.6.1.2

2.6.1.2.1 Elintarvikkeiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 10]

2.6.1.2.2 Juomien valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 11]

2.6.1.2.3 Tupakkatuotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 12]

2.6.1.3 Tekstiili ja nahka: NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 13, 14 ja 15; sisältää seuraavat: Tekstiilien valmistus, Vaatteiden valmistus ja Nahan ja nahkatuotteiden valmistus]

2.6.1.4 Puu ja puutuotteet – Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 16]

2.6.1.5 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus: NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 17 ja 18.

2.6.1.5

2.6.1.5.1 Paperin ja paperituotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 17]

2.6.1.5.1

2.6.1.5.1.1 Massan valmistus [NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 17.11]

2.6.1.5.1.2 Muu paperi ja paperituotteet [NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 17.12 ja NACE Rev. 2:n kolminumerotaso 17.2]

2.6.1.5.2 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 18]

2.6.1.6 Kemian- ja petrokemianteollisuus: NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 20 ja 21.

2.6.1.6

2.6.1.6.1 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 20]

2.6.1.6.2 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 21]

2.6.1.7 Ei-metalliset mineraalit [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 23]

2.6.1.7

2.6.1.7.1 Lasin ja lasituotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 23.1]

2.6.1.7.2 Sementin, kalkin ja kipsin valmistus (ml. klinkkeri) [NACE Rev. 2:n kolminumerotaso 23.5]

2.6.1.7.3 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kolminumerotasot 23.2, 23.3, 23.4, 23.6, 23.7 ja 23.9]

2.6.1.8 Rauta- ja terästeollisuus [Perusmetallien valmistus A: NACE Rev. 2:n kolminumerotasot 24.1, 24.2 ja 24.3 ja nelinumerotasot 24.51 ja 24.52.]

2.6.1.9 Ei-rautamalmiteollisuus [Perusmetallien valmistus B: NACE Rev. 2:n kolminumerotaso 24.4 ja nelinumerotasot 24.53 ja 24.54]

2.6.1.9

2.6.1.9.1 Alumiinin tuotanto [NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 24.42]

2.6.1.9.2 Muu ei-rautamalmiteollisuus [NACE Rev. 2:n kolminumerotaso Group 24.4 – pl. NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 24.42; NACE Rev. 2:n nelinumerotasot 24.53 ja 24.54]

2.6.1.10 Koneet ja laitteet: NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 25, 26, 27 ja 28.

2.6.1.10

2.6.1.10.1 Metallituotteiden valmistus, pl. koneet ja laitteet NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 25]

2.6.1.10.2 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 26]

2.6.1.10.3 Sähkölaitteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 27]

2.6.1.10.4 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 28]

2.6.1.11 Kulkuneuvot: Liikennevälineitä valmistava teollisuus; NACE-kaksinumerotasot 29 ja 30; ml. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus ja Muiden kulkuneuvojen valmistus]

2.6.1.12 Muualle luokittelematon – teollisuus: NACE:n kaksinumerotasot 22, 31 ja 32

2.6.1.12

2.6.1.12.1 Kumi- ja muovituotteiden valmistus [NACE-kaksinumerotaso 22]

2.6.1.12.2 Huonekalujen valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 31]

2.6.1.12.3 Muu valmistus [NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 32]

2.6.1.13 Rakentaminen [NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 41, 42 ja 43]

2.6.2. Liikenne Liikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan NACE-luokasta (toimialasta) riippumatta. Rautatie- ja linja-autoasemien, satamalaitureiden ja lentoasemien lämmitykseen ja valaistukseen käytetyt polttoaineet olisi ilmoitettava kohdassa Kaupalliset ja julkiset palvelut eikä liikennesektorilla.

2.6.2.

2.6.2.1. Raideliikenne Polttoainemäärät, jotka on käytetty raideliikenteessä, mukaan lukien teollisuusradat sekä raideliikenne osana kaupungin tai esikaupunkialueen liikennejärjestelmää (esim. junat, raitiovaunut, metro).

2.6.2.2. Kotimaan vesiliikenne Polttoainemäärät, jotka on toimitettu eri maiden lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka eivät ole kansainvälisessä vesiliikenteessä (ks. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet). Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaan.

2.6.2.3. Tieliikenne Tieliikenteen ajoneuvojen käyttämät polttoainemäärät. Myös maatalousajoneuvojen pääteillä käyttämät polttoaineet sekä tieliikenteen ajoneuvoissa käytetyt voiteluaineet. Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty kiinteästi asennetuissa moottoreissa (ks. Muut alat) ja muualla kuin pääteillä liikkuvissa traktoreissa (ks. Maatalous), sekä sotilaskäyttö maantieajoneuvoissa (ks. Muut alat – muualle luokittelematon), tienpäällystykseen käytetty bitumi sekä rakennustyömaiden koneissa käytetty energia (ks. Teollisuus, rakennusala).

2.6.2.4. Putkijohtokuljetus Kaasuja, nesteitä, lietteitä ja muita hyödykkeitä kuljettavien putkistojen tukemiseksi ja ylläpitämiseksi energiana käytetyt polttoainemäärät. Tähän sisältyy pumppuasemiin ja putkistojen ylläpitoon käytetty energia. Tämän ulkopuolelle jäävät energia, joka on käytetty maakaasun tai valmistetun kaasun, kuuman veden tai höyryn jakeluun putkistossa jakelijalta loppukäyttäjille (ilmoitetaan energiasektorilla) tai joka on käytetty veden jakeluun kotitalouksille, teollisuudelle, kaupallisille ja muille loppukäyttäjille (sisällytetään kohtaan Kaupalliset ja julkiset palvelut) sekä tällaisen jakelijalta loppukäyttäjille suuntautuvan siirron aikana tapahtuneet häviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä).

2.6.2.5. Kansainvälinen lentoliikenne Lentokoneille kansainvälistä lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden mukaan. Tämän ulkopuolelle jäävät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet (ilmoitetaan kohdassa Muualle luokittelematon – liikenne), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa Muualle luokittelematon – muu).

2.6.2.6. Kotimaan lentoliikenne Lentokoneille kotimaan lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Tähän sisältyy polttoaine, joka on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin lentämiseen, esim. moottoreiden testaukseen. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden mukaan. Tähän kuuluvat pitkät matkat kahden lentoaseman välillä maassa, jolla on merentakaisia alueita. Tämän ulkopuolelle jäävät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet (ilmoitetaan kohdassa Muualle luokittelematon – liikenne), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa Muualle luokittelematon – muu).

2.6.2.7. Muualle luokittelematon – liikenne Muualle luokittelemattomat liikennesektorilla käytetyt polttoainemäärät. Tähän sisältyvät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet sekä satamissa laivojen purkunostureissa ja erilaisissa muissa nosturityypeissä käytetyt polttoaineet. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.6.3. Muut toimialat Tämä luokka kattaa toimialoilla, joita ei ole erikseen mainittu tai jotka eivät kuulu energian muuntosektoriin, energiasektoriin, teollisuuteen tai liikenteeseen, käytetyt polttoainemäärät.

2.6.3.

2.6.3.1. Kaupalliset ja julkiset palvelut Julkisen ja yksityisen sektorin virastojen ja yritysten kuluttamat polttoainemäärät. NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 33, 36, 37, 38, 39, 45, 46, 47, 52, 53, 55, 56, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 84 (paitsi nelinumerotaso 84.22), 85, 86, 87, 88, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96 ja 99. Tässä luokassa olisi ilmoitettava rautatie- ja linja-autoasemien, satamalaitureiden ja lentoasemien lämmitykseen ja valaistukseen käytetyt polttoaineet ja kaikkiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasojen 49, 50 ja 51 muihin kuin liikennettä koskeviin toimintoihin käytetyt polttoaineet.

2.6.3.2. Kotitaloudet Kaikkien kotitalouksien kuluttamat polttoainemäärät, työnantajakotitaloudet mukaan luettuina. NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 97 ja 98. Tähän kotitalouden toimialaan sovelletaan seuraavia erityismääritelmiä: Kotitaloudella tarkoitetaan yksin asuvaa henkilöä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja joilla on yhteisiä elinkustannuksia. Kotitaloussektori, jota kutsutaan myös asuntosektoriksi, on näin ollen tietyn maan kaikkien kotitalouksien joukko. Tämän ulkopuolelle olisi jätettävä laitokset, joissa asutaan pysyvästi (esim. vankilat) tai väliaikaisesti (esim. sairaalat), koska ne sisältyvät palvelusektorin kulutukseen. Kaikissa liikenteeseen liittyvissä toiminnoissa käytetty energia olisi ilmoitettava liikennesektorilla eikä kotitaloussektorilla. Kotitalouksien energian kokonaiskulutuksen ulkopuolelle olisi jätettävä myös kotitalouksien merkittävään taloudelliseen toimintaan liittyvä energiankulutus. Tällaisiin toimintoihin kuuluu pientilojen maataloustoiminta sekä muu kotitalouden asunnossa tapahtuva taloudellinen toiminta, jotka olisi ilmoitettava loppukulutuksen asianmukaisella toimialalla.

2.6.3.2.

2.6.3.2.1. Tilojen lämmitys Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä lämmön tuottamiseen asunnon sisällä.

2.6.3.2.2. Tilojen jäähdytys: Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä asunnon jäähdyttämiseen jäähdytysjärjestelmän tai -yksikön avulla. Tähän kohtaan eivät kuulu tuulettimet, puhaltimet ja muut laitteet, joita ei ole liitetty jäähdytysyksikköön, vaan ne olisi sisällytettävä valaistusta ja sähkölaitteita koskevaan kohtaan.

2.6.3.2.3. Veden lämmitys: Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä veden lämmittämiseen juoksevaa kuumaa vettä, peseytymistä, puhdistusta ja muita tarkoituksia varten ruoanlaittoa lukuun ottamatta. Tähän ei sisälly uima-altaiden lämmittäminen, vaan se olisi sisällytettävä muita käyttötarkoituksia koskevaan kohtaan.

2.6.3.2.4. Ruoanlaitto: Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä aterioiden valmistukseen. Tähän eivät sisälly keittiön pienkoneet (mikroaaltouunit, vedenkeittimet, kahvinkeittimet jne.), vaan ne olisi sisällytettävä valaistusta ja sähkölaitteita koskevaan kohtaan.

2.6.3.2.5. Valaistus ja sähkölaitteet (ainoastaan sähkö) Sähkön käyttö valaistukseen ja kaikkiin muihin asunnossa käytettäviin sähkölaitteisiin, joita ei oteta huomioon muissa käyttötarkoituksissa.

2.6.3.2.6. Muut käyttötarkoitukset: Muu energiankulutus kotitalouksissa, kuten energian käyttö ulkona tapahtuvaan ja muuhun toimintaan, joka ei sisälly edellä mainittuihin viiteen energian loppukäyttöön (esim. ruohonleikkurit, uima-altaiden lämmitys, terassilämmittimet, ulkogrillit, saunat).

2.6.3.3. Maatalous/Metsätalous Maatalouteen, metsästykseen ja metsätalouteen luokiteltujen käyttäjien polttoainekulutus. NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 01 ja 02.

2.6.3.4. Kalastus Sisävesi-, rannikko- ja avomerikalastusta varten toimitetut polttoainemäärät. Kalastuksen olisi katettava polttoainetoimitukset kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka ovat ottaneet polttoainetäydennystä kyseisessä maassa (kansainvälinen kalastus mukaan luettuna), sekä kalastusteollisuudessa käytetty energia. NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 03.

2.6.3.5. Muualle luokittelematon – muu Polttoainemäärät, jotka on käytetty muualle luokittelemattomaan toimintaan (kuten NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 84.22). Tähän luokkaan sisältyy kokonaisuudessaan polttoaineiden sotilaskäyttö sekä kiinteissä että liikkuvissa kohteissa (esim. alukset, lentokoneet, maantieliikenne, majoitustiloihin käytetty energia) riippumatta siitä, onko kyseinen polttoaine toimitettu raportoivan maan vai jonkin muun maan asevoimille. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

3. TUOTTEET

3.

3.1. Hiili (Kiinteät fossiiliset polttoaineet ja valmistetut kaasut)

3.1.

3.1.1. Kivihiili Kivihiili on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin antrasiitin, koksikivihiilen ja muun bitumisen kivihiilen yhteenlaskettu määrä.

3.1.2. Antrasiitti Korkealuokkainen kivihiili, jota käytetään teollisuudessa ja kotitalouksissa. Siinä on yleensä alle 10 prosenttia haihtuvia aineita ja sen hiilipitoisuus on suuri (noin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3.1.3. Koksikivihiili Bituminen kivihiili, jonka laatu on riittävä masuunissa käytettävän koksin (koksaamokoksin) valmistamiseksi. Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3.1.4. Muu bituminen kivihiili Hiili, jota käytetään höyrykattiloissa ja joka sisältää kaiken bitumisen hiilen, joka ei sisälly koksikivihiileen eikä antrasiittiin. Sille on tyypillistä antrasiittia suurempi haihtuvien aineiden osuus (yli 10 prosenttia) ja pienempi hiilipitoisuus (alle 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3.1.5. Ruskohiili Ruskohiili on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin puolibitumisen kivihiilen ja ligniitin yhteenlaskettu määrä.

3.1.6. Puolibituminen kivihiili Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on 20 000–24 000 kJ/kg ja joka sisältää yli 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.

3.1.7. Ligniitti Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on pienempi kuin 20000 kJ/kg ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.

3.1.8. Kivihiilibriketit Yhdistelmäpolttoaine, joka on valmistettu kivihiilipölystä lisäämällä sidosainetta. Tuotetun puristehiilen määrä voi tämän vuoksi olla hieman suurempi kuin muuntoprosessissa kulutetun hiilen todellinen määrä.

3.1.9. Koksaamokoksi Kiinteä tuote, joka on saatu koksaamalla kivihiiltä, pääosin koksikivihiiltä, korkeassa lämpötilassa ja jossa on niukalti kosteutta ja haihtuvia aineita. Koksaamokoksia käytetään pääosin rauta- ja terästeollisuudessa energianlähteenä ja kemiallisena reaktioaineena. Koksimurska ja valimokoksi ilmoitetaan tässä luokassa. Puolikoksi (kiinteä tuote, jota saadaan koksaamalla hiiltä alhaisessa lämpötilassa) olisi sisällytettävä tähän luokkaan. Puolikoksia käytetään lämmitysenergiana sekä itse muuntolaitoksessa. Tähän nimikkeeseen sisältyvät myös ligniitistä valmistettu koksi, koksimurska ja puolikoksi.

3.1.10. Kaasukoksi Kaupunkikaasun valmistuksessa kaasulaitoksessa käytettävästä kivihiilestä syntyvä sivutuote. Kaasukoksia käytetään lämmitykseen.

3.1.11. Kivihiiliterva Bitumisen hiilen kuivatislauksen tulos. Kivihiiliterva on nestemäinen sivutuote, jota saadaan tislattaessa kivihiiltä koksin valmistamiseksi koksausuuniprosessissa tai jota tuotetaan ruskohiilestä (alhaisen lämpötilan terva).

3.1.12. BKB (Ruskohiilibriketit) Ruskohiilibriketit ovat ligniitistä tai puolibitumisesta kivihiilestä valmistettua yhdistelmäpolttoainetta, jota tuotetaan briketoimalla suuressa paineessa ilman sidosaineen lisäystä, mukaan luettuina kuivattu ligniittijauhe ja -pöly.

3.1.13. Valmistetut kaasut Valmistetut kaasut on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaasulaitoskaasun, koksikaasun, masuunikaasun ja muiden talteen otettujen kaasujen yhteenlaskettu määrä.

3.1.14. Jakelukaasu Tähän sisältyvät kaikki kaasutyypit, joita tuotetaan sellaisissa julkisissa tai yksityisissä tuotantolaitoksissa, joiden pääasiallisena tehtävänä on kaasun valmistus, siirto ja jakelu. Siihen sisältyy hiillyttämällä tuotettu kaasu (myös koksaamoissa tuotettu ja kaasulaitoskaasuksi siirretty kaasu), kokonaan kaasuttamalla tuotettu kaasu riippumatta siitä, onko sitä rikastettu öljytuotteilla (LPG, pohjaöljy jne.), sekä kaasu, joka on tuotettu reformoimalla tai yksinkertaisesti sekoittamalla kaasuja ja/tai ilmaa, mukaan luettuna maakaasuun sekoitettu kaasu, joka jaetaan ja kulutetaan maakaasuverkon kautta. Muiden hiilikaasujen muunnosta peräisin oleva kaasun määrä olisi ilmoitettava kaasulaitoskaasun tuotantona.

3.1.15. Koksikaasu Koksikaasua saadaan sivutuotteena valmistettaessa koksaamokoksia raudan ja teräksen tuotantoa varten.

3.1.16. Masuunikaasu Masuunikaasua syntyy koksin polttamisen yhteydessä rauta- ja terästeollisuuden masuuneissa. Se otetaan talteen ja käytetään polttoaineena osittain itse laitoksessa ja osittain muissa terästeollisuuden prosesseissa tai voimaloissa, jotka on varustettu sen polttamista varten.

3.1.17. Muut talteen otetut kaasut Saatu sivutuotteena teräksenvalmistuksesta happipuhallusmenetelmällä, otettu talteen masuunin ulostulosta. Kaasut tunnetaan myös nimillä konverttikaasu, masuunikaasu ja happipuhallusmasuunikaasu. Talteen otetun polttoaineen määrä olisi ilmoitettava bruttolämpöarvon mukaisena. Tämä kattaa myös erittelemättömät muut kuin edellä mainitut valmistetut kaasut kuten kiinteästä hiilestä saatavat palavat kaasut, joita otetaan talteen muualla määrittelemättömissä valmistus- ja kemiallisissa prosesseissa.

3.1.18. Turve Turve on palavaa pehmeää, huokoista tai puristettua, kerrostunutta kasviperäistä ainesta, jonka vesipitoisuus on suuri (enintään 90 prosenttia käsittelemättömänä) ja joka on helposti leikkaantuvaa, väriltään vaalean tai tumman ruskeaa. Turve käsittää palaturpeen ja jyrsinturpeen. Muuhun kuin energiaksi käytetty turve ei sisälly tähän.

3.1.19. Turvetuotteet Turvebrikettien kaltaiset tuotteet, jotka saadaan suoraan tai välillisesti palaturpeesta tai jyrsinturpeesta.

3.1.20. Öljyliuske ja -hiekka Öljyliuske ja -hiekka ovat sedimenttikiveä, joka sisältää orgaanista ainesta kerogeenina. Kerogeeni on vahamainen, runsaasti hiilivetyä sisältävä aine, jota pidetään öljyn esiasteena. Öljyliuske voidaan polttaa sellaisenaan tai sitä voidaan käsitellä kuumentamalla liuskeöljyn uuttamiseksi. Liuskeöljy ja muut nesteyttämisestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava muina hiilivetyinä öljytuotteiden yhteydessä.

3.2. Maakaasu

3.2.

3.2.1. Maakaasu Maakaasu käsittää pääosin metaanista koostuvat maanalaisten esiintymien nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa olevat kaasut riippumatta talteenottomenetelmästä (konventionaalinen ja ei-konventionaalinen). Siihen sisältyvät kaasukentillä tuotettu kaasu, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä, öljyntuotannon yhteydessä talteen otettu kaasu, jota tuotetaan raakaöljyn ohella, sekä hiilikaivoksista (hiilikaivoskaasu) tai hiilijuonteista (hiilijuonnekaasu) talteen otettu metaani. Maakaasuun eivät sisälly biokaasu ja valmistetut kaasut. Näiden tuotteiden siirto maakaasuverkkoon on ilmoitettava maakaasusta erillään. Maakaasu käsittää nesteytetyn maakaasun (LNG) sekä paineistetun maakaasun (CNG).

3.3. Sähkö ja lämpö

3.3.

3.3.1. Sähkö Sähköllä tarkoitetaan energian siirtoa fysikaalisen ilmiön kautta, johon kuuluvat sähkövaraukset sekä niiden vaikutukset levossa ja liikkeessä. Kaikki käytetty, tuotettu ja kulutettu sähkö on ilmoitettava, myös verkon ulkopuolinen sekä itse kulutettu sähkö.

3.3.2. Lämpö (johdettu lämpö) Lämmöllä tarkoitetaan aineen rakenneosien etenemis-, pyörimis- ja värähtelyliikkeen sekä aineen olomuodon muutosten tuottamaa energiaa. Kaikki tuotettu lämpö, lukuun ottamatta omaan käyttöön tuottajien tuottamaa lämpöä, jota ei myyty, on ilmoitettava; kaikki muut lämmön muodot ilmoitetaan niiden tuotteiden käyttönä, joista lämpö tuotettiin.

3.4. Öljy (Raakaöljy ja öljytuotteet)

3.4.

3.4.1. Raakaöljy Raakaöljy on luonnon mineraaliöljyä, joka koostuu hiilivetyjen seoksesta sekä niihin liittyvistä epäpuhtauksista, kuten rikistä. Normaalissa pintalämpötilassa ja -paineessa se on nestemuodossa, ja sen fysikaaliset ominaisuudet (tiheys, viskositeetti jne.) vaihtelevat suuresti. Tähän luokkaan sisältyvät öljyntuotannon yhteydessä tuotetusta maakaasusta ja muusta maakaasusta kentällä tai kaasun erottelussa talteen otetut kondensaatit, jos ne sekoitetaan kaupalliseen raakaöljyyn. Määrät ilmoitetaan talteenottomenetelmästä riippumatta (konventionaalinen ja ei-konventionaalinen). Raakaöljyyn ei sisälly maakaasukondensaatti.

3.4.2. Maakaasukondensaatti (NGL) Maakaasukondensaatti on nestemäisiä tai nesteytettyjä hiilivetyjä, jotka on otettu talteen maakaasusta erottelulaitoksissa tai kaasunkäsittelylaitoksissa. Maakaasukondensaattiin sisältyy etaania, propaania, butaania (tavallista ja isobutaania), (iso)pentaania sekä raskaampia hiilivetyjä (käytetään joskus myös nimeä luonnonbensiini tai laitoskondensaatti).

3.4.3. Jalostamonsyöttöaineet Jalostamon syöttöaine on prosessoitua öljyä, joka on tarkoitettu jatkojalostukseen (esim. suoratislattu polttoöljy tai tyhjiökaasuöljy) ilman sekoitusta. Se muunnetaan lisäkäsittelyllä yhdeksi tai useammaksi komponentiksi ja/tai valmiiksi tuotteiksi. Tähän määritelmään sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta jalostamoteollisuuteen palautetut tuotteet (esim. pyrolyysibensiini, C4-fraktiot, kaasuöljy- ja polttoöljyfraktiot).

3.4.4. Lisäaineet / hapettavat lisäaineet Lisäaineet ovat muita kuin hiilivety-yhdisteitä, joita lisätään tai sekoitetaan öljytuotteisiin niiden ominaisuuksien (oktaani, setaani, kylmäominaisuudet jne.) muuttamiseksi. Lisäaineita ovat hapettavat lisäaineet (kuten alkoholi (metanoli, etanoli), eetterit (metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE), etyyli-tert-butyylieetteri (ETBE) ja tert-amyylimetyylieetteri (TAME) jne.), esterit (kuten rypsiöljy- tai dimetyyliesteri jne.) ja kemialliset yhdisteet (kuten tetrametyylilyijy (TML), tetraetyylilyijy (TEL) ja pesuaineet).Tässä luokassa ilmoitettujen lisäaineiden / hapettavien lisäaineiden (alkoholit, eetterit, esterit ja muut kemialliset yhdisteet) määrien olisi liityttävä ainemääriin, jotka on sekoitettu polttoaineisiin tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi polttoaineena. Tähän luokkaan kuuluvat nestemäisten fossiilisten polttoaineiden kanssa sekoitettavat biopolttoaineet.

3.4.5. Biopolttoaineetlisäaineissa /hapettavissalisäaineissa Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät koskevat seokseksi sekoitettuja nestemäisiä biopolttoaineita ja tarkoittavat ainoastaan nestemäisen biopolttoaineen määrää eivätkä sitä nesteiden kokonaismäärää, johon biopolttoaineet sekoitetaan. Tähän eivät sisälly mitkään sellaiset nestemäiset biopolttoaineet, joita ei ole sekoitettu.

3.4.6. Muuthiilivedyt Bitumipitoisesta hiekasta, liuskeöljystä jne. saatu synteettinen raakaöljy, hiilen nesteyttämisestä saadut nesteet, maakaasun muuntamisesta bensiiniksi tuloksena saadut nesteet, vety ja emulsifioidut öljyt (esim. orimulsion); tähän ei sisälly öljyliuske; tähän sisältyy liuskeöljy (sekundaarituote).

3.4.7. Öljytuotteet Öljytuotteet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin jalostamokaasun, etaanin, nestekaasun, teollisuusbensiinin, moottoribensiinin, lentobensiinin, bensiininomaisen lentopetrolin, lentopetrolin, muun petrolin, kaasu-/dieselöljyn, polttoöljyn, raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin, parafiinivahojen, maaöljykoksin ja muiden tuotteiden yhteenlaskettu määrä.

3.4.8. Jalostamokaasu Jalostamokaasuun sisältyy kondensoitumattomien kaasujen seos, joka koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja olefiineista, jotka on saatu jalostamoissa suoritetun raakaöljyn tislauksen tai öljytuotteiden käsittelyn (esim. krakkauksen) aikana. Tähän sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta palautetut kaasut.

3.4.9. Etaani Luonnostaan kaasumainen suoraketjuinen hiilivety (C2H6), jota saadaan maakaasusta ja jalostamon kaasuvirroista.

3.4.10. Nestekaasu Nestekaasu on kevyitä parafiinisiä hiilivetyjä, jotka on saatu jalostamoprosesseista, raakaöljyn stabiloinnista ja maakaasun käsittelylaitoksista. Nestekaasu koostuu pääosin propaanista (C3H8) ja butaanista (C4Hl0) tai näiden kahden yhdistelmästä. Nestekaasu voi myös sisältää propyleeniä, butyleeniä, isopropyleeniä ja isobutyleeniä. Nestekaasu on yleensä nesteytetty paineen avulla kuljetusta tai varastointia varten.

3.4.11. Teollisuusbensiini Teollisuusbensiini on raaka-aine, joka on tarkoitettu petrokemian teollisuuden käyttöön (esim. etyleenin valmistukseen tai aromaattien tuotantoon) tai bensiinin tuotantoon reformoimalla tai isomeroimalla jalostamossa. Teollisuusbensiini käsittää ainesta tislausalueelta 30 °C – 210 °C tai osasta tätä aluetta.

3.4.12. Moottoribensiini Moottoribensiini koostuu kevyiden hiilivetyjen seoksesta tislausalueelta 35 °C–215 °C. Sitä käytetään polttoaineena maalla käytettävissä ottomoottoreissa. Moottoribensiini voi sisältää lisäaineita, hapettavia lisäaineita, oktaaniluvun parantajia, myös lyijy-yhdisteitä. Tähän sisältyvät moottoribensiinin sekoiteosat (lukuun ottamatta lisäaineita / hapettavia lisäaineita), esim. alkylaatit, isomeraatit, reformaatit sekä valmiina moottoribensiininä käytettäväksi tarkoitettu krakattu bensiini. Moottoribensiini on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin moottoribensiiniin sekoitetun biobensiinin ja muun kuin biobensiinin yhteenlaskettu määrä.

3.4.12.

3.4.12.1. Moottoribensiiniin sekoitettu biobensiini Biobensiini, joka on sekoitettu moottoribensiiniin.

3.4.12.2. Muu kuin biobensiini Jäljellä oleva osa moottoribensiinistä – moottoribensiini ilman siihen sekoitettua biobensiiniä (lähinnä fossiilista alkuperää oleva moottoribensiini).

3.4.13. Lentobensiini Moottoripolttoaine, joka on valmistettu erityisesti ilma-alusten mäntämoottoreita varten, jonka oktaaniluku soveltuu moottoriin, jonka jäätymispiste on – 60 °C ja jonka tislausalue on yleensä 30–180 °C.

3.4.14. Bensiininomainenlentopetroli(teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4) Tähän sisältyvät kaikki kevyet hiilivetyöljyt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lentokoneiden turbiinimoottoreissa ja joiden tislausalue on 100 °C–250 °C. Niitä saadaan sekoittamalla petroleita ja bensiiniä tai teollisuusbensiinejä siten, että aromaattinen sisältö on enintään 25 tilavuusprosenttia ja höyrynpaine on välillä 13,7–20,6 kPa.

3.4.15. Lentopetroli Ilma-alusten turbiinimoottoreissa käytetty tisle. Sillä on samat tislausominaisuudet, eli tislausalue on välillä 150 °C–300 °C (yleensä ei yli 250 °C), ja leimahduspiste kuin petrolilla. Lisäksi siihen sovelletaan (esim. jäätymispistettä koskevia) erityisvaatimuksia, jotka IATA (Kansainvälinen lentoliikenneliitto) on vahvistanut. Tähän sisältyvät lentopetrolin sekoiteosat. Lentopetroli on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin lentopetroliin sekoitetun biolentopetrolin ja muun kuin biolentopetrolin yhteenlaskettu määrä.

3.4.15.

3.4.15.1. Lentopetroliin sekoitettu biolentopetroli Biolentopetroli, joka on sekoitettu lentopetroliin.

3.4.15.2. Muu kuin biolentopetroli Jäljellä oleva osa lentopetrolista – lentopetroli ilman siihen sekoitettua biolentopetrolia (lähinnä fossiilista alkuperää oleva lentopetroli).

3.4.16. Muu petroli Jalostettu öljytisle, jota käytetään muilla toimialoilla kuin lentoliikenteessä. Sen tislausalue on 150 °C–300 °C.

3.4.17. Kaasu-/dieselöljy (kevyt polttoöljy) Kaasu-/dieselöljy on pääosin keskiraskas tisle, jonka tislausalue on 180–380 °C. Tähän sisältyvät sekoiteosat. Saatavilla on useita laatuja käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaasu-/dieselöljyyn sisältyy autojen ja rekkojen puristussytytysmoottoreihin tarkoitettu dieselöljy. Kaasu-/dieselöljyyn sisältyy kevyt lämmitysöljy teolliseen ja kaupalliseen käyttöön, meriliikenteessä ja raideliikenteessä käytetty dieselöljy, muu kaasuöljy, myös raskaat kaasuöljyt, joiden tislausalue on 380–540 °C ja joita käytetään petrokemian syöttöaineina. Kaasu/dieselöljy on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaasu-/dieselöljyyn sekoitettujen biodieseleiden ja muiden kuin biodieseleiden yhteenlaskettu määrä.

3.4.17.

3.4.17.1. Kaasu-/dieselöljyyn sekoitetut biodieselit Biodieselit, jotka on sekoitettu kaasu-/dieselöljyyn.

3.4.17.2. Muut kuin biodieselit Jäljellä oleva osa kaasu-/dieselöljystä – kaasu-/dieselöljy ilman siihen sekoitettuja biodieseleitä (lähinnä fossiilista alkuperää oleva kaasu-/dieselöljy).

3.4.18. Polttoöljy (raskas polttoöljy) Tähän sisältyvät kaikki muut (raskaat) polttoöljyt (myös sekoittamalla saadut). Kinemaattinen viskositeetti on yli 10 cSt 80 °C:ssa. Leimahduspiste on aina yli 50 °C ja tiheys aina suurempi kuin 0,90 kg/l. Polttoöljy on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin vähärikkisen polttoöljyn ja runsasrikkisen polttoöljyn yhteenlaskettu määrä.

3.4.18.

3.4.18.1. Vähärikkinen polttoöljy Polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %.

3.4.18.2. Runsasrikkinen polttoöljy Polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on vähintään 1 %.

3.4.19. Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini määritellään jalostetuiksi keskiraskaiksi tisleiksi, joiden tislausalue on sama kuin teollisuusbensiinin/petrolin. Niihin sisältyvät teollisuusbensiini (käytetään myös nimitystä SBP; kevyitä öljyjä, joiden tislausalue on 30–200 °C teollisuusbensiinin 7 tai 8 laatuluokassa, jotka eroavat toisistaan tislausalueesta valitun osan mukaisesti – laatuluokat määritellään lämpötilaeron mukaisesti 5 tilavuusprosentin ja 90 tilavuusprosentin tislauspisteen välillä (joka on enintään 60 °C)) ja raskasbensiini (teollisuusbensiini, jonka leimahduspiste on yli 30 °C ja tislausalue 135–200 °C).

3.4.20. Voiteluaineet Tislauksen sivutuotteena tuotettuja hiilivetyjä, joita käytetään pääasiassa kitkan vähentämiseen liikepintojen väliltä. Tähän sisältyvät kaikki voiteluöljyn käyttölaadut värttinäöljystä sylinteriöljyyn sekä kaikki rasvoissa ja moottoriöljyissä käytetyt laadut sekä kaikenlaatuiset voiteluöljyjakeet.

3.4.21. Bitumi Kiinteä, puolikiinteä tai viskoosinen hiilivety, jolla on kolloidinen rakenne, väriltään ruskeasta mustaan, saadaan raakaöljyn tislausjäämänä atmosfäärisestä tislauksesta saatujen raakaöljyn tislausjäämien tyhjiötislauksessa. Bitumi tunnetaan myös usein asfalttina ja sitä käytetään pääasiassa tierakentamisessa ja kattomateriaalina. Tähän sisältyvät nesteytetty bitumi ja bitumiliuos.

3.4.22. Parafiinivahat Nämä ovat tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä. Ne ovat jäämiä, joita saadaan poistettaessa vahaa voiteluöljyistä. Niillä on kiderakenne, jonka hienokiteisyys vastaa niiden laatua. Niiden pääominaisuudet ovat seuraavat: ne ovat värittömiä, hajuttomia ja läpikuultavia ja niiden sulamispiste on yli 45 °C.

3.4.23. Öljykoksi Musta, kiinteä sivutuote, jota saadaan pääasiassa krakkaamalla ja karbonoimalla öljypohjaisia syöttöaineita, tyhjiötislauksen jäämiä, tervaa ja pikeä esimerkiksi hidastetussa koksaus- tai nestekoksausprosessissa. Se koostuu pääosin hiilestä (90–95 %) ja sen tuhkapitoisuus on alhainen. Sitä käytetään syöttöaineena koksaamoissa terästeollisuutta varten, lämmitykseen, elektrodien valmistukseen sekä kemikaalien valmistukseen. Kaksi tärkeintä lajia ovat vihreä koksi ja kalsinoitu koksi. Tähän sisältyy myös katalyyttikoksi, jota kertyy katalyyttiin jalostusprosessin aikana; tällaista koksia ei voida ottaa talteen, ja se yleensä poltetaan jalostamopolttoaineena.

3.4.24. Muuttuotteet Kaikki edellä erikseen mainitsemattomat tuotteet, esimerkiksi terva ja rikki. Tähän sisältyvät jalostamoissa tuotetut aromaatit (esim. BTX eli bentseeni, tolueeni ja ksyleeni) ja olefiinit (esim. propyleeni).

3.5. Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet

3.5.

3.5.1. Vesivoima Veden potentiaali- ja liike-energia, joka muunnetaan sähköksi vesivoimalaitoksissa. Vesivoima on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin pelkkien vesivoimalaitosten, yhdistettyjen pumppuvoimalaitosten ja pelkkien pumppuvoimalaitosten yhteenlaskettu määrä.

3.5.1.

3.5.1.1. Pelkät vesivoimalaitokset Vesivoimalat, jotka käyttävät pelkästään veden suoraa luontaista sisäänvirtausta ja joilla ei ole kapasiteettia vesivoiman pumppausvarastointiin (veden pumppaamiseen ylöspäin).

3.5.1.2. Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset Vesivoimalat, joissa vesi virtaa luontaisesti sisään ylempänä sijaitsevaan altaaseen, jossa koko laitteistoa tai osaa siitä voidaan käyttää veden pumppaamiseen ylöspäin; sähkön tuotto perustuu sekä veden luontaiseen sisäänvirtaukseen että aiemmin ylöspäin pumpattuun veteen.

3.5.1.3. Pelkät pumppuvoimalaitokset Vesivoimalat, joissa ei ole veden luontaista sisäänvirtausta ylempänä sijaitsevaan altaaseen; valtaosa sähköntuotannon perustana olevasta vedestä on aiemmin ylöspäin pumpattua vettä, ei kuitenkaan sadevedestä tai lumesta saatua.

3.5.2. Geoterminen energia Maankuoren lämmöstä yleensä kuumana vetenä tai höyrynä saatavilla olevaa energiaa; tähän ei kuulu maalämpöpumpuilla talteen otettu ympäröivän ilman lämpö. Geotermisen energian tuotantoa on tuotantoporakaivossa kuumentuneen nesteen ja (talteenottoprosessin) lopussa poistetun nesteen välinen entalpiaero.

3.5.3. Aurinkoenergia Aurinkoenergia on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin aurinkosähkön ja aurinkolämmön yhteenlaskettu määrä.

3.5.3.

3.5.3.1. Aurinkosähkö Auringonvalo, joka on muunnettu sähköksi käyttämällä aurinkokennoja, jotka auringonvalossa tuottavat sähköä. Kaikki tuotettu sähkö on ilmoitettava (myös pienimuotoinen tuotanto sekä verkon ulkopuoliset asennukset).

3.5.3.2. Aurinkolämpö Auringonsäteilystä (auringonvalosta) saatava lämpö, joka hyödynnetään energiana. Tähän kuuluvat esimerkiksi aurinkolämpövoimalat ja aktiiviset järjestelmät lämpimän talousveden tuotantoa tai rakennusten sisätilojen lämmitystä varten. Tässä tapauksessa energiantuotantoa on se lämpö, joka saadaan lämmönsiirtoaineeseen, eli hetkellinen aurinkoenergia, josta on vähennetty optiset ja aurinkokerääjän häviöt. Tähän ei sisälly passiivisten järjestelmien avulla rakennusten lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta varten talteen otettu aurinkoenergia, tähän kuuluu ainoastaan aktiivisiin järjestelmiin liittyvä aurinkoenergia.

3.5.4. Vuorovesi-, aalto-, merienergia Vuoroveden liikkeestä, aaltoliikkeestä tai meriveden virtauksesta saatu mekaaninen energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon.

3.5.5. Tuuli Tuulen kineettinen energia, joka hyödynnetään sähköntuotantoon tuuliturbiineissa. Tuulivoima on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin onshore-tuulivoiman ja offshore-tuulivoiman yhteenlaskettu määrä.

3.5.5.

3.5.5.1. Onshore-tuulivoima Sähköntuotanto tuulesta maalla sijaitsevissa paikoissa (sisämaa, myös järvet ja muut sisävedet).

3.5.5.2. Offshore-tuulivoima Sähköntuotanto tuulesta offshore (esim. meret, valtameret ja tekosaaret). Asianomaisen alueen aluevesien ulkopuolella tapahtuneen offshore-tuulivoiman tuotannossa on otettava huomioon kaikki maan talousvyöhykkeellä sijaitsevat tuulivoimayksiköt.

3.5.6. Teollisuusjäte (uusiutumaton osa) Ilmoitetaan teollisuudesta peräisin oleva uusiutumaton jäte, joka on käytetty erityislaitoksissa suoraan polttamalla tarkoituksenmukaiseksi energiaksi. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Tähän ei kuulu jäte, joka on poltettu ottamatta energiaa talteen. Teollisuusjätteen uusiutuva osa olisi ilmoitettava biopolttoaineiden luokassa, joka kuvaa sitä parhaiten.

3.5.7. Yhdyskuntajäte Kotitalouksien, sairaaloiden ja palvelualojen tuottamat jätteet (yleisesti kaikki talousjätettä muistuttava jäte), jotka on käytetty erityislaitoksissa polttamalla suoraan tarkoituksenmukaiseksi energiaksi. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Tähän ei kuulu jäte, joka on poltettu ottamatta energiaa talteen. Yhdyskuntajäte on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin uusiutuvan yhdyskuntajätteen ja uusiutumattoman yhdyskuntajätteen yhteenlaskettu määrä.

3.5.7.

3.5.7.1. Uusiutuva yhdyskuntajäte Biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.

3.5.7.2. Uusiutumaton yhdyskuntajäte Muuta kuin biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.

3.5.8. Biopolttoaineet Biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kiinteiden biopolttoaineiden, biokaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä. Energiatilastojen alaan eivät kuulu muuksi kuin energiaksi käytetyt biopolttoaineet (esim. rakentamiseen tai huonekalujen valmistukseen käytetty puu, moottorien voiteluun tarkoitettu biohajoava voiteluaine ja tienpinnalle käytetty biobitumi).

3.5.8.

3.5.8.1. Kiinteät biopolttoaineet Tähän sisältyy kiinteä biologista alkuperää oleva orgaaninen, muu kuin fossiilinen aines (tunnetaan myös biomassana), jota voidaan käyttää polttoaineena lämmön tai sähkön tuotantoon. Kiinteät biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin puuhiilen, polttopuun, puutähteen ja puun sivutuotteiden, mustalipeän, sokeriruokojätteen, eläinjätteen, muun kasviaineksen ja -tähteen sekä teollisuusjätteen uusiutuvan osan yhteenlaskettu määrä.

3.5.8.1.

3.5.8.1.1. Puuhiili Puuhiili on kiinteistä biopolttoaineista valmistettua polttoainetta – puun tai muun kasviaineksen kuivatislauksen ja pyrolyysin kiinteä jäämä.

3.5.8.1.2. Polttopuu, puutähde ja puun sivutuotteet Polttopuu (halkoina, risuina, pelletteinä tai lastuina), joka saadaan luonnon metsistä tai hoidetuista metsistä tai yksittäin kasvavista puista. Tähän kuuluvat polttoaineena käytetty puutähde, jossa puun alkuperäinen koostumus on tallella, sekä puupelletit. Tähän eivät kuulu puuhiili ja mustalipeä. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.2.

3.5.8.1.2.1. Puupelletit Puupelletit on muodoltaan sylinterimäinen tuote, joka on saatu puutähteestä puristamalla.

3.5.8.1.3. Mustalipeä Energia, joka saadaan emäksisestä jäteliuoksesta, jota saadaan uuttokattilasta paperinvalmistuksessa tarvittavan sulfaatti- tai soodamassan tuotannon aikana. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.4. Sokeriruokojäte Polttoaine, joka on jäljellä mehun uuttamisen jälkeen sokeriruo’on prosessoinnissa. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.5. Eläinjäte Eläinten eritteistä ja liha- ja kalajätteistä saatava energia, kun ne käytetään kuivana suoraan polttoaineeksi. Tähän eivät kuulu anaerobista käymistä käyttävissä laitoksissa käytetyt jätteet. Näissä laitoksissa tuotetut polttokaasut kuuluvat biokaasuihin. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.6. Muut kasviainekset ja -tähteet Muualle luokittelemattomat biopolttoaineet, joihin kuuluvat muun muassa olki, vihannesten kuoret, maapähkinän kuoret, puiden ja pensaiden leikkuujätteet, oliivin puristusjäte ja muut kasvien viljelyssä, korjuussa ja käsittelyssä syntyneet jätteet. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.7. Teollisuusjätteen uusiutuva osa Teollisuusjätteen kiinteä uusiutuva osa, joka on käytetty erityislaitoksissa suoraan polttamalla tarkoituksenmukaiseksi energiaksi (esimerkiksi mutta ei yksinomaan luonnonkumin osuus jätekumirenkaissa tai luonnonkuitujen osuus tekstiilijätteessä – jätetilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 2150/2002 määritellyistä jäteluokista 07.3 ja 07.6). Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.2. Biokaasu Kaasu, joka pääasiassa koostuu biomassan anaerobisen hajoamisen tai biomassasta termisen prosessin kautta tuotetusta metaanista ja hiilidioksidista (mukaan luettuna jätebiomassa). Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Biokaasu on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaatopaikkakaasun, jätevedenpuhdistuksen biokaasun, muiden anaerobisessa hajoamisessa syntyvien biokaasujen ja termisten prosessien tuottamien biokaasujen yhteenlaskettu määrä.

3.5.8.2.

3.5.8.2.1. Kaatopaikkakaasu Biokaasu, joka syntyy kaatopaikkajätteen anaerobisen hajoamisen seurauksena.

3.5.8.2.2. Jätevedenpuhdistuksen biokaasu Biokaasu, joka syntyy jätevesilietteen anaerobisen käymisen seurauksena.

3.5.8.2.3. Muut anaerobisen hajoamisen seurauksena syntyvät biokaasut Biokaasu, joka syntyy eläinperäisen lietteen sekä teurastamo-, panimo- tai muun maataloustuotteita jalostavan elintarvike- ja muun teollisuuden jätteen anaerobisen käymisen seurauksena.

3.5.8.2.4. Termisissä prosesseissa syntyvät biokaasut Biokaasu, joka syntyy biomassan termisten prosessien (kaasutuksen tai pyrolyysin) seurauksena.

3.5.8.3. Nestemäiset biopolttoaineet Tähän luokkaan kuuluvat kaikki luonnon alkuperää olevat nestemäiset biopolttoaineet (esim. tuotettu biomassasta ja/tai jätteen biohajoavasta jakeesta), soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevien nestemäisten polttoaineiden kanssa tai korvattavaksi niillä. Tässä luokassa ilmoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden määriin olisi sisällytettävä puhtaassa muodossa oleva biopolttoaine, jota ei ole sekoitettu fossiilisiin polttoaineisiin. Nestemäisten biopolttoaineiden tuonnin ja viennin erityistapauksessa merkityksellistä on ainoastaan niillä polttoainemäärillä käyty kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttonesteisiin (eli puhtaassa muodossaan olevat määrät); liikenteen polttonesteisiin sekoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden kauppa olisi ilmoitettava öljyä koskevassa tuoteluokassa. Ainoastaan energiaksi käytetyt nestemäiset biopolttoaineet – poltettu sellaisenaan tai sekoitettuna fossiilisiin polttoaineisiin – on ilmoitettava. Nestemäiset biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin biobensiinin, biodieseleiden, biolentopetrolin ja muiden nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä.

3.5.8.3.

3.5.8.3.1. Biobensiini Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan moottoribensiiniin tai korvaamaan sitä.

3.5.8.3.1.

3.5.8.3.1.1. Bioetanoli Etanoli osana biobensiiniä.

3.5.8.3.2. Biodiesel Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan dieselöljyyn tai korvaamaan sitä.

3.5.8.3.3. Biolentopetroli Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan lentopetroliin tai korvaamaan sitä.

3.5.8.3.4. Muut nestemäiset biopolttoaineet Nestemäiset polttoaineet, jotka eivät sisälly mihinkään edellisistä luokista.

3.5.9. Lämpöpumppuenergia Käyttökelpoisella lämpötilatasolla olevaa lämpöenergiaa, joka on otettu talteen lämpöpumpuilla, joiden toimintaan tarvitaan sähköä tai muuta apuenergiaa. Tämä lämpöenergia voidaan varastoida ympäröivään ilmaan, maanpinnan alle tai pintaveteen. Arvot on ilmoitettava käyttäen samaa menetelmää, jota käytetään lämpöpumpuilla talteen otetun lämpöenergian ilmoittamisessa direktiivin 2009/28/EY nojalla; huomioon olisi kuitenkin otettava kaikki lämpöpumput niiden suorituskyvystä riippumatta.

LIITE B VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen vuosittaisen keruun ala, yksiköt, raportointijakso, tiheys, määräaika ja toimittamistavat. Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen: Liitteeseen A sisältyy niiden termien selitys, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä.

a)

Raportointijakso: Tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta (tammikuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään) viitevuodesta 2017 alkaen.

b)

Toimitustiheys: Tiedot ilmoitetaan vuosittain.

c)

Tietojen toimittamisen määräaika: Tiedot on lähetettävä viimeistään raportointivuotta seuraavan vuoden marraskuun 30 päivänä, ellei toisin mainita.

d)

Toimitusmuoto: Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

e)

Tietojen toimitusmenetelmä: Tiedot on lähetettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

1. KIINTEÄT FOSSIILISET POLTTOAINEET JA VALMISTETUT KAASUT

1.

1.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.1. HIILI (Kiinteät fossiiliset polttoaineet ja valmistetut kaasut)

1.2. Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

1.2.

1.2.1. Hankinta

1.2.1.

1.2.1.1. Tuotanto

1.2.1.1.

1.2.1.1.1. Maanalainen tuotanto Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä.

1.2.1.1.2. Maan pinnalla tapahtuva tuotanto Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä.

1.2.1.2. Saanti muista lähteistä Tämä koostuu kahdesta osasta:

talteen otetut lietteet, jauheet ja muut heikkolaatuiset kivihiilituotteet, joita ei voida luokitella hiilityypin mukaan, mukaan lukien jätekasoista ja muista jätesäiliöistä talteen otettu hiili.

saanti muista lähteistä

1.2.1.3. Saanti muista lähteistä: öljytuotteista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.2.1.4. Saanti muista lähteistä: maakaasusta Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.2.1.5. Saanti muista lähteistä: uusiutuvista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.2.1.6. Tuonti

1.2.1.7. Vienti

1.2.1.8. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

1.2.1.9. Varastomuutokset

1.2.2. Muuntosektori

1.2.2.

1.2.2.1. Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto

1.2.2.2. Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

1.2.2.3. Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto

1.2.2.4. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto

1.2.2.5. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

1.2.2.6. Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto

1.2.2.7. Puristehiililaitokset

1.2.2.8. Koksaamot

1.2.2.9. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.2.2.10. Kaasulaitokset

1.2.2.11. Masuunit

1.2.2.12. Kivihiilen nesteyttäminen

1.2.2.13. Maakaasuun sekoittamista varten

1.2.2.14. Muualle luokittelematon – muuntaminen

1.2.3. Energiasektori

1.2.3.

1.2.3.1. Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

1.2.3.2. Hiilikaivokset

1.2.3.3. Puristehiililaitokset

1.2.3.4. Koksaamot

1.2.3.5. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

1.2.3.6. Kaasulaitokset

1.2.3.7. Masuunit

1.2.3.8. Öljynjalostamot

1.2.3.9. Kivihiilen nesteyttäminen

1.2.3.10. Muualle luokittelematon – energia

1.2.4. Jakeluhäviöt Jakeluhäviöihin sisältyy myös valmistettujen kaasujen soihdutus.

1.2.5. Muukuinenergiakäyttö

1.2.5.

1.2.5.1. Teollisuus, muuntosektori ja energiasektori Teollisuuden, muuntosektorin ja energiasektorin kaikkien alasektorien muu kuin energiakäyttö, esim. metanolin tai ammoniakin valmistukseen käytetty kivihiili.

1.2.5.1.

1.2.5.1.1. Kemian- ja petrokemianteollisuus NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 20 ja 21; kivihiilen muu kuin energiakäyttö esimerkiksi lannoitteiden tuotannon syöttöaineena ja muiden petrokemian tuotteiden syöttöaineena.

1.2.5.2. Liikenne Muu kuin energiakäyttö kaikilla liikenteen alasektoreilla.

1.2.5.3. Muut alat Muu kuin energiakäyttö luokissa Kaupalliset ja julkiset palvelut, Kotitaloudet, Maatalous ja Muualle luokittelematon.

1.2.6. Energian loppukulutus – teollisuus

1.2.6.

1.2.6.1. Rauta ja teräs

1.2.6.2. Kemian- ja petrokemianteollisuus

1.2.6.3. Muut kuin rautametallit

1.2.6.4. Ei-metalliset mineraalit

1.2.6.5. Kulkuneuvot

1.2.6.6. Koneet

1.2.6.7. Kaivostoiminta ja louhinta

1.2.6.8. Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

1.2.6.9. Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

1.2.6.10. Puu ja puutuotteet

1.2.6.11. Rakentaminen

1.2.6.12. Tekstiili ja nahka

1.2.6.13. Muualle luokittelematon – teollisuus

1.2.7. Energian loppukulutus – liikenne

1.2.7.

1.2.7.1. Raideliikenne

1.2.7.2. Kotimaan vesiliikenne

1.2.7.3. Muualle luokittelematon – liikenne

1.2.8. Energian loppukulutus – muut alat

1.2.8.

1.2.8.1. Kaupalliset ja julkiset palvelut

1.2.8.2. Kotitaloudet

1.2.8.3. Maatalous/Metsätalous

1.2.8.4. Kalastus

1.2.8.5. Muualle luokittelematon – muu

1.2.9. Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain on ilmoitettava. Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.2.10. Lämpöarvot Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kaasukoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja öljypitoista hiekkaa. Sekä brutto- että nettolämpöarvot on ilmoitettava seuraavien aggregaattien osalta:

1.2.10.

1.2.10.1. Tuotanto

1.2.10.2. Tuonti

1.2.10.3. Vienti

1.2.10.4. Käytetty koksaamoissa

1.2.10.5. Käytetty masuuneissa

1.2.10.6. Käytetty päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotannossa, sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä ja lämmön erillistuotannossa

1.2.10.7. Käytetty teollisuudessa

1.2.10.8. Muihin käyttötarkoituksiin

1.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt) lukuun ottamatta valmistettuja kaasuja (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu, muut talteen otetut kaasut), joiden määrät on ilmoitettava terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV). Lämpöarvot on ilmoitettava megajouleina tonnilta (MJ/t).

1.4. Poikkeukset ja vapautukset Ei sovelleta.

2. MAAKAASU

2.

2.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa maakaasua koskevan raportoinnin.

2.2. Aggregaattiluettelo Maakaasun osalta on ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo.

2.2.

2.2.1. Hankinta Hankitut määrät on ilmoitettava sekä tilavuus- että energiayksikköinä ja niihin on sisällytettävä brutto- ja nettolämpöarvot.

2.2.1.

2.2.1.1. Kotimainen tuotanto Offshore-tuotanto mukaan luettuna.

2.2.1.1.

2.2.1.1.1. Öljyntuotannon yhteydessä vapautunut kaasu Maakaasu, joka on tuotettu raakaöljyn yhteydessä.

2.2.1.1.2. Kaasukentillä tuotettu kaasu Maakaasu, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä.

2.2.1.1.3. Hiilikaivoskaasu Hiilikaivoksissa tai hiilijuonteista tuotettua metaania, joka on johdettu maan pinnalle ja joka on kulutettu kaivoksissa tai johdettu putkia pitkin kuluttajille.

2.2.1.2. Saanti muista lähteistä

2.2.1.2.

2.2.1.2.1. Saanti muista lähteistä: Öljystä ja öljytuotteista

2.2.1.2.2. Saanti muista lähteistä: Kivihiilestä

2.2.1.2.3. Saanti muista lähteistä: Uusiutuvista

2.2.1.3. Tuonti

2.2.1.4. Vienti

2.2.1.5. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

2.2.1.6. Varastomuutokset

2.2.1.7. Kotimainen kulutus (havaittu)

2.2.1.8. Hyödynnettävissä oleva kaasu Alku- ja loppuvarastot on ilmoitettava erikseen kansallisella alueella sijaitsevina varastoina ja ulkomailla pidettävinä varastoina. Varastoilla tarkoitetaan kaasumäärää, joka on toimitettavissa minkä hyvänsä panos-tuotossyklin aikana. Tällä tarkoitetaan hyödynnettävissä olevaa maakaasua, joka on varastoitu erikoisvarastoihin (ehtyneisiin kaasu- ja/tai öljykenttiin, pohjavesimuodostumiin, suolaesiintymiin, sekaesiintymiin tai muihin) sekä nesteytetyn maakaasun varastoja. Suojakaasu ei kuulu tähän. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

2.2.1.9. Purkautunut kaasu Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa ilmaan päästetyn kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

2.2.1.10. Soihdutettu kaasu Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa soihduissa poltetun kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

2.2.2. Muuntosektori

2.2.2.

2.2.2.1. Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto

2.2.2.2. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto

2.2.2.3. Päätoimisten tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

2.2.2.4. Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

2.2.2.5. Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto

2.2.2.6. Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto

2.2.2.7. Kaasulaitokset

2.2.2.8. Koksaamot

2.2.2.9. Masuunit

2.2.2.10. Kaasun muunto nesteiksi

2.2.2.11. Luokittelematon – muuntaminen

2.2.3. Energiasektori

2.2.3.

2.2.3.1. Hiilikaivokset

2.2.3.2. Öljyn ja kaasun talteenotto

2.2.3.3. Syötöt öljynjalostamoille

2.2.3.4. Koksaamot

2.2.3.5. Masuunit

2.2.3.6. Kaasulaitokset

2.2.3.7. Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

2.2.3.8. Nesteyttäminen (LNG) tai kaasuttaminen

2.2.3.9. Kaasun muunto nesteiksi

2.2.3.10. Muualle luokittelematon – energia

2.2.4. Jakeluhäviöt

2.2.5. Liikenne Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö on ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

2.2.5.

2.2.5.1. Tieliikenne

2.2.5.2. Putkijohtokuljetus

2.2.5.3. Muualle luokittelematon – liikenne

2.2.6. Teollisuus Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö on ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

2.2.6.

2.2.6.1. Rauta ja teräs

2.2.6.2. Kemian- ja petrokemianteollisuus

2.2.6.3. Muut kuin rautametallit

2.2.6.4. Ei-metalliset mineraalit

2.2.6.5. Kulkuneuvot

2.2.6.6. Koneet

2.2.6.7. Kaivostoiminta ja louhinta

2.2.6.8. Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

2.2.6.9. Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

2.2.6.10. Puu ja puutuotteet

2.2.6.11. Rakentaminen

2.2.6.12. Tekstiili ja nahka

2.2.6.13. Muualle luokittelematon – teollisuus

2.2.7. Muutalat Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö on ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

2.2.7.

2.2.7.1. Kaupalliset ja julkiset palvelut

2.2.7.2. Kotitaloudet

2.2.7.3. Maatalous/Metsätalous

2.2.7.4. Kalastus

2.2.7.5. Muualle luokittelematon – muu

2.2.8. Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain Ilmoitetaan sekä maakaasun kokonaismäärät että sen nestekaasuosan määrät alkuperämaittain tuonnin osalta ja kohdemaittain viennin osalta.

2.2.9. Kaasun varastointikapasiteetti Ilmoitetaan erikseen kaasumuodossa olevan kaasun varastoina ja LNG-terminaaleina (jotka erotellaan edelleen LNG-tuontiterminaaleiksi tai LNG-vientiterminaaleiksi).

2.2.9.

2.2.9.1. Nimi Varaston tai LNG-terminaalin sijaintipaikan nimi.

2.2.9.2. Tyyppi (ainoastaan kaasumuodossa olevan kaasun varastojen osalta) Varaston tyyppi, kuten ehtynyt kaasukenttä, pohjavesimuodostuma, suolaesiintymä jne.

2.2.9.3. Käytettävissä oleva kapasiteetti Kaasumuodossa olevan kaasun varastot: varaston kokonaiskapasiteetti, josta on vähennetty suojakaasun määrä. Suojakaasu on sen kaasun kokonaistilavuus, jota tarvitaan pysyväksi varastoksi, jotta maanalaisten varastosäiliöiden riittävä paine ja toimituskyky voidaan pitää yllä koko toimitussyklin ajan. LNG-terminaalit: kaasuvaraston kokonaiskapasiteetti ilmaistuna kaasumuodossa olevan kaasun ekvivalenttina.

2.2.9.4. Huipputeho Enimmäisnopeus, jolla kaasua voidaan poistaa kyseisestä varastosta; tämä vastaa enimmäispoistokapasiteettia.

2.2.9.5. Uudelleenkaasutus- ja nesteyttämiskapasiteetti (ainoastaan LNG-terminaalien osalta) Uudelleenkaasutuskapasiteetti on ilmoitettava tuontiterminaalien ja nesteyttämiskapasiteetti vientiterminaalien osalta.

2.3. Mittayksiköt Maakaasumäärät ilmoitetaan niiden energiasisältönä eli bruttolämpöarvoon perustuvina terajouleina (TJ). Jos fyysisiä määriä edellytetään, käytetään yksikkönä 106 m3, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101325 Pa). Lämpöarvot ilmoitetaan kilojouleina kuutiometriä kohden (kJ/m3), kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101325 Pa). Käytettävissä oleva kapasiteetti ilmoitetaan yksikössä 106 m3, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101325 Pa). Huipputeho sekä uudelleenkaasutus- ja nesteyttämiskapasiteetti ilmoitetaan yksikössä 106 m3/päivä, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101325 Pa).

3. SÄHKÖ JA LÄMPÖ

3.

3.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku koskee lämpöä ja sähköä.

3.2. Aggregaattiluettelo Lämmön ja sähkön osalta on ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo, jollei toisin ilmoiteta.

3.2.

3.2.1. Sähkön ja lämmön tuotanto Tässä luvussa käsiteltäviin sähköä ja lämpöä koskeviin aggregaatteihin sovelletaan seuraavia erityismääritelmiä: Aggregaatit 3.2.1.1–3.2.1.11 on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä on ilmoitettava sähkön ja lämmön brutto- ja nettotuotanto sähkön erillistuotannon, sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden ja lämmön erillistuotannon osalta soveltuvin osin erikseen.

Sähkön bruttotuotanto: kaikkien kyseeseen tulevien tuotantoyksiköiden (pumppuvoimalat mukaan luettuna) tuottaman sähköenergian yhteenlaskettu määrä päägeneraattoreiden antoliittimistä mitattuna.

Lämmön bruttotuotanto: laitosten tuottaman lämmön kokonaismäärä, kuumia nestevirtoja hyödyntävien laitosten oheistoimintojen (tilojen lämmitys, nestemäisen polttoaineen lämmitys jne.) käyttämä lämpö, laitoksen ja verkoston lämmönvaihtimien häviöt sekä kemiallisista prosesseista saatu primaarienergiana käytetty lämpö mukaan luettuina.

Sähkön nettotuotanto: sähkön bruttotuotanto, josta on vähennetty generaattoreiden apulaitteiden kuluttama energia sekä häviöt päägeneraattorin muuntajissa.

Lämmön nettotuotanto: jakelujärjestelmään toimitettu lämpö ulostulo- ja paluuvirran mittausten pohjalta määritettynä.

3.2.1.

3.2.1.1. Ydinvoima

3.2.1.2. Vesivoima (koskee vain sähköä)

3.2.1.3. Geoterminen energia

3.2.1.4. Aurinkoenergia

3.2.1.5. Vuorovesi-, aalto-, merienergia (koskee vain sähköä)

3.2.1.6. Tuulivoima (koskee vain sähköä)

3.2.1.7. Polttoaineet Syttymis- tai palamiskelpoiset polttoaineet eli polttoaineet, jotka reagoidessaan hapen kanssa aiheuttavat merkittävän lämpötilannousun ja joita poltetaan sellaisenaan sähkön ja/tai lämmön tuottamiseksi.

3.2.1.8. Lämpöpumput (koskee vain lämpöä)

3.2.1.9. Sähkökattilat (koskee vain lämpöä)

3.2.1.10. Kemiallisista prosesseista saatu lämpö Lämpö, joka on peräisin prosesseista ilman energiapanosta, kuten kemiallinen reaktiolämpö. Tähän ei sisälly jätelämpö, joka on peräisin energiaa käyttävistä prosesseista ja joka olisi ilmoitettava vastaavan polttoaineen tuottamana lämpönä.

3.2.1.11. Muut lähteet

3.2.2. Hankinta Aggregaattien 3.2.2.1 ja 3.2.2.2 osalta määrät on ilmoitettava johdonmukaisesti aggregaattien 3.2.1.1–3.2.1.11. osalta ilmoitettuihin arvoihin nähden.

3.2.2.

3.2.2.1. Kokonaisbruttotuotanto

3.2.2.2. Kokonaisnettotuotanto

3.2.2.3. Tuonti Sähkömäärät katsotaan tuoduksi tai viedyksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Jos sähkö kulkee jonkin maan läpi, määrä olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä.

3.2.2.4. Vienti Ks. selitys kohdassa 3.2.2.3 Tuonti.

3.2.2.5. Käytetty lämpöpumppuihin (koskee vain sähköä)

3.2.2.6. Käytetty sähkökattiloihin (koskee vain sähköä)

3.2.2.7. Käytetty pumppuvoimaloihin – pelkät pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä)

3.2.2.8. Käytetty pumppuvoimaloihin – yhdistetyt pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä)

3.2.2.9. Käytetty sähköntuotantoon (koskee vain lämpöä)

3.2.3. Jakeluhäviöt Sähkön osalta tähän sisältyvät häviöt muuntajissa, joita ei katsota voimalaitosten kiinteiksi osiksi.

3.2.4. Energian loppukulutus – Liikenne Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö on ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

3.2.4.

3.2.4.1. Raideliikenne

3.2.4.2. Putkijohtokuljetus

3.2.4.3. Tieliikenne

3.2.4.4. Muualle luokittelematon – liikenne

3.2.5. Energian loppukulutus – muut alat

3.2.5.

3.2.5.1. Kaupalliset ja julkiset palvelut

3.2.5.2. Kotitaloudet

3.2.5.3. Maatalous/Metsätalous

3.2.5.4. Kalastus

3.2.5.5. Muualle luokittelematon – muu

3.2.6. Energiasektori Tähän ei kuulu voimalaitoksen oma käyttö pumppuvoimaksi, lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin.

3.2.6.

3.2.6.1. Hiilikaivokset

3.2.6.2. Öljyn ja kaasun talteenotto

3.2.6.3. Puristehiililaitokset

3.2.6.4. Koksaamot

3.2.6.5. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

3.2.6.6. Kaasulaitokset

3.2.6.7. Masuunit

3.2.6.8. Öljynjalostamot

3.2.6.9. Ydinteollisuus

3.2.6.10. Kivihiilen nesteyttämislaitokset

3.2.6.11. Nesteyttämis- (LNG) / uudelleenkaasutuslaitokset

3.2.6.12. Kaasutuslaitokset (biokaasu)

3.2.6.13. Kaasun muunto nesteiksi

3.2.6.14. Puuhiilen tuotantolaitokset

3.2.6.15. Muualle luokittelematon – energia

3.2.7. Teollisuus

3.2.7.

3.2.7.1. Rauta ja teräs

3.2.7.2. Kemian- ja petrokemianteollisuus

3.2.7.3. Muut kuin rautametallit

3.2.7.4. Ei-metalliset mineraalit

3.2.7.5. Kulkuneuvot

3.2.7.6. Koneet

3.2.7.7. Kaivostoiminta ja louhinta

3.2.7.8. Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

3.2.7.9. Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

3.2.7.10. Puu ja puutuotteet

3.2.7.11. Rakentaminen

3.2.7.12. Tekstiili ja nahka

3.2.7.13. Muualle luokittelematon – teollisuus

3.2.8. Tuonti ja vienti Ilmoitetaan sähkön ja lämmön tuonnin ja viennin määrä alkuperä- ja määrämaan mukaan jaoteltuna: Ks. selitys kohdassa 3.2.2.3 Tuonti.

3.2.9. Omaan käyttöön tuottajien nettotuotanto Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto on ilmoitettava sähkön erillistuotannosta, lämmön erillistuotannosta ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköistä erikseen seuraavien laitosten tai toimintojen osalta:

3.2.9.

3.2.9.1. Energiasektori: Hiilikaivokset

3.2.9.2. Energiasektori: Öljyn ja kaasun talteenotto

3.2.9.3. Energiasektori: Puristehiililaitokset

3.2.9.4. Energiasektori: Koksaamot

3.2.9.5. Energiasektori: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

3.2.9.6. Energiasektori: Kaasulaitokset

3.2.9.7. Energiasektori: Masuunit

3.2.9.8. Energiasektori: Öljynjalostamot

3.2.9.9. Energiasektori: Kivihiilen nesteyttämislaitokset

3.2.9.10. Energiasektori: Nesteyttämis- (LNG) / uudelleenkaasutuslaitokset

3.2.9.11. Energiasektori: Kaasutuslaitokset (biokaasu)

3.2.9.12. Energiasektori: Kaasun muunto nesteiksi

3.2.9.13. Energiasektori: Puuhiilen tuotantolaitokset

3.2.9.14. Energiasektori: Muualle luokittelematon – energia

3.2.9.15. Teollisuus: Rauta ja teräs

3.2.9.16. Teollisuus: Kemian- ja petrokemianteollisuus

3.2.9.17. Teollisuus: Muut kuin rautametallit

3.2.9.18. Teollisuus: Ei-metalliset mineraalit

3.2.9.19. Teollisuus: Kulkuneuvot

3.2.9.20. Teollisuus: Koneet

3.2.9.21. Teollisuus: Kaivostoiminta ja louhinta

3.2.9.22. Teollisuus: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

3.2.9.23. Teollisuus: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

3.2.9.24. Teollisuus: Puu ja puutuotteet

3.2.9.25. Teollisuus: Rakentaminen

3.2.9.26. Teollisuus: Tekstiili ja nahka

3.2.9.27. Teollisuus: Muualle luokittelematon – teollisuus

3.2.9.28. Liikenne: Raideliikenne

3.2.9.29. Liikenne: Putkijohtokuljetus

3.2.9.30. Liikenne: Tieliikenne

3.2.9.31. Liikenne: Muualle luokittelematon – liikenne

3.2.9.32. Muut alat: Kotitaloudet

3.2.9.33. Muut alat: Kaupalliset ja julkiset palvelut

3.2.9.34. Muut alat: Maatalous/Metsätalous

3.2.9.35. Muut alat: Kalastus

3.2.9.36. Muut alat: Muualle luokittelematon – muu

3.2.10. Sähkön ja lämmön bruttotuotanto polttoaineista Sähkön bruttotuotanto, myyty lämpö ja käytetyt polttoainemäärät sekä niitä vastaava, jäljempänä luetelluista polttoaineista peräisin oleva kokonaisenergia on ilmoitettava erikseen päätoimisten tuottajien ja omaan käyttöön tuottajien osalta. Kummastakin tuottajatyypistä on tapauksen mukaan ilmoitettava sähkön- ja lämmöntuotanto erikseen sähkön erillistuotannon, lämmön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta.

3.2.10.

3.2.10.1. Antrasiitti

3.2.10.2. Koksihiili

3.2.10.3. Muu bituminen kivihiili

3.2.10.4. Puolibituminen kivihiili

3.2.10.5. Ligniitti

3.2.10.6. Turve

3.2.10.7. Puristehiili

3.2.10.8. Koksaamokoksi

3.2.10.9. Kaasukoksi

3.2.10.10. Kivihiiliterva

3.2.10.11. BKB (Ruskohiilibriketit)

3.2.10.12. Kaasulaitoskaasu

3.2.10.13. Koksikaasu

3.2.10.14. Masuunikaasu

3.2.10.15. Muut talteen otetut kaasut

3.2.10.16. Turvetuotteet

3.2.10.17. Öljyliuske ja -hiekka

3.2.10.18. Raakaöljy

3.2.10.19. Maakaasukondensaatti

3.2.10.20. Jalostamokaasu

3.2.10.21. Nestekaasu

3.2.10.22. Teollisuusbensiini

3.2.10.23. Lentopetroli

3.2.10.24. Muu petroli

3.2.10.25. Kaasu- / dieselöljy

3.2.10.26. Polttoöljy

3.2.10.27. Bitumi

3.2.10.28. Öljykoksi

3.2.10.29. Muut öljytuotteet

3.2.10.30. Maakaasu

3.2.10.31. Teollisuusjäte

3.2.10.32. Yhdyskuntajäte (uusiutuva)

3.2.10.33. Yhdyskuntajäte (uusiutumaton)

3.2.10.34. Kiinteät biopolttoaineet

3.2.10.35. Biokaasut

3.2.10.36. Biodiesel

3.2.10.37. Biobensiini

3.2.10.38. Muut nestemäiset biopolttoaineet

3.2.11. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti Kapasiteetti on ilmoitettava raportointivuoden joulukuun 31. päivältä. Tähän sisältyy sekä sähkön erillistuotannon että sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden sähköntuotantokapasiteetti. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Se on kaikkien yksittäisten laitosten maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa.

3.2.11.

3.2.11.1. Ydinvoima

3.2.11.2. Pelkät vesivoimalaitokset

3.2.11.3. Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset

3.2.11.4. Pelkät pumppuvoimalaitokset

3.2.11.5. Geoterminen energia

3.2.11.6. Aurinkosähkö

3.2.11.7. Aurinkolämpö

3.2.11.8. Vuorovesi-, aalto-, merienergia

3.2.11.9. Tuuli

3.2.11.10. Polttoaineet

3.2.11.10.

3.2.11.10.1. Tuotannon tyyppi: Höyrykattilat

3.2.11.10.2. Tuotannon tyyppi: Polttomoottorit

3.2.11.10.3. Tuotannon tyyppi: Kaasuturbiinit

3.2.11.10.4. Tuotannon tyyppi: Kombivoimalaitokset

3.2.11.10.5. Tuotannon tyyppi: Muu

3.2.11.11. Muut lähteet

3.2.12. Polttoaineiden sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti Polttoaineilla tuotetun sähkön maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava sekä päätoimisilta tuottajilta että omaan käyttöön tuottajilta ja erikseen jokaisesta jäljempänä mainitusta, joko yhtä tai useaa polttoainetta käyttävästä laitostyypistä. Useita polttoaineita polttaviin järjestelmiin sisältyvät ainoastaan sellaiset yksiköt, joissa voidaan jatkuvasti polttaa useampaa kuin yhtä polttoainetyyppiä. Laitokset, joiden yksiköt ovat erillisiä ja eri polttoaineita käyttäviä, olisi jaoteltava soveltuviin, yhtä polttoainetta polttaviin luokkiin. Kaikkiin useita polttoaineita käyttäviä laitoksia koskeviin kohtiin on liitettävä ilmoitus siitä, mikä polttoainetyyppi on primäärinen ja mitkä vaihtoehtoisia.

3.2.12.

3.2.12.1. Yhtä polttoainetta käyttävät laitokset (kaikista primäärisen polttoaineen luokista)

3.2.12.2. Useita polttoaineita polttavat; kiinteät ja nesteet

3.2.12.3. Useita polttoaineita polttavat; kiinteät ja maakaasu

3.2.12.4. Useita polttoaineita polttavat; nesteet ja maakaasu

3.2.12.5. Useita polttoaineita polttavat; kiinteät, nesteet ja maakaasu

3.3. Mittayksiköt Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh), lämpö terajouleina (TJ) ja kapasiteetti megawatteina (MW). Jos muiden polttoaineiden ilmoittamista edellytetään, käytetään tämän liitteen asianomaisissa luvuissa määriteltyjä soveltuvia yksiköitä.

4. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

4.

4.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.4. ÖLJY (Raakaöljy ja öljytuotteet)

4.2. Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

4.2.

4.2.1. Raakaöljyn, maakaasukondensaatin, jalostamojen syöttöaineiden, lisäaineiden ja muiden hiilivetyjen hankinta Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamojen syöttöaineista, lisäaineista / hapettavista lisäaineista, biopolttoaineista lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa ja muista hiilivedyistä:

4.2.1.

4.2.1.1. Kotimainen tuotanto Ei koske jalostamojen syöttöaineita ja biopolttoaineita.

4.2.1.2. Saanti muista lähteistä Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamojen syöttöaineita.

4.2.1.2.

4.2.1.2.1. Saanti muista lähteistä: hiilestä

4.2.1.2.2. Saanti muista lähteistä: maakaasusta

4.2.1.2.3. Saanti muista lähteistä: uusiutuvista

4.2.1.3. Palautukset petrokemian alalta Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

4.2.1.4. Siirretyt tuotteet Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

4.2.1.5. Tuonti Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tuleviksi; jalostamojen syöttöaineet ja valmiit tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi. Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet. Huomautus: Kaupankäyntiä biopolttoaineilla, joita ei ole sekoitettu liikennepolttoaineisiin, (eli puhtaassa muodossaan) ei pitäisi ilmoittaa tässä. Käsittelyä varten tullivapaalle alueelle tuodun öljyn jälleenvienti olisi sisällytettävä tuotteen vientiin käsittelymaasta lopulliseen määränpäähän.

4.2.1.6. Vienti Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös vientiin.

4.2.1.7. Suora käyttö

4.2.1.8. Varastomuutokset

4.2.1.9. Havaittu jalostamojen sisäänotto Jalostamojen sisäänottona mitatut määrät.

4.2.1.10. Jalostamohäviöt Jalostamon sisäänoton (havaittu) ja jalostamon bruttotuotoksen välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei.

4.2.1.11. Kokonaisalkuvarasto kansallisella alueella

4.2.1.12. Kokonaisloppuvarasto kansallisella alueella

4.2.1.13. Nettolämpöarvo

4.2.1.13.

4.2.1.13.1. Tuotanto (ei koske jalostamojen syöttöaineita eikä biopolttoaineita lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa)

4.2.1.13.2. tuonti (ei koske biopolttoaineita lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa)

4.2.1.13.3. vienti (ei koske biopolttoaineita lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa)

4.2.1.13.4. yleinen keskiarvo

4.2.2. Öljytuotteiden hankinta Seuraavat aggregaatit koskevat valmiita tuotteita (jalostamokaasu, etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini sekä sen bio-osuus, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli, lentopetroli sekä sen bio-osuus, muu petroli, kaasu-/dieselöljy, vähärikkinen ja runsasrikkinen polttoöljy, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat, öljykoksi sekä muut tuotteet). Suoraan poltettavaksi käytetty raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi sisällytettävä valmiiden tuotteiden toimituksiin ja tuotteidenvälisiin siirtoihin.

4.2.2.

4.2.2.1. Primaarituotteiden saanti

4.2.2.2. Jalostamojen bruttotuotanto

4.2.2.3. Kierrätetyt tuotteet

4.2.2.4. Jalostamopolttoaine (öljynjalostamot) Tässä luokassa olisi ilmoitettava myös polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa.

4.2.2.4.

4.2.2.4.1. käytetty sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa

4.2.2.4.2. käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä

4.2.2.4.3. käytetty lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa

4.2.2.5. Tuonti Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös tässä yhteydessä.

4.2.2.6. Vienti Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös tässä yhteydessä.

4.2.2.7. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet

4.2.2.8. Tuotteidenväliset siirrot

4.2.2.9. Siirretyt tuotteet

4.2.2.10. Varastomuutokset

4.2.2.11. Alkuvarastot

4.2.2.12. Loppuvarastot

4.2.2.13. Varastomuutokset päätoimisilla tuottajilla Yleishyödyllisiä palveluita tuottavien laitosten varastomuutokset, jotka eivät sisälly muualla ilmoitettuihin varastoihin ja varastomuutoksiin. Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

4.2.2.14. Keskimääräiset nettolämpöarvot

4.2.3. Toimitukset petrokemian alalle Havaitut valmiiden öljytuotteiden toimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

4.2.3.

4.2.3.1. Bruttotoimitukset petrokemian alalle

4.2.3.2. Energiakäyttö petrokemian alalla Polttoaineena petrokemian prosesseissa, kuten höyrykrakkauksessa, käytetyt öljymäärät.

4.2.3.3. Muu kuin energiakäyttö petrokemian alalla Petrokemian alalla etyleenin, propyleenin, butyleenin, synteesikaasun, aromaattien, butadieenin ja muiden hiilivetypohjaisten raaka-aineiden tuotantoon esim. höyrykrakkauksen, aromaattilaitosten ja höyryreformoinnin kaltaisissa prosesseissa käytetyt öljymäärät. Tähän eivät sisälly polttoaineeksi käytetyt öljymäärät.

4.2.3.4. Palautukset petrokemian alalta jalostamoille

4.2.4. Muuntosektori Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.4.

4.2.4.1. Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto

4.2.4.2. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto

4.2.4.3. Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

4.2.4.4. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

4.2.4.5. Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto

4.2.4.6. Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto

4.2.4.7. Kaasulaitokset / kivihiiltä kaasuttavat laitokset

4.2.4.8. Sekoitettu maakaasu

4.2.4.9. Koksaamot

4.2.4.10. Masuunit

4.2.4.11. Petrokemian teollisuus

4.2.4.12. Puristehiililaitokset

4.2.4.13. Muualle luokittelematon – muuntaminen

4.2.5. Energiasektori Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.5.

4.2.5.1. Hiilikaivokset

4.2.5.2. Öljyn ja kaasun talteenotto

4.2.5.3. Koksaamot

4.2.5.4. Masuunit

4.2.5.5. Kaasulaitokset

4.2.5.6. Sähkön erillistuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ja lämpölaitosten oma käyttö

4.2.5.7. Muualle luokittelematon – energia

4.2.6. Jakeluhäviöt Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.7. Energian loppukulutus – teollisuus Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.7.

4.2.7.1. Rauta ja teräs

4.2.7.2. Kemian- ja petrokemianteollisuus

4.2.7.3. Muut kuin rautametallit

4.2.7.4. Ei-metalliset mineraalit

4.2.7.5. Kulkuneuvot

4.2.7.6. Koneet

4.2.7.7. Kaivostoiminta ja louhinta

4.2.7.8. Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

4.2.7.9. Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

4.2.7.10. Puu ja puutuotteet

4.2.7.11. Rakentaminen

4.2.7.12. Tekstiili ja nahka

4.2.7.13. Muualle luokittelematon – teollisuus

4.2.8. Energian loppukulutus – liikenne Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.8.

4.2.8.1. Kansainvälinen lentoliikenne

4.2.8.2. Kotimaan lentoliikenne

4.2.8.3. Tieliikenne

4.2.8.4. Raideliikenne

4.2.8.5. Kotimaan vesiliikenne

4.2.8.6. Putkijohtokuljetus

4.2.8.7. Muualle luokittelematon – liikenne

4.2.9. Energian loppukulutus – muut alat Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.9.

4.2.9.1. Kaupalliset ja julkiset palvelut

4.2.9.2. Kotitaloudet

4.2.9.3. Maatalous/Metsätalous

4.2.9.4. Kalastus

4.2.9.5. Muualle luokittelematon – muu

4.2.10. Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain Tuonti on ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös tässä yhteydessä.

4.2.11. Jalostamojen kapasiteetti Ilmoittakaa kansallinen kokonaisjalostuskapasiteetti sekä vuosikapasiteetti jalostamojen mukaan eriteltynä (1000 tonnia vuodessa). Seuraavat tiedot on ilmoitettava:

4.2.11.

4.2.11.1. Nimi/Sijainti

4.2.11.2. Tislaus normaalipaineessa

4.2.11.3. Tyhjiötislaus

4.2.11.4. Krakkaus (lämpö)

4.2.11.4.

4.2.11.4.1. Josta visbreaking

4.2.11.4.2. Josta koksaus

4.2.11.5. Krakkaus (katalyyttinen)

4.2.11.5.

4.2.11.5.1. Josta leijukatalyyttinen krakkaus (FCC)

4.2.11.5.2. Josta vetykrakkaus (HCK)

4.2.11.6. Reformointi

4.2.11.7. Rikinpoisto

4.2.11.8. Alkylointi, polymerointi, isomerointi

4.2.11.9. Eetteröinti

4.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta).

4.4. Poikkeukset Kypros vapautetaan kohdassa 4.2.9 (Energian loppukulutus – muut alat) täsmennettyjen aggregaattien ilmoittamisesta; sen on ilmoitettava ainoastaan kokonaisarvot. Kypros vapautetaan myös muun kuin energiakäytön ilmoittamisesta seuraavien osalta: 4.2.4 (Muuntosektori), 4.2.5 (Energiasektori), 4.2.7 (Teollisuus), 4.2.7.2 (Teollisuus – josta kemian ja petrokemian teollisuus), 4.2.8 (Liikenne) ja 4.2.9 (Muut alat).

5. UUSIUTUVA ENERGIA JA JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ

5.

5.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.5. UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET JA JÄTTEET. Ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty energiatarkoituksiin (esim. sähkön- ja lämmöntuotanto, poltto ja sen yhteydessä energian talteenotto, liikkuvat koneet liikenteessä, poltto kiinteissä koneissa), olisi ilmoitettava. Määriä, jotka on käytetty muihin kuin energiatarkoituksiin (esim. rakentamisessa ja huonekalujen valmistuksessa käytetty puu, voiteluun käytetyt biovoiteluaineet, teiden pintoihin käytetty biobitumi), ei ilmoiteta. Passiivista lämpöenergiaa (esim. rakennusten passiivinen lämmitys aurinkoenergialla) ei myöskään ilmoiteta.

5.2. Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta. Lämpöpumppuenergia on ilmoitettava ainoastaan seuraavilta sektoreilta: Muuntosektori (ainoastaan myytyyn lämpöön liittyvien aggregaattien osalta), Energiasektori (ainoastaan kokonaismäärä, ei alaluokkia), Teollisuus (ainoastaan kokonaismäärä, ei alaluokkia), Kaupalliset ja julkiset palvelut, Kotitaloudet ja Muualle luokittelematon – muu.

5.2.

5.2.1. Sähkön ja lämmön bruttotuotanto Luvun 3.2.1 määritelmiä sovelletaan. Aggregaatit 5.2.1.1–5.2.1.18 on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Kummastakin tuottajatyypistä on tapauksen mukaan ilmoitettava sähkön ja lämmön bruttotuotanto erikseen sähkön erillistuotannon, lämmön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta.

5.2.1.

5.2.1.1. Pelkät vesivoimalaitokset (koskee vain sähköä)

5.2.1.2. Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä)

5.2.1.3. Pelkät pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä)

5.2.1.4. Geoterminen energia

5.2.1.5. Aurinkosähkö (koskee vain sähköä)

5.2.1.6. Aurinkolämpö

5.2.1.7. Vuorovesi-, aalto-, merienergia (koskee vain sähköä)

5.2.1.8. Tuulivoima (koskee vain sähköä)

5.2.1.9. Onshore-tuulivoima

5.2.1.10. Offshore-tuulivoima

5.2.1.11. Uusiutuva yhdyskuntajäte

5.2.1.12. Uusiutumaton yhdyskuntajäte

5.2.1.13. Kiinteät biopolttoaineet

5.2.1.14. Biokaasut

5.2.1.15. Biodiesel

5.2.1.16. Biobensiini

5.2.1.17. Muut nestemäiset biopolttoaineet

5.2.1.18. Lämpöpumput (koskee vain lämpöä)

5.2.2. Hankinta

5.2.2.

5.2.2.1. Tuotanto

5.2.2.2. Tuonti

5.2.2.3. Vienti

5.2.2.4. Varastomuutokset

5.2.3. Muuntosektori

5.2.3.

5.2.3.1. Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto

5.2.3.2. Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

5.2.3.3. Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto

5.2.3.4. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto

5.2.3.5. Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt

5.2.3.6. Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto

5.2.3.7. Puristehiililaitokset

5.2.3.8. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

5.2.3.9. Kaasulaitokset

5.2.3.10. Masuunit

5.2.3.11. Maakaasun sekoituslaitokset

5.2.3.12. Moottoribensiiniin/dieseliin/petroliin sekoittamista varten

5.2.3.13. Puuhiilen tuotantolaitokset

5.2.3.14. Muualle luokittelematon – muuntaminen

5.2.4. Energiasektori

5.2.4.

5.2.4.1. Kaasutuslaitokset (biokaasu)

5.2.4.2. Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset

5.2.4.3. Hiilikaivokset

5.2.4.4. Puristehiililaitokset

5.2.4.5. Koksaamot

5.2.4.6. Öljynjalostamot

5.2.4.7. Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset

5.2.4.8. Kaasulaitokset

5.2.4.9. Masuunit

5.2.4.10. Puuhiilen tuotantolaitokset

5.2.4.11. Muualle luokittelematon – energia

5.2.5. Jakeluhäviöt

5.2.6. Energian loppukulutus – teollisuus

5.2.6.

5.2.6.1. Rauta ja teräs

5.2.6.2. Kemian- ja petrokemianteollisuus

5.2.6.3. Muut kuin rautametallit

5.2.6.4. Ei-metalliset mineraalit

5.2.6.5. Kulkuneuvot

5.2.6.6. Koneet

5.2.6.7. Kaivostoiminta ja louhinta

5.2.6.8. Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

5.2.6.9. Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

5.2.6.10. Puu ja puutuotteet

5.2.6.11. Rakentaminen

5.2.6.12. Tekstiili ja nahka

5.2.6.13. Muualle luokittelematon – teollisuus

5.2.7. Energian loppukulutus – liikenne

5.2.7.

5.2.7.1. Raideliikenne

5.2.7.2. Tieliikenne

5.2.7.3. Kotimaan vesiliikenne

5.2.7.4. Muualle luokittelematon – liikenne

5.2.8. Energian loppukulutus – muut alat

5.2.8.

5.2.8.1. Kaupalliset ja julkiset palvelut

5.2.8.2. Kotitaloudet

5.2.8.3. Maatalous/Metsätalous

5.2.8.4. Kalastus

5.2.8.5. Muualle luokittelematon – muu

5.2.9. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti Kapasiteetti on ilmoitettava raportointivuoden joulukuun 31. päivältä. Tähän sisältyy sekä sähkön erillistuotannon että sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden sähköntuotantokapasiteetti. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on kaikkien eri laitosten omien maksiminettokapasiteettien summa tietyltä toimintajaksolta. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa.

5.2.9.

5.2.9.1. Pelkät vesivoimalaitokset

5.2.9.2. Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset

5.2.9.3. Pelkät pumppuvoimalaitokset

5.2.9.4. Geoterminen energia

5.2.9.5. Aurinkosähkö

5.2.9.6. Aurinkolämpö

5.2.9.7. Vuorovesi-, aalto-, merienergia

5.2.9.8. Onshore-tuulivoima

5.2.9.9. Offshore-tuulivoima

5.2.9.10. Teollisuusjäte

5.2.9.11. Yhdyskuntajäte

5.2.9.12. Kiinteät biopolttoaineet

5.2.9.13. Biokaasut

5.2.9.14. Biodiesel

5.2.9.15. Biobensiini

5.2.9.16. Muut nestemäiset biopolttoaineet

5.2.10. Tekniset ominaisuudet

5.2.10.

5.2.10.1. Aurinkokerääjien pinta-ala Asennettujen aurinkokerääjien kokonaispinta-ala on ilmoitettava. Aurinkokerääjien pinta-ala liittyy ainoastaan aurinkoenergiaan perustuvan lämmön tuotantoon käytettyihin aurinkokerääjiin; sähköntuotantoon (aurinkosähkö ja keskittävä aurinkoenergia) käytettyjen aurinkokerääjien pinta-alaa ei ilmoiteta tässä. Kaikkien aurinkokerääjien pinta-alaan on sisällytettävä lasitetut ja lasittamattomat kerääjät sekä taso- ja tyhjiöputki, jossa on energiansiirtäjänä toimivaa nestettä tai ilmaa.

5.2.10.2. Biobensiinin tuotantokapasiteetti

5.2.10.3. Biodieseleiden tuotantokapasiteetti

5.2.10.4. Biolentopetrolin tuotantokapasiteetti

5.2.10.5. Muiden nestemäisten biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti

5.2.10.6. Biobensiinin keskimääräinen nettolämpöarvo

5.2.10.7. Bioetanolin keskimääräinen nettolämpöarvo

5.2.10.8. Biodieseleiden keskimääräinen nettolämpöarvo

5.2.10.9. Biolentopetrolin keskimääräinen nettolämpöarvo

5.2.10.10. Muiden nestemäisten biopolttoaineiden keskimääräinen nettolämpöarvo

5.2.10.11. Puuhiilen keskimääräinen nettolämpöarvo

5.2.11. Kiinteiden biopolttoaineiden ja biokaasujen tuotanto Kiinteiden biopolttoaineiden kokonaistuotanto (puuhiiltä lukuun ottamatta) on jaettava seuraavien polttoaineiden kesken:

5.2.11.

5.2.11.1. Polttopuu, puutähde ja puun sivutuotteet

5.2.11.1.

5.2.11.1.1. Puupelletit polttopuun, puutähteen ja puun sivutuotteiden osana

5.2.11.2. Mustalipeä

5.2.11.3. Sokeriruokojäte

5.2.11.4. Eläinjäte

5.2.11.5. Muut kasviainekset ja -tähteet

5.2.11.6. Teollisuusjätteen uusiutuva jae Biokaasun kokonaistuotanto on jaettava seuraavien tuotantomenetelmien kesken:

5.2.11.7. Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut: kaatopaikkakaasu

5.2.11.8. Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut: jätevedenpuhdistuksen biokaasu

5.2.11.9. Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut: muut anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut

5.2.11.10. Termisissä prosesseissa syntyvät biokaasut

5.2.12. Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Tuonti on ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Koskee biobensiinejä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä, muita nestemäisiä biopolttoaineita ja puupellettejä.

5.3. Mittayksiköt Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh), lämpö terajouleina (TJ) ja kapasiteetti megawatteina (MW). Määrät ilmoitetaan terajouleina nettolämpöarvon mukaisena (TJ NCV), lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä ja muita nestemäisiä biopolttoaineita, joiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta). Aurinkokerääjien pinta-ala on ilmoitettava yksikössä 1000 m2. Tuotantokapasiteetti ilmoitetaan kilotonneina (kt) vuodessa.

6. VUOTUISET YDINENERGIATILASTOT Seuraavat ydinenergian siviilikäyttöä koskevat tiedot on ilmoitettava.

6.

6.1. Aggregaattiluettelo

6.1.

6.1.1. Rikastuskapasiteetti Toiminnassa olevien rikastuslaitosten vuotuinen erotustyökapasiteetti (uraanin isotooppien erotus).

6.1.2. Tuoreiden polttoaine-elementtien tuotantokapasiteetti Polttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaineen (MOX) valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle.

6.1.3. Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten tuotantokapasiteetti Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaine (MOX) sisältää plutoniumin ja uraanin seosta.

6.1.4. Tuoreiden polttoaine-elementtien tuotanto Valmiiden tuorepolttoaine-elementtien tuotanto ydinpolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat ja muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän. Myös sekaoksidipolttoainetta tuottavat valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle.

6.1.5. Sekaoksidipolttoaine-elementtien (MOX-elementtien) tuotanto Valmiiden tuoreiden polttoaine-elementtien tuotanto sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat ja muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän.

6.1.6. Ydinlämmöntuotanto Ydinreaktoreissa sähköntuotantoa tai muuta lämmön hyötysovellusta varten tuotetun lämmön kokonaismäärä.

6.1.7. Reaktorista lopullisesti poistettujen säteilytettyjen polttoaine-elementtien keskimääräinen vuotuinen palama. Kyseisen viitevuoden aikana ydinreaktoreista lopullisesti poistettujen polttoaine-elementtien palaman laskettu keskiarvo. Tähän eivät sisälly polttoaine-elementit, jotka on poistettu tilapäisesti ja jotka todennäköisesti ladataan myöhemmin uudestaan.

6.1.8. Uraanin ja plutoniumin tuotanto jälleenkäsittelylaitoksissa Viitevuoden aikana jälleenkäsittelylaitoksissa tuotettu uraani ja plutonium.

6.1.9. Jälleenkäsittelylaitosten kapasiteetti (uraani ja plutonium) Uraanin ja plutoniumin vuotuinen jälleenkäsittelykapasiteetti.

6.2. Mittayksiköt tSWU (tuhatta erotustyöyksikköä) kohdassa 6.1.1. tHM (raskasmetallitonnia) kohdissa 6.1.4, 6.1.5., 6.1.8. tHM (raskasmetallitonnia) vuodessa kohdissa 6.1.2, 6.1.3., 6.1.9. TJ (terajoulea) kohdassa 6.1.6. GWd/tHM (gigawattipäivää tonnilta raskasmetallia) kohdassa 6.1.7.

7. ENERGIAN LOPPUKULUTUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET TILASTOT Seuraavat energian loppukulutusta koskevat eritellyt tiedot on ilmoitettava.

7.

7.1. Aggregaattiluettelo

7.1.

7.1.1 Teollisuus Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.1 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti.

7.1.1

7.1.1.1 Kaivostoiminta ja louhinta

7.1.1.1

7.1.1.1.1 Metallimalmien louhinta

7.1.1.1.2 Muu mineraalien kaivu

7.1.1.1.3 Kaivostoimintaa palveleva toiminta

7.1.1.2 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

7.1.1.2

7.1.1.2.1 Elintarvikkeiden valmistus

7.1.1.2.2 Juomien valmistus

7.1.1.2.3 Tupakkatuotteiden valmistus

7.1.1.3 Tekstiili ja nahka

7.1.1.4 Puu ja puutuotteet

7.1.1.5 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus

7.1.1.5

7.1.1.5.1 Paperin ja paperituotteiden valmistus

7.1.1.5.1

7.1.1.5.1.1 Massan valmistus

7.1.1.5.1.2 Muut paperi ja paperituotteet

7.1.1.5.2 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen

7.1.1.6 Kemian- ja petrokemianteollisuus

7.1.1.6

7.1.1.6.1 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus

7.1.1.6.2 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus

7.1.1.7 Ei-metalliset mineraalit

7.1.1.7

7.1.1.7.1 Lasin ja lasituotteiden valmistus

7.1.1.7.2 Sementin, kalkin ja kipsin valmistus (ml. klinkkeri)

7.1.1.7.3 Muut ei-metalliset mineraalituotteet

7.1.1.8 Rauta ja teräs [Perusmetallien valmistus A]

7.1.1.9 Muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus [Perusmetallien valmistus B]

7.1.1.9

7.1.1.9.1 Alumiinin valmistus

7.1.1.9.2 Muu muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus

7.1.1.10 Koneet

7.1.1.10

7.1.1.10.1 Metallituotteiden valmistus, pois lukien koneet ja laitteet

7.1.1.10.2 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus

7.1.1.10.3 Sähkölaitteiden valmistus

7.1.1.10.4 Muualle luokittelematon koneiden ja laitteiden valmistus

7.1.1.11 Kulkuneuvot

7.1.1.12 Muualle luokittelematon – teollisuus

7.1.1.12

7.1.1.12.1 Kumi- ja muovituotteiden valmistus

7.1.1.12.2 Huonekalujen valmistus

7.1.1.12.3 Muu valmistus

7.1.2 Kotitaloussektori Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.3.2 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti.

7.1.2

7.1.2.1 Kotitaloudet: Tilojen lämmitys

7.1.2.2 Kotitaloudet: Tilojen jäähdytys

7.1.2.3 Kotitaloudet: Veden lämmitys

7.1.2.4 Kotitaloudet: Ruoanlaitto

7.1.2.5 Kotitaloudet: Valaistus ja laitteet Koskee ainoastaan sähköä

7.1.2.6 Kotitaloudet: Muut käyttötarkoitukset

7.2. Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia liitteessä A lueteltuja energiatuotteita. Eurostat määrittää luettelon niistä energiatuotteista, joista raportointipohjassa olisi ilmoitettava liitteessä B olevan 7 kohdan piiriin kuuluvat tiedot, osana liitteessä A olevassa 3 kohdassa luetelluista energiatuotteista.

7.3. Mittayksiköt Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden määrät ilmoitetaan kilotonneina (kt). Raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Maakaasun ja valmistettujen kaasujen (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu, muut talteen otetut kaasut) määrät on ilmoitettava energiasisällön mukaan terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV). Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh). Lämmön määrät on ilmoitettava terajouleina (TJ) nettolämpöarvojen pohjalta. Uusiutuvien energianlähteiden ja jätteen määrät on ilmoitettava terajouleina nettolämpöarvon pohjalta (TJ NCV), lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä ja muita nestemäisiä biopolttoaineita, joiden määrät ilmoitetaan kilotonneina (kt). Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden, raakaöljyn ja öljytuotteiden sekä uusiutuvien energialähteiden ja jätteiden lämpöarvot on ilmoitettava megajouleina tonnilta (MJ/t). Maakaasun ja valmistettujen kaasujen lämpöarvot ilmoitetaan kilojouleina kuutiometriä kohden (kJ/m3), kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101325 Pa). Muissa energiatuotteissa, joiden ilmoittamista edellytetään, käytetään tämän liitteen asianomaisissa luvuissa määriteltyjä soveltuvia yksiköitä.

7.4. Tietojen toimittamisen määräaika: Tiedot on toimitettava viimeistään raportointivuotta seuraavan toisen vuoden maaliskuun 31 päivänä.

7.5. Poikkeukset Kypros vapautetaan (liitteessä A olevassa 3.4 kohdassa määriteltyjen) raakaöljyn ja öljytuotteiden eritellyn energian loppukulutuksen ilmoittamisesta kaikkien tämän liitteen 7.1.2 kohdan (Kotitaloudet) piiriin kuuluvissa aggregaateissa.

LIITE C KUUKAUSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen kuukausittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja. Liitteeseen A sisältyy niiden termien selitys, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä. Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen:

a)

Raportointijakso: Tiedot ilmoitetaan yhdeltä kalenterikuukaudelta.

b)

Toimitustiheys: Tiedot ilmoitetaan kuukausittain.

c)

Toimitusmuoto: Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

d)

Tietojen toimitusmenetelmä: Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

1. KIINTEÄT POLTTOAINEET

1.

1.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa ilmoittamisen seuraavista:

1.1.

1.1.1. Kivihiili

1.1.2. Ruskohiili

1.1.3. Turve

1.1.4. Öljyliuske ja -hiekka

1.1.5. Koksaamokoksi

1.2. Aggregaattiluettelo

1.2.

1.2.1. Kivihiilen osalta ilmoitetaan seuraavat aggregaatit:

1.2.1.

1.2.1.1. Tuotanto

1.2.1.2. Talteen otetut tuotteet

1.2.1.3. Tuonti

1.2.1.4. Tuonti EU:n ulkopuolelta

1.2.1.5. Vienti

1.2.1.6. Kokonaisalkuvarasto kansallisella alueella Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.2.1.7. Kokonaisloppuvarasto kansallisella alueella Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.2.1.8. Toimitukset päätoimisille tuottajille

1.2.1.9. Toimitukset koksaamoille

1.2.1.10. Toimitukset teollisuudelle yhteensä

1.2.1.11. Toimitukset rauta- ja terästeollisuudelle

1.2.1.12. Muut toimitukset (palvelut, kotitaloudet jne.) Erikseen mainitsemattomille tai muuntosektoriin, energiasektoriin, teollisuuteen tai liikenteeseen kuulumattomille aloille tehdyt kivihiilen toimitukset.

1.2.2. Ruskohiilen, turpeen sekä öljyliuskeen ja -hiekan osalta ilmoitetaan seuraavat aggregaatit.

1.2.2.

1.2.2.1. Tuotanto

1.2.2.2. Tuonti

1.2.2.3. Vienti

1.2.2.4. Kokonaisalkuvarasto kansallisella alueella Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.2.2.5. Kokonaisloppuvarasto kansallisella alueella Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.2.2.6. Turpeen osalta voidaan ilmoittaa varastomuutokset kokonaisalkuvaraston ja loppuvaraston sijasta.

1.2.2.7. Toimitukset päätoimisille tuottajille

1.2.3. Koksaamokoksin osalta ilmoitetaan seuraavat aggregaatit:

1.2.3.

1.2.3.1. Tuotanto

1.2.3.3. Tuonti

1.2.3.4. Tuonti EU:n ulkopuolelta

1.2.3.5. Vienti

1.2.3.6. Kokonaisalkuvarasto kansallisella alueella Tähän kuuluvat tuottajien, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.2.3.7. Kokonaisloppuvarasto kansallisella alueella Tähän kuuluvat tuottajien, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.2.3.8. Toimitukset rauta- ja terästeollisuudelle

1.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

1.4. Tietojen toimittamisen määräaika Kahden kalenterikuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

2. SÄHKÖ

2.

2.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa sähköä koskevan ilmoittamisen.

2.2. Aggregaattiluettelo Sähkön osalta ilmoitetaan seuraavat aggregaatit:

2.2.

2.2.1. Sähkön nettotuotanto ydinvoimaloista

2.2.2. Sähkön nettotuotanto kivihiiltä käyttävästä konventionaalisesta lämpövoimatuotannosta

2.2.3. Sähkön nettotuotanto öljyä käyttävästä konventionaalisesta lämpövoimatuotannosta

2.2.4. Sähkön nettotuotanto kaasua käyttävästä konventionaalisesta lämpövoimatuotannosta

2.2.5. Sähkön nettotuotanto uusiutuvia polttoaineita (kuten kiinteitä biopolttoaineita, biokaasuja, nestemäisiä biopolttoaineita, uusiutuvaa yhdyskuntajätettä) käyttävästä konventionaalisesta lämpövoimatuotannosta

2.2.6. Sähkön nettotuotanto uusiutumattomia polttoaineita (kuten uusiutumatonta teollisuus- ja yhdyskuntajätettä) käyttävästä konventionaalisesta lämpövoimatuotannosta

2.2.7. Sähkön nettotuotanto pelkistä vesivoimalaitoksista

2.2.8. Sähkön nettotuotanto yhdistetyistä pumppuvoimalaitoksista

2.2.9. Sähkön nettotuotanto pelkistä pumppuvoimalaitoksista

2.2.10. Sähkön nettotuotanto onshore-tuulivoimaloista

2.2.11. Sähkön nettotuotanto offshore-tuulivoimaloista

2.2.12. Sähkön nettotuotanto aurinkosähkölaitoksista

2.2.13. Sähkön nettotuotanto aurinkolämpölaitoksista

2.2.14. Sähkön nettotuotanto geotermiseen energiaan perustuvasta sähköntuotannosta

2.2.15. Sähkön nettotuotanto muista uusiutuvista lähteistä (kuten vuorovesi-, aalto- ja merienergiasta sekä muista ei-poltettavista uusiutuvista lähteistä)

2.2.16. Sähkön nettotuotanto erittelemättömästä lähteestä

2.2.17. Tuonti

2.2.17.

2.2.17.1. Josta: EU:n sisältä tuleva tuonti

2.2.18. Vienti

2.2.18.

2.2.18.1. Josta: EU:hun suuntautuva vienti

2.2.19. Pumppuvoimaksi käytetty sähkö

2.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava gigawattitunteina (GWh).

2.4. Tietojen toimittamisen määräaika Kahden kalenterikuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

3. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

3.

3.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.4. ÖLJY (Raakaöljy ja öljytuotteet) Luokkaan Muut tuotteet sisältyvät määrät, jotka vastaavat liitteen A luvun 3.4 määritelmiä, sekä lisäksi raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin ja parafiinivahojen määrät; näitä tuotteita ei pitäisi ilmoittaa erikseen.

3.2. Aggregaattiluettelo Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin täsmennetä.

3.2.

3.2.1. Raakaöljyn, maakaasukondensaatin, jalostamojen syöttöaineiden, lisäaineiden ja muiden hiilivetyjen hankinta Lisäaineita ja biopolttoaineita koskeva huomautus: sisällytetään tähän paitsi jo sekoitettuina määrinä mutta myös sekoitettaviksi tarkoitettuina määrinä. Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamojen syöttöaineista, lisäaineista / hapettavista lisäaineista, biopolttoaineista ja muista hiilivedyistä:

3.2.1.

3.2.1.1. Kotimainen tuotanto (ei koske jalostamojen syöttöaineita eikä biopolttoaineita)

3.2.1.2. Saanti muista lähteistä (ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia, jalostamojen syöttöaineita)

3.2.1.3. Palautukset Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin prosessointia, sekoittamista tai myyntiä varten. Ne ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

3.2.1.4. Siirretyt tuotteet Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

3.2.1.5. Tuonti

3.2.1.6. Vienti Tuontia ja vientiä koskeva huomautus: Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tuleviksi; jalostamojen syöttöaineet ja valmiit tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi. Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet.

3.2.1.7. Suora käyttö

3.2.1.8. Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

3.2.1.9. Havaittu jalostamojen sisäänotto Määritellään jalostamoprosessiin tuodun öljyn (mukaan luettuina muut hiilivedyt ja lisäaineet) havaittuna kokonaismääränä (jalostamojen sisäänotto)

3.2.1.10. Jalostamohäviöt Jalostamojen havaitun sisäänoton ja jalostamojen bruttotuotannon välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei.

3.2.2. Valmiiden tuotteiden hankinta Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamokaasusta, etaanista, nestekaasusta, teollisuusbensiinistä, biobensiinistä, muusta kuin biobensiinistä, lentobensiinistä, bensiininomaisesta lentopetrolista, biolentopetrolista, muusta kuin biolentopetrolista, muusta petrolista, biodieseleistä, muusta kuin biokaasu-/biodieselöljystä, vähärikkisestä ja runsasrikkisestä polttoöljystä, öljykoksista sekä muista tuotteista:

3.2.2.

3.2.2.1. Primaarituotteiden saanti

3.2.2.2. Jalostamojen bruttotuotanto (ei koske raakaöljyä eikä maakaasukondensaattia)

3.2.2.3. Kierrätetyt tuotteet (ei koske raakaöljyä eikä maakaasukondensaattia)

3.2.2.4. Jalostamojen polttoaine (ei koske raakaöljyä eikä maakaasukondensaattia) Liite A luku 2.3. Energiasektori – öljynjalostamot; tähän sisältyvät polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa.

3.2.2.5. Tuonti (ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamokaasua)

3.2.2.6. Vienti (ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamokaasua) Tuontia ja vientiä koskevaa, kohdassa 3.2.1. esitettyä huomautusta sovelletaan myös tässä yhteydessä.

3.2.2.7. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet (ei koske raakaöljyä eikä maakaasukondensaattia)

3.2.2.8. Tuotteidenväliset siirrot

3.2.2.9. Siirretyt tuotteet (ei koske raakaöljyä eikä maakaasukondensaattia)

3.2.2.10. Varastomuutokset (ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamokaasua) Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

3.2.2.11. Havaitut kotimaan bruttotoimitukset Havaitut valmiiden öljytuotteiden toimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

3.2.2.11.

3.2.2.11.1. Kansainvälinen lentoliikenne (koskee ainoastaan lentobensiiniä, bensiininomaista lentopetrolia, biolentopetrolia, muuta kuin biolentopetrolia)

3.2.2.11.2. Päätoimisten tuottajien voimalaitokset

3.2.2.11.3. Maantieliikenne (koskee ainoastaan nestekaasua)

3.2.2.11.4. Kotimaan vesiliikenne ja raideliikenne (koskee ainoastaan biodieseleitä sekä muuta kuin biokaasu-/biodieselöljyä)

3.2.2.12. Petrokemian ala

3.2.2.13. Palautukset jalostamoille (ei koske raakaöljyä eikä maakaasukondensaattia)

3.2.3. Tuonti alkuperän mukaan – vienti määränpään mukaan Tuonti on ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Tuontia ja vientiä koskevaa, kohdassa 3.2.1. esitettyä huomautusta sovelletaan.

3.2.4. Varastot Seuraavat alku- ja loppuvarastot on ilmoitettava kaikista energiatuotteista, myös lisäaineista / hapettavista lisäaineista, jalostamokaasua lukuun ottamatta:

3.2.4.

3.2.4.1. Varastot kansallisella alueella Varastot seuraavissa paikoissa: jalostamotankit, irtolastiterminaalit, putkijohtovarastot, meriproomut ja rannikkotankkerit (kun lähtö- ja määräsatama ovat samassa maassa), jäsenvaltion satamassa olevat tankkerit (jos niiden lasti on määrä purkaa kyseisessä satamassa), kotimaan alusten polttoaineet. Tähän ei sisälly putkijohdoissa, rautateiden säiliövaunuissa, säiliörekoissa, satamissa meriliikennealusten käyttöön varastoituna, huoltoasemilla, vähittäiskaupoissa ja meriliikennealusten omana polttoaineena oleva öljy.

3.2.4.2. Hallitusten kahdenvälisten sopimusten nojalla muita maita varten pidetyt varastot Kansallisella alueella sijaitsevat varastot, jotka kuuluvat toiselle maalle ja joiden saatavuus on taattu kyseisten hallitusten välisellä sopimuksella.

3.2.4.3. Varastot, joiden ulkomainen määränpää on tunnettu Kansallisella alueella olevat, kohtaan 3.2.4.2 sisältymättömät varastot, jotka kuuluvat toiselle maalle ja joiden määränpää tämä maa on. Nämä varastot voivat olla tullivapailla alueilla tai niiden ulkopuolella.

3.2.4.4. Muut varastot tullivapailla alueilla Tähän sisältyvät muut kuin kohtiin 3.2.4.2 ja 3.2.4.3 kuuluvat varastot riippumatta siitä, onko niille tehty tulliselvitys.

3.2.4.5. Suurimpien kuluttajien hallussa olevat varastot Tähän sisältyvät hallituksen valvonnassa olevat varastot. Tähän määritelmään ei sisälly muiden kuluttajien varastoja.

3.2.4.6. Saapuvissa valtamerialuksissa olevat varastot, kun alukset ovat satama- tai ankkurointipaikassa. Varastot riippumatta siitä, onko niille tehty tulliselvitys. Tähän luokkaan eivät kuulu varastot, jotka ovat avomerellä olevissa aluksissa. Tähän sisältyy rannikkotankkereiden öljy, jos sekä lähtö- että määräsatama ovat samassa maassa. Jos saapuvilla aluksilla on useampia purkamissatamia, ilmoitetaan ainoastaan kyseisessä maassa purettava määrä.

3.2.4.7. Hallituksen varastot kansallisella alueella Tähän sisältyvät kansallisella alueella olevat hallituksen muut kuin sotilaalliset varastot, jotka hallitus omistaa tai jotka ovat sen valvonnassa ja joita pidetään ainoastaan hätätapauksia varten. Tähän eivät sisälly valtion öljy-yhtiöiden tai sähkölaitosten varastot tai varastot, joita öljy-yhtiöt pitävät suoraan hallitusten puolesta.

3.2.4.8. Varastointiorganisaation varastot kansallisella alueella Varastot sellaisissa julkisissa ja yksityisissä yhtiöissä, jotka on perustettu pitämään varastoja ainoastaan hätätapauksia varten. Tähän eivät sisälly yksityisten yritysten pakolliset varastot.

3.2.4.9. Kaikki muut varastot kansallisella alueella Kaikki muut varastot, jotka täyttävät edellä kohdassa 3.2.4.1 kuvatut ehdot.

3.2.4.10. Ulkomailla hallitusten kahdenvälisten sopimusten nojalla pidetyt varastot Raportoivalle maalle kuuluvat varastot, jotka pidetään toisessa maassa ja joihin on taattu pääsy kyseisten hallitusten välisellä sopimuksella.

3.2.4.10.

3.2.4.10.1 Josta: Hallituksen varastot

3.2.4.10.2 Josta: Säilytysorganisaation varastot

3.2.4.10.3 Josta: Muut varastot

3.2.4.11. Ulkomailla olevat, lopullista tuontia varten tarkoitetut varastot Varastot, jotka eivät sisälly luokkaan 10 ja jotka kuuluvat ilmoittavalle valtiolle mutta joita pidetään toisessa valtiossa odottamassa tuontia.

3.2.4.12. Muut varastot tullivapailla alueilla Muut kansallisella alueella olevat varastot, jotka eivät sisälly edellä oleviin luokkiin.

3.2.4.13. Putkistojen sisältö Putkistoissa oleva öljy (raakaöljy ja öljytuotteet), jota tarvitaan putkiston virtauksen ylläpitoon. Lisäksi on ilmoitettava määrien jaottelu vastaavien maiden mukaan seuraavasti:

3.2.4.13.

3.2.4.13.1. virallisen sopimuksen nojalla muita maita varten pidettyjen varastojen loppuvarastot kohdemaittain,

3.2.4.13.2. virallisen sopimuksen nojalla muita maita varten pidettyjen varastojen loppuvarastot, joista hankintaoikeustodistuksina (stock tickets) pidetyt, kohdemaittain,

3.2.4.13.3. loppuvarastot, joilla on tunnettu ulkomainen määränpää, kohdemaittain,

3.2.4.13.4. ulkomailla virallisen sopimuksen nojalla pidettyjen varastojen loppuvarastot sijaintipaikkojen mukaan,

3.2.4.13.5. ulkomailla virallisen sopimuksen nojalla pidettyjen varastojen loppuvarastot, joista hankintaoikeustodistuksina (stock tickets) pidetyt, sijaintipaikkojen mukaan,

3.2.4.13.6. ulkomailla pidettyjen varastojen loppuvarastot, jotka on tarkoitettu lopullista, raportoivaan maahan suuntautuvaa tuontia varten, sijaintipaikkojen mukaan. Alkuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukautta edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä. Loppuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukauden viimeisenä päivänä.

3.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

3.4. Tietojen toimittamisen määräaika 55 päivän kuluessa raportointikuukaudesta.

3.5. Maantieteelliset huomautukset Tilastotietojen ilmoittamista varten sovelletaan liitteen A luvussa 1 annettuja selvityksiä seuraavin poikkeuksin: Sveitsi sisältää Liechtensteinin.

4. MAAKAASU

4.

4.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa maakaasua koskevan raportoinnin.

4.2. Aggregaattiluettelo Maakaasun osalta on ilmoitettava seuraavat aggregaatit.

4.2.

4.2.1. Kotimainen tuotanto Kaikki markkinakelpoinen kuivan kaasun tuotanto kansallisten rajojen sisällä, offshore-tuotanto mukaan luettuna. Tuotanto mitataan puhdistamisen sekä maakaasukondensaattien ja rikin erottamisen jälkeen. Tähän eivät sisälly tuotantohäviöt eivätkä takaisin injektoidut, purkautuneet tai soihdutukseen käytetyt määrät. Tähän sisältyvät maakaasuteollisuudessa, kaasun tuotannossa, putkistoissa ja käsittelylaitoksissa käytetyt määrät.

4.2.2. Tuonti (sisään)

4.2.3. Vienti (ulos) Tuontia ja vientiä koskeva huomautus: Ilmoittakaa kaikki maakaasun määrät, jotka ovat ylittäneet fyysisesti maan kansalliset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Tähän kuuluvat maanne kautta kuljetetut määrät; nämä määrät olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä. Nesteytetyn maakaasun tuonnissa olisi ilmoitettava ainoastaan markkinakelpoisen kuivan kaasun ekvivalentti, mukaan luettuina omaan kulutukseen uudelleenkaasutusprosessissa käytetyt määrät. Omaan kulutukseen uudelleenkaasutusprosessissa käytetyt määrät olisi ilmoitettava kohdassa Maakaasuteollisuuden oma käyttö ja häviöt (ks. 4.2.10). Kaikki maahan tuodun nesteytetyn maakaasun uudelleenkaasutusprosessissa saadut kaasunesteet (esim. nestekaasu) olisi ilmoitettava kohdan Muut hiilivedyt kohdassa Saanti muista lähteistä tämän liitteen luvun 3 (ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET) mukaisesti.

4.2.4. Varastomuutokset Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

4.2.5. Havaitut kotimaan bruttotoimitukset Tämä luokka edustaa markkinakelpoisen kaasun toimituksia kotimarkkinoille mukaan lukien kaasuteollisuudessa lämmitykseen sekä omien koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi käytetyt määrät (eli kulutus kaasuntuotannossa, putkistossa ja käsittelylaitoksissa); tässä olisi ilmoitettava myös siirto- ja jakeluhäviöt.

4.2.6. Alkuvarastot kansallisella alueella

4.2.7. Loppuvarastot kansallisella alueella

4.2.8. Alkuvarastot ulkomailla

4.2.9. Loppuvarastot ulkomailla Varastoja koskeva huomautus: käsittävät sekä kaasumaisessa muodossa että nestemäisessä muodossa varastoidun maakaasun.

4.2.10. Maakaasuteollisuuden oma käyttö ja häviöt Kaasuteollisuudessa lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi käytetyt määrät (eli kulutus kaasuntuotannossa, putkistossa ja käsittelylaitoksissa); tähän kuuluvat myös siirto- ja jakeluhäviöt.

4.2.11. Tuonti (sisään) alkuperän ja vienti (ulos) määränpään mukaan. Tuonti (sisään) on ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti (ulos) kohdemaittain. Tuontia ja vientiä koskevaa, kohdassa 4.2.3. esitettyä huomautusta sovelletaan. Tuonti ja vienti ilmoitetaan vain naapurimaan osalta tai sellaisen maan osalta, johon on suora putkijohtoyhteys, tai nesteytetyn maakaasun tapauksessa sen maan osalta, jossa kaasu on lastattu kuljetusalukseen.

4.2.12. Toimitukset energiantuotantoon

4.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kahtena yksikkönä:

4.3.

4.3.1. fyysisenä määränä, miljoonaa m3 (miljoonaa kuutiometriä), kun oletuksena on kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101325 Pa),

4.3.2. energiasisältönä, terajouleina (TJ), bruttolämpöarvon pohjalta.

4.4. Tietojen toimittamisen määräaika 55 päivän kuluessa raportointikuukaudesta.

LIITE D LYHYEN AIKAVÄLIN KUUKAUSITILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan tilastotietojen lyhyen aikavälin kuukausittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja. Liitteeseen A sisältyy niiden termien selitys, joita ei selitetä erikseen tässä liitteessä. Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen:

a)

Raportointijakso: Tiedot ilmoitetaan yhdeltä kalenterikuukaudelta.

b)

Toimitustiheys: Tiedot ilmoitetaan kuukausittain.

c)

Toimitusmuoto: Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

d)

Tietojen toimitusmenetelmä: Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

1. MAAKAASU

1.

1.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa maakaasua koskevan raportoinnin.

1.2. Aggregaattiluettelo Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava.

1.2.

1.2.1 Tuotanto

1.2.2. Tuonti

1.2.3. Vienti Tuontia ja vientiä koskeva huomautus: ilmoitetaan kaikki maakaasun määrät, jotka ovat ylittäneet fyysisesti maan kansalliset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Tähän kuuluvat maanne kautta kuljetetut määrät; nämä määrät olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä. Nesteytetyn maakaasun tuonnissa olisi ilmoitettava ainoastaan markkinakelpoisen kuivan kaasun ekvivalentti, mukaan luettuina omaan kulutukseen uudelleenkaasutusprosessissa käytetyt määrät.

1.2.4. Varastomuutos

1.2.5. Kokonaisloppuvarasto kansallisella alueella

1.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava terajouleina (TJ), bruttolämpöarvon (GCV) pohjalta.

1.4. Tietojen toimittamisen määräaika Yksi kalenterikuukausi raportointikuukaudesta.

2. RAAKAÖLJYN TUONTI JA HANKINTA

2.

2.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa raakaöljyä koskevan ilmoittamisen.

2.2. Määritelmät

2.2.

2.2.1. Tuonti Tuonti kattaa kaiken sellaisen raakaöljyn määrän, joka joko saapuu jäsenvaltion tullialueelle tai tulee toisesta jäsenvaltiosta muuhun tarkoitukseen kuin kauttakulkua varten. Varastojen kasvattamiseen käytettävä raakaöljy on ilmoitettava. Öljy, joka on saatu merenpohjasta, johon jäsenvaltiolla on hyödyntämistä koskevat yksinoikeudet, ja joka saapuu yhteisön tullialueelle, on jätettävä tuonnin ulkopuolelle.

2.2.2. Hankinta Hankitaan sisältyy tuotu raakaöljy ja kyseisessä jäsenvaltiossa viitekaudella tuotettu raakaöljy. Aiemmin hankituista varastoista saatua raakaöljyä ei lueta mukaan.

2.2.3. CIF-hinta CIF-hintaan (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) sisältyy FOB-hinta (vapaasti aluksessa), joka on satamassa/lastauspaikassa tosiasiallisesti laskutettu hinta, sekä lisäksi kuljetus- ja vakuutuskustannukset ja raakaöljyn kuljetustoimintoihin liittyvät maksut. Jäsenvaltiossa tuotetun raakaöljyn CIF-hinta on laskettava vapaasti purkaussatamassa tai vapaasti rajalla eli hetkellä, jona raakaöljy tulee tuojavaltion tullin toimivaltaan.

2.2.4. API-tiheys API-tiheys on suure, joka kuvaa raakaöljyn raskautta/keveyttä veteen verrattuna. API-tiheys ilmoitetaan seuraavan kaavan mukaisesti ominaispainon (SG) osalta: API = (141.5 ÷ SG) – 131.5

2.3. Aggregaattiluettelo

2.3.

2.3.1. Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava raakaöljyn tuonnista jaoteltuina tuotannon tyypin ja maantieteellisen alueen mukaan:

2.3.1.

2.3.1.1. raakaöljyn nimitys

2.3.1.2. keskimääräinen API-tiheys

2.3.1.3. keskimääräinen rikkipitoisuus

2.3.1.4. tuonnin kokonaismäärä

2.3.1.5. CIF-hinta yhteensä

2.3.1.6. raportoivien yksiköiden lukumäärä.

2.3.2. Raakaöljyn hankinnan osalta on ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo:

2.3.2.

2.3.2.1. hankittu määrä

2.3.2.2. painotettu keskimääräinen CIF-hinta

2.4. Mittayksiköt bbl (barrelia), kohta 2.3.1.4. ja 2.3.2.1. kt (tuhatta tonnia), kohta 2.3.2.1. % (prosenttiosuus), kohta 2.3.1.3. ° (astetta), kohta 2.3.1.2. $ (Yhdysvaltain dollaria) / barreli, kohta 2.3.1.5. ja 2.3.2.2. $ (Yhdysvaltain dollaria) / tonni, kohta 2.3.2.2.

2.5. Sovellettavat säännökset

2.5.

2.5.1. Raportointijakso Kalenterikuukausi.

2.5.2. Toimitustiheys Kuukausittain.

2.5.3. Tietojen toimittamisen määräaika Yksi kalenterikuukausi raportointikuukaudesta.

2.5.4. Toimitusmuoto Tietojen toimitusmuodon on vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.

2.5.5. Tietojen toimitusmenetelmä Tiedot on siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen.

3. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

3.

3.1. Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa ilmoittamisen seuraavista:

3.1.

3.1.1. Raakaöljy

3.1.2. Nestekaasu

3.1.3. Bensiini (moottoribensiinin ja lentobensiinin yhteenlaskettu määrä)

3.1.4. Petroli (lentopetrolin ja muun petrolin yhteenlaskettu määrä)

3.1.5. Kaasu-/dieselöljy

3.1.6. Polttoöljy

3.1.7. Ilmaisulla Öljyt yhteensä tarkoitetaan kaikkien edellä lueteltujen tuotteiden, raakaöljyä lukuun ottamatta, yhteenlaskettua määrää, johon on sisällytettävä myös kaikki muut liitteessä A määritellyt öljytuotteet (kuten jalostamokaasu, etaani, teollisuusbensiini, öljykoksi, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, parafiinivahat, bitumi, voiteluaineet ja muut).

3.2. Aggregaattiluettelo Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista.

3.2.

3.2.1. Raakaöljyn tuotanto ja kaikkien muiden kohdassa 3.1. lueteltujen tuotteiden osalta jalostamojen tuotanto (bruttotuotanto jalostamopolttoaine mukaan luettuna)

3.2.2. Tuonti

3.2.3. Vienti

3.2.4. Loppuvarastot

3.2.5. Varastomuutos Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

3.2.6. Jalostamojen sisäänotto (havaittu jalostamojen teho) raakaöljyn osalta ja Kysyntä kaikkien muiden kohdassa 3.1 lueteltujen tuotteiden osalta. Kysyntä määritellään toimituksina tai myyntinä kotimaan markkinoille (kotimainen kulutus) + Jalostamojen oma polttoainekäyttö + Kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen polttoaineet. Kysyntään, joka koskee öljyjä yhteensä, sisältyy raakaöljy.

3.3. Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

3.4. Tietojen toimittamisen määräaika 25 päivän kuluessa raportointikuukaudesta

Versions

1. 2019-11-26