Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2021/69@2020-02-24/fi

Contents

1. Preamble
2. (15) Taulukko 1 Lähde: CFR Marfăn markkinaosuus rautateiden tavaraliikenteestä 2007–2018
3. (17) Taulukko 2 Lähde: CFR Marfăn kuljettaman rahdin määrä tuhansina tonneina vuosina 2007–2017 luokittain
4. (18) Taulukko 3 Lähde: CFR Marfăn työntekijämäärä kokoaikaisiksi muunnettuna 2009–2018
5. (19) Taulukko 4 Lähde:———— CFR Marfăn keskeiset taloudelliset tunnusluvut 2009–2016
6. (22) Taulukko 5 Lähde: Yleiskatsaus CFR Marfăn velkoihin 2010–2016
7. (23) Taulukko 6 Lähde:—— Yleiskatsaus CFR Marfăn ostovelkoihin 2010–2016
8. (24) Taulukko 7 Lähde: Yleiskatsaus CFR Infrastructurăan kohdistuviin CFR Marfăn erääntyneisiin velkoihin (korot ja viivästyssakot mukaan luettuina)
9. (27) Taulukko 8 Lähde: Yleiskatsaus valtion talousarvioon kohdistuviin CFR Marfăn erääntyneisiin velkoihin (ANAF, CNPP, ANOFM ja CNAS:n sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina; sisältää myös korot ja viivästyssakot) vuodesta 2008 alkaen
10. (56) a)
11. (64) i)
12. (69) a)
13. (75) a)
14. (88) Taulukko 9 Lähde: CFR Marfăn verovelvoitteet ja muut valtion talousarvioon kohdistuvat velat vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen (miljoonaa Romanian leuta)
15. (94)
16. (119) a)
17. (124) a)
18. (163) a)
19. (167) a)
20. (193) Taulukko 10 Lähde:——————— Likimääräinen arvio ANAF:n, CNPP:n, ANOFM:n ja CNAS:n perintämääristä vuonna 2010
21. (232) Taulukko 11 Lähde: Ks. edellä taulukko 10, laskelma likimääräisistä perintämääristä vuonna 2010. Yleiskatsaus CFR Marfăn ostovelkojen likimääräisiin perintämääriin vuonna 2010
22. (234) Taulukko 12 Lähde: CFR Marfăn suhteellinen merkitys CFR Marfăn toimintojen osuutena rautatieliikenteestä kokonaisuudessaan ja CFR Infrastructurăn tuloista vuodesta 2009 vuoteen 2018 (tonnikilometrilukujen perusteella)
23. (244) Taulukko 13 Lähde: Yleiskatsaus CFR Marfăn ostovelkojen likimääräisiin perintämääriin vuonna 2014 (vuoden alussa)
24. (275) Taulukko 14 Lähde:Ii)ii)IIiii)iv)v)vi) Yksityiskohtaiset tiedot vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen avulla kuoletetun velan määrästä
25. (290) Taulukko 15 Lähde:——————— Yleiskatsaus perintämääriin Deloitten raportin likvidaatioskenaariossa
26. (304)
27. 1 artikla a)
28. 2 artikla a)
29. 4 artikla
30. 5 artikla
31. 6 artikla
32. 1. a)

Tämän päätöksen julkaistusta toisinnosta on jätetty pois tiettyjä tietoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 salassapitovelvollisuutta koskevien 30 ja 31 artiklan säännösten mukaisesti. Poistetut kohdat on merkitty seuraavasti: […] Tämä asiakirja asetetaan saataville ainoastaan tiedotustarkoituksessa. EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa: MENETTELY

(1) Romania ilmoitti komissiolle 24. syyskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä muuntaneensa kesäkuussa 2013 osakkeiksi valtio-omisteisen rautateiden tavaraliikenneyhtiön Societatea Națională de Transport Feroviar de Marfa CFR SA:n, jäljempänä CFR Marfă, 1669 miljoonan Romanian leun (noin 363 miljoonan euron) arvoisen julkisen velan, joka muodostui velasta valtio-omisteiselle rautatieinfrastruktuurin hallinnoijalle CFR Infrastructurălle sekä sosiaaliturva- ja verohallinnon eri elimille. Romanian toimittamien tietojen perusteella komissio päätti viran puolesta aloittaa CFR Marfăn eduksi tehtyjä toimenpiteitä koskevan tutkinnan asiassa, joka on rekisteröity valtiontukiasiana numero SA.43549 (2015/CP).

(2) Komissio pyysi 17. marraskuuta 2015, 6. heinäkuuta 2016 ja 6. huhtikuuta 2017 päivätyillä kirjeillä tietoja CFR Marfăn eduksi tehdyistä toimenpiteistä. Romania vastasi tiedusteluihin 24. joulukuuta 2015, 10. ja 11. elokuuta 2016 ja 12. toukokuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. Romania teki velan osakkeiksi muuntamisesta 5. lokakuuta 2016 ennakkoilmoituksen, joka sulautettiin edellä mainittuun viran puolesta aloitettuun valtiontukiasiaan.

(3) Komissio sai 6. maaliskuuta 2017 virallisen kantelun, jäljempänä kantelu, Romanian rautateiden tavaraliikenneyhtiöiden liitolta, jäljempänä OPSFPR (Organizația Patronală a Societăților Feroviare Private din Romania), joka edustaa rautateiden tavaraliikenteen alalla Romaniassa toimivien yksityisten yritysten etuja. Kantelu ja pyyntö toimittaa lisää teknisiä tietoja lähetettiin Romanialle 6. huhtikuuta 2017. Romania esitti kantelusta huomautuksia 12. toukokuuta 2017.

(4) Kantelija toimitti 19. syyskuuta. Lisäyksestä toimitettiin Romanialle huomautuksia varten versio, josta oli poistettu salassapidettävät tiedot. Romania vastasi lisäykseen 6. lokakuuta 2017.

(5) Komissio ilmoitti 18. joulukuuta 2017 päivätyllä kirjeellä Romanialle, että se oli päättänyt aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee mainittua tukea.

(6) Komission päätös aloittaa menettely, jäljempänä menettelyn aloittamista koskeva päätös, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa tuesta/toimenpiteestä.

(7) Komissio sai Romanian alustavat huomautukset menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen 20. helmikuuta 2018.

(8) Komissio sai 6. heinäkuuta 2018 huomautuksia myös asianomaisilta osapuolilta. Komissio toimitti ne 16. heinäkuuta 2018 edelleen Romanialle vastausta varten. Romania toimitti 14. elokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä omat kommenttinsa kolmansien osapuolten esittämistä huomautuksista.

(9) Komissio lähetti lisätietoja koskevia pyyntöjä Romanialle erityisesti 14. marraskuuta 2018 ja 15. maaliskuuta 2019, ja Romanian viranomaiset vastasivat ensin mainittuun pyyntöön 19. joulukuuta 2018 ja jälkimmäiseen 27. kesäkuuta, 9. heinäkuuta, 13. syyskuuta ja 6. marraskuuta 2019.

(10) Komissio järjesti Romanian viranomaisten kanssa lukuisia kokouksia, joista viimeisin pidettiin 24. heinäkuuta 2019, ja sen jälkeen Romania toimitti lisätietoja 13. syyskuuta 2019.

TUEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS Tuensaaja

(11) CFR Marfă on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jäljempänä valtio-omisteinen yritys, joka tarjoaa rautateiden tavaraliikennepalveluja ja hoitaa multimodaaliterminaaleja. Romanian valtio hallinnoi ja valvoo yhtiötä (esimerkiksi sen vuotuista talousarviota) sen ainoana osakkeenomistajana nykyisin liikenneministeriön kautta.

(12) CFR Marfă rekisteröitiin osakeyhtiöksi 1. lokakuuta 1998 sen jälkeen, kun Romanian rautateiden vakiintunut operaattori, vertikaalisesti integroitunut rautatieyhtiö Societatea Națională Căile Ferate Române, jäljempänä SNCFR, organisoitiin uudelleen ja jaettiin viideksi itsenäiseksi yhtiöksi: CFR Infrastructură (eli CFR SA, valtion kokonaan omistama infrastruktuurin hallinnoija, jäljempänä CFR Infrastructură), CFR Marfă, CFR Călători (valtion kokonaan omistama rautateiden matkustajaliikenteen harjoittaja), CFR Gevaro (ravintola- ja makuuvaunuihin liittyvien palvelujen tarjoaja) ja Societatea de Administrare Active Feroviare, SAAF (rautateiden ylimääräistä – myytävää, liisattavaa tai romutettavaa – liikkuvaa kalustoahallinnoiva yhtiö).

(13) CFR Marfă tarjoaa muun muassa kotimaisen hiilen, sementin, kemikaalien, viljan, öljyn, puun, suolan ja metallien tavaraliikennepalveluja rautateitse, hoitaa multimodaaliterminaaleja ja tarjoaa liitännäispalveluja, kuten varastointipalveluja, polttoainepalveluja ja logistiikkaa. CFR Marfăn tärkeimpiä asiakkaita ovat muut valtio-omisteiset yritykset, kuten CE Hunedoara, entiset kemikaalituottajat Oltchim ja Salrom sekä kaukolämpöyhtiöt.

(14) Rautatierahdin osuus Romanian tavaraliikennemarkkinoista oli 30,2 prosenttia vuonna 2017, kun se vuonna 2013 oli 30,7 prosenttia ja vuonna 2007 vain 24,9 prosenttia. Maantiekuljetusten osuus oli suhteellisesti korkeampi, ja se on vaihdellut niin, että vuonna 2007 se oli 53,5 prosenttia, vuonna 2013 se laski 40,3 prosenttiin ja vuonna 2017 se nousi hieman 42,4 prosenttiin. Sisävesikuljetusten osuus oli 25,2 prosenttia vuonna 2007, 29 prosenttia vuonna 2013 ja 27,4 prosenttia vuonna 2017.

(15) Taulukko 1 Lähde: CFR Marfăn markkinaosuus rautateiden tavaraliikenteestä 2007–2018

Romania antoi vuonna 1998 ulkomaisille rautateiden tavaraliikenteen harjoittajille pääsyn rautatieverkkoonsa. Sen jälkeen, kun Romania liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007, CFR Marfăn markkinaosuus rautateiden tavaraliikenteestä on määrällisesti mitattuna (tuhatta tonnia kuljetettua tavaraa) laskenut jatkuvasti [70–80] prosentista vuonna 2007 ensin [50–60] prosenttiin vuonna 2014 ja [40–50] prosenttiin vuonna 2018. CFR Marfăn markkinaosuus mitattuna kuljetettuna matkana (tonnikilometreinä) laski samaten vuonna 2007 kirjatusta [60–70] prosentista [40–50] prosenttiin vuonna 2014 ja [30–40] prosenttiin vuonna 2018. Kaiken kaikkiaan CFR Marfăn osuus Romanian tavaraliikenteen kokonaismarkkinoista on [5–10] prosenttia, kun yksityisten tavaraliikenteen harjoittajien yhteenlaskettu markkinaosuus on [10–20] prosenttia. Romanian ilmoitus 24.12.2015; Romanian vastaus 12.5.2017, liite 2; Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 29.1. Markkinaosuus (%) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 kuljetetun tavaran määrästä CFR Marfă [70–80] [60–70] [50–60] [50–60] [60–70] [50–60] [50–60] [50–60] [50–60] [40–50] [40–50] [40–50] Muut rautateiden tavaraliikenteen harjoittajat [20–30] [30–40] [40–50] [40–50] [30–40] [40–50] [40–50] [40–50] [50–60] [50–60] [50–60] [50–60] kuljetetusta matkasta (tkm) CFR Marfă [60–70] [50–60] [40–50] [40–50] [40–50] [40–50] [40–50] [40–50] [40–50] [30–40] [30–40] [30–40] Muut rautateiden tavaraliikenteen harjoittajat [30–40] [40–50] [50–60] [50–60] [50–60] [50–60] [50–60] [50–60] [60–70] [60–70] [60–70] [60–70]

(16) Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekoajankohtana Romanian markkinoilla toimi noin 20 rautateiden tavaraliikenteen harjoittajaa. CFR Marfăn tärkeimmät kilpailijat ovat kaikki yksityisiä toimijoita, joilla on seuraavat markkinaosuudet (tonnikilometreistä): SC Group Feroviar Roman SA, jäljempänä GFR, [20–30] prosenttia vuonna 2012 ja [20–30] prosenttia vuonna 2016, SC Unifertrans SA [5–10] prosenttia vuonna 2012 ja [5–10] prosenttia vuonna 2016, SC Cargo Trans Vagon SA [5–10] prosenttia vuonna 2012 ja [0–5] prosenttia vuonna 2016, SC DB Schenker Rail Romania [5–10] prosenttia vuonna 2012 ja [10–20] prosenttia vuonna 2016, SC Transferoviar Grup SA [0–5] prosenttia vuonna 2012 ja [0–5] prosenttia vuonna 2016 ja Rail Cargo Carrier Romania [0–5] prosenttia vuonna 2016. Tällä hetkellä Romanian rautateiden tavaraliikennemarkkinoilla toimivien liikenteenharjoittajien lukumäärä on 28.

CFR Marfăn taloudelliset vaikeudet ennen vuoden 2013 epäonnistunutta yksityistämistä

(17) Taulukko 2 Lähde: CFR Marfăn kuljettaman rahdin määrä tuhansina tonneina vuosina 2007–2017 luokittain

CFR Marfăn liiketoiminta on kymmenen viime vuoden aikana asteittain pienentynyt. CFR Marfăn kuljettaman rahdin määrä on jatkuvasti pienentynyt […] tuhannesta tonnista vuonna 2007 […] tuhanteen tonniin vuonna 2016 (ks. jäljempänä taulukko 2). Romanian ilmoitus 24.12.2015; Romanian vastaus 12.5.2017, liite 1; Romanian vastaus 19.12.2018, alajakson E kohta 13. tuhatta tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuljetetun rahdin määrä (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…)

(18) Taulukko 3 Lähde: CFR Marfăn työntekijämäärä kokoaikaisiksi muunnettuna 2009–2018

Samalla kun CFR Marfăn liiketoiminta supistui, myös työntekijöiden määrää vähennettiin asteittain: kokoaikaisiksi muunnettu työntekijämäärä oli 15992 vuonna 2009, 6508 vuonna 2014, 6155 vuonna 2016 ja 5717 vuonna 2018 (ks. taulukko 3). Romanian ilmoitus 24.12.2015; Romanian vastaus 12.5.2017, liite 1; yhtiön vuotuiset varallisuustaseet; Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 49. Työntekijöiden lukumäärä 1999 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 kokoaikaisiksi muunnettuna 29289 15992 10813 8257 9053 8767 6508 6454 6155 5995 5717

(19) Taulukko 4 Lähde:———— CFR Marfăn keskeiset taloudelliset tunnusluvut 2009–2016

Edellä johdanto-osan 15 ja 16 kappaleessa kuvatut tekijät ovat vaikuttaneet haitallisesti CFR Marfăn taloudelliseen tilanteeseen. Kuten taulukosta 4 jäljempänä käy ilmi, CFR Marfă on kärsinyt taloudellisista vaikeuksista usean vuoden ajan. Romanian ilmoitus 24.12.2015; Romanian vastaus 12.5.2017, liite 1. Miljoonaa Romanian leuta 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto yhteensä 1097,30 1056,10 1150,00 1020,60 961,50 954,90 775,94 673,61 Käyttökate -186,60 -97,10 25,10 -41,50 -89,70 17,70 27,56 -43,69 Korkokulut 31,40 29,40 27,00 23,10 16,00 12,90 8,98 5,62 Velat yhteensä 1261,60 1673,40 1891,20 2186,60 666,30 720,20 788,25 868,13 Oma pääoma 93,60 -343,50 -471,90 -904,60 566,20 540,50 405,21 302,00 Merkitty osakepääoma 247,33 248,15 251,60 263,96 1987,54 1988,35 2012,12 2012,12 Muu pääoma -153,69 -591,62 -723,50 -1168,58 -1420,20 -1447,69 -1606,91 -1710,13 Arvonkorotusrahasto 93,91 120,62 107,98 106,46 114,90 101,99 88,08 88,08 Rahastot 236,22 253,62 266,15 279,17 293,50 306,36 201,05 201,05 Kumuloitunut voitto/tappio -141,84 -430,59 -1004,18 -1149,12 -1565,68 -1828,88 -1736,85 -1844,48 Tilikauden voitto/tappio -341,98 -535,27 -93,45 -405,09 -262,92 -27,16 -159,19 -154,78 Pääomasta menetetty % - 62 - 238 - 288 - 443 - 71 - 73 - 20 - 15 Velkaantumisaste 13,48 -4,87 -4,01 -2,42 1,18 1,33 1,94 2,87 Käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin -5,94 -3,30 0,93 -1,80 -5,61 1,37 3,07 -7,77

(20) CFR Marfă on tehnyt tappiota vuodesta 2008 alkaen. Kumuloituneet vuositappiot tilikausilta 2009–2012 olivat 1149,12 miljoonaa Romanian leuta (n. 250 miljoonaa euroa), mikä oli tärkein syy oman pääoman pienenemiseen positiivisesta 93,6 miljoonan Romanian leun (n. 20 miljoonaa euron) arvosta vuonna 2009 negatiiviseen 904,60 miljoonan Romanian leun (n. 197 miljoonan euron) arvoon vuonna 2012. Oma pääoma muuttui positiiviseksi vuonna 2013, jolloin se oli 566,20 miljoonaa euroa (n. 123 miljoonaa euroa), mutta se johtui pääasiassa valtion sopimasta 1669 miljoonan Romanian leun (n. 363 miljoonan euron) velan muuntamisesta osakkeiksi. Oman pääoman jatkuva pieneneminen alkoi uudelleen vuonna 2013 (välittömästi vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen), ja se jatkui vuosina 2015 ja 2016.

(21) Kuten jäljempänä taulukossa 5 on tiivistetysti esitetty, CFR Marfăn velkaantumisaste oli jo vuonna 2010 merkittävä, eli 126 prosenttia kokonaisvarallisuudesta. Taustalla oli CFR Marfăn heikentyvä taloudellinen tilanne, kun yhtiön velka lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2012 noin 31 prosentilla 2186,56 miljoonaan Romanian leuhun (n. 475 miljoonaan euroon) eli 171 prosenttiin kokonaisvarallisuudesta.

(22) Taulukko 5 Lähde: Yleiskatsaus CFR Marfăn velkoihin 2010–2016

Vuonna 2012 lyhytaikaiset velat (joiden eräpäivä oli alle vuoden sisällä) olivat 87 prosenttia CFR Marfăn kokonaisveloista. Ne muodostuivat ostoveloista, veroveloista ja muista veloista (ks. jäljempänä taulukko 5). Romanian ilmoitus 24.12.2015; * ostovelat: Deloitte, Private Investor Test application (markkinataloussijoittajatestin sovellus), 29.3.2013; Romanian vastaus 12.5.2017, liite 1; CFR Marfăn verkkosivustolla julkaistut tilinpäätöstiedot: http://www.cfrmarfa.cfr.ro/images/stories/financiar/sit%20fin%20extinse/Situatii%20financiare%20extinse%20la%2031.12.2014.pdf Miljoonaa Romanian leuta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Varaukset 215,72 96,92 61,1 31,69 1,97 2,68 1,55 Pitkäaikaiset lainat 324,74 272,82 223,77 169,95 113,23 57,15 — Tuloennakot 2,24 2,49 2,23 2,49 1,61 1,73 1,4 Pitkäaikaiset velat 542,7 372,23 287,1 204,13 116,81 61,56 2,95 Ostovelat* 556,36 709,55 841,85 301,12 448,10 604,60 731,54 Lyhytaikaiset lainat 97,38 89,06 83,02 67,23 77,55 83,50 81,46 Verot 310,86 487,48 631,57 52,15 69,00 14,07 30,79 Muut velat 166,13 232,86 343,02 36,30 8,25 24,52 21,39 Lyhytaikaiset velat 1130,73 1518,95 1899,46 456,80 602,90 726,69 865,18 Velat yhteensä 1673,43 1891,18 2186,56 660,93 719,71 788,25 868,13 Vastattavaa yhteensä (= oma pääoma + velat) 1329,96 1419,28 1281,94 1227,16 1260,21 1193,47 1170,12

(23) Taulukko 6 Lähde:—— Yleiskatsaus CFR Marfăn ostovelkoihin 2010–2016

Vuodesta 2010 vuoteen 2012 CFR Marfăn ostovelat kasvoivat 53 prosentilla 562,61 miljoonasta Romanian leusta (n. 122 miljoonasta eurosta) 862,43 miljoonaan leuhun (n. 187 miljoonaan euroon). Suurin osa maksamattomista ostoveloista ([90–100] prosenttia kaikista ostoveloista vuonna 2012) kohdistui valtio-omisteisiin yrityksiin, kuten CFR Infrastructurăan, Informatica Feroviarăan, CFR Călatoriin ja muihin (ks. jäljempänä taulukko 6). Romanian ilmoitus 27.6.2019, kohta 39; komission omat laskelmat. Miljoonaa Romanian leuta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ostovelat yhteensä 562,61 726,74 862,43 318,72 465,70 607,68 724,17 934,66 991,88 joista valtio-omisteisille yrityksille (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) joista CFR Infrastructurălle 412,68 582,77 716,30 213,47 348,65 505,26 623,54 826,09 860,93 CFR Infrastructurăn %-osuus kaikista ostoveloista 73,35 80,19 83,06 66,98 74,86 83,15 86,10 88,38 86,80

(24) Taulukko 7 Lähde: Yleiskatsaus CFR Infrastructurăan kohdistuviin CFR Marfăn erääntyneisiin velkoihin (korot ja viivästyssakot mukaan luettuina)

Romanian toimittamien tietojen mukaan CFR Marfălta laskutettiin CFR Infrastructurăan kohdistuvista erääntyneistä veloista korkoja ja viivästyssakkoja (ks. jäljempänä taulukko 7). Romanian ilmoitus 27.6.2019, kohdat 36 ja 39. Miljoonaa Romanian leuta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Erääntynyt määrä, josta 347 515,66 663,96 182,6 314,28 460,57 557,57 777,33 950,08 viivästyneestä maksusta johtuvat (päiväkohtaiset) korot ja viivästyssakot, % 0,05 0,05 0,05 0,05 0,06 0,05 0,05 0,03 0,03 Vuoden sisällä laskutetut korot ja viivästyssakot (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) % kokonaisvelasta CFR Infrastructurălle 30,57 28,08 34,44 34,15 27,65 62,24 61,78 76,57 73,23

(25) Valtion talousarvioon kohdistuva CFR Marfăn velka koostuu maksamattomista veroista ja sosiaaliturvamaksuista (henkilöstösivukuluista, sairausvakuutusmaksuista sekä maksuista työttömyysrahastoon ja erityisrahastoon). Vuonna 2010 se oli 376,21 miljoonaa Romanian leuta (n. 82 miljoonaa euroa), josta se yli kaksinkertaistui 838,47 miljoonaan leuhun (n. 183 miljoonaan euroon) vuonna 2012 (ks. jäljempänä taulukko 8).

(26) Samaan aikaan CFR Marfăn yksityisiltä pankeilta saamat maksamattomat lainat vähenivät […] miljoonasta Romanian leusta (n. […] miljoonasta eurosta) vuonna 2010 […] miljoonaan leuhun (n. […] miljoonaan euroon) vuonna 2012 (ks. myös jäljempänä johdanto-osan 191 kappale, jossa selitetään, että CFR Marfă asetti etusijalle yksityisten pankkien lainojen takaisinmaksun sekä palkkojen ja muiden kuin julkisten tavaran- ja palveluntoimittajien saatavien maksamisen, samalla kun yhtiö lykkäsi valtion talousarvioon kohdistuvia maksuja).

(27) Taulukko 8 Lähde: Yleiskatsaus valtion talousarvioon kohdistuviin CFR Marfăn erääntyneisiin velkoihin (ANAF, CNPP, ANOFM ja CNAS:n sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina; sisältää myös korot ja viivästyssakot) vuodesta 2008 alkaen

Romanian viranomaisten mukaan CFR Marfălla ei enää loppuvuodesta 2013 alkaen ole valtion talousarvioon kohdistuvia erääntyneitä velkoja (ks. jäljempänä taulukko 8). Romanian vastaus 27.6.2019, kohdat 18, 19 ja 21; myös menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen 20.2.2018 annetut Romanian huomautukset, liite 4. Miljoonaa Romanian leuta 2008 2009 2010 2011 2012 Kesäkuu 2013 Kesäkuun 2013 jälkeen 2014 2015 2016 2017 2018 Pääoman määrä (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) Viivästyskorot (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) Viivästyssakot (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) (…) Valtion talousarvioon kohdistuvat erääntyneet velat YHTEENSÄ 130,2 309,41 376,21 627,4 838,47 1001,2 0 0 0 0 0 19,9

Epäonnistuneet yritykset CFR Marfăn yksityistämiseksi ja velan muuntaminen osakkeiksi vuonna 2013

(28) CFR Marfă on Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä IMF, ja Maailmanpankin seuraamien valtio-omisteisten yritysten luettelossa, ja se oli mukana myös EU:n toisessa ja kolmannessa maksutasetukiohjelmassa. Kansainväliset luotonantajat suosittelivat vuonna 2010, että Romanian valtio yksityistäisi enemmistöosuutensa useissa valtio-omisteisissa yrityksissä, CFR Marfă mukaan luettuna, vähentääkseen Romanian talousarvioon kielteisesti vaikuttavia maksamattomia maksuja ja veroja.

(29) Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan Romania on aikonut yksityistää CFR Marfăn ainakin vuodesta 2007 alkaen. Romania totesi 16. kesäkuuta 2010 päivätyssä esisopimuksessa olevansa edelleen sitoutunut yksityistämään CFR Marfăn vuonna 2011.

(30) Romania oli IMF:n ja samanaikaisesti EU:n kanssa allekirjoittamissaan esisopimuksessa ja teknisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa antanut sitoumuksia, joiden takia Romania hyväksyi CFR Marfăn (51 prosentin) enemmistöosuuden yksityistämisen 13. helmikuuta 2013 tehdyllä hallituksen päätöksellä nro 46.

(31) Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan Romanian liikenneministeriö julkaisi 5. huhtikuuta 2013 myynti-ilmoituksen CFR Marfăn 51 prosentin osuudesta aloitushintana 797 miljoonaa Romanian leuta (n. 173 miljoonaa euroa). Romania oli 8. toukokuuta 2013 mennessä saanut CFR Marfăn osakkeista kolme tarjousta: Yhdysvaltoihin sijoittautuneelta OmniTRAX Inc:ltä, GFR:ltä sekä Transferoviar Grupin ja Donau-Finanzin yhteenliittymältä. Romania ilmoitti 15. toukokuuta 2013, että kaikki kolme tarjousta hylättiin ja että se aloittaisi yksityistämisprosessin alusta.

(32) Romania julkaisi 17. toukokuuta 2013 CFR Marfăn osakkeiden myynti-ilmoituksen kansainvälisissä, kansallisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä sekä liikenneministeriön ja CFR Marfăn verkkosivustolla. Mahdollisia sijoittajia kehotettiin ilmaisemaan kiinnostuksensa (51 prosentin) enemmistöosuuden hankkimiseen CFR Marfăssa 23. toukokuuta 2013 mennessä.

(33) Esivalintaan tarvittavat asiakirjat käsittävät kiinnostuksen ilmaisut arvioitiin 23. toukokuuta 2013, ja esivalituista tarjoajista laadittiin rajoitettu luettelo. Rajoitettuun luetteloon valituille tarjoajille, Transferoviar Grupin ja Donau-Finanzin yhteenliittymälle, GFR:lle ja OmniTRAX Inc:lle, ilmoitettiin esivalinnasta 23. toukokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.

(34) Esivalitut tarjoajat saivat 24. toukokuuta 2013 ja 20. kesäkuuta 2013 välisenä aikana tilaisuuden tutustua datahuoneessa yhtiötä koskeviin tietoihin yritystarkastuksen tekemiseksi. Esivalittuja tarjoajia kehotettiin myös jättämään sitomaton alustava tarjous 5. kesäkuuta 2013 mennessä ja sitova tarjous 20. kesäkuuta 2013 mennessä. Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan muut esivalitut tarjoajat vetäytyivät transaktiosta ja ainoa määräaikaan 20. kesäkuuta 2013 mennessä tarjouksen tehnyt oli GFR, joka tarjosi 51 prosentin osuudesta noin 202 miljoonaa euroa ja lupasi lisäksi sijoittaa yhtiöön noin 201,4 miljoonaa euroa.

(35) Romania muunsi sillä välin, 12. kesäkuuta 2013, osakkeiksi CFR Infrastructurăan ja (sosiaaliturvamaksuista ja veroveloista muodostuvan) valtion talousarvioon kohdistuvan CFR Marfăn 1669 miljoonan Romanian leun (noin 363 miljoonan euron) velan.

(36) Romania ennakoi hyväksyvänsä osakkeiden kauppaa koskevan sopimuksen tärkeimmät ehdot 25. kesäkuuta 2013 ja 1. elokuuta 2013 välisenä aikana, jolloin transaktion oli tarkoitus toteutua lokakuussa 2013. GFR ei kuitenkaan maksanut hankintahintaa asetettuun määräaikaan mennessä ja yksityistäminen epäonnistui.

(37) Kaksi muuta tarjoajaa, jotka olivat vuonna 2013 GFR:n ohella ilmaisseet kiinnostusta CFR Marfăn ostamiseen – OmniTRAX sekä Transferoviar Groupin ja Donau-Finanzin yhteenliittymä –, vetäytyivät tarjouskilpailusta. Myöhemmin harkittiin muita yksityistämissuunnitelmia, mikä käy ilmi hallituksen monista lehdistötiedotteista, mutta mitään niistä ei lopulta toteutettu. (Esimerkiksi vuonna 2015 ilmoitettiin yksityistämisestä listautumisannin kautta, mutta hanke hylättiin.)

CFR Marfăn taloudellinen tilanne epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen

(38) CFR Marfăn kokonaisvelka pieneni vuonna 2013 merkittävästi osakkeiksi muuntamisen takia, mutta velka alkoi uudelleen kasvaa heti sen jälkeen. Sen jälkeen, kun CFR Marfăn yksityistäminen epäonnistui, kokonaisvelka kasvoi edelleen jatkuvasti: 9 prosentilla vuosina 2014 ja 2015, jolloin kokonaisvelka oli 788,25 miljoonaa Romanian leuta (n. 171 miljoonaa euroa), ja 10 prosentilla vuonna 2016, jolloin velan määrä kasvoi 868,13 miljoonaan Romanian leuhun (n. 189 miljoonaan euroon; ks. edellä taulukko 4). Seuraavina vuosina kokonaisvelka jatkoi kasvuaan edelleen, ja vuonna 2018 se oli 1214,66 miljoonaa Romanian leuta (n. 264 miljoonaa euroa), mikä vastaa 20 prosentin lisäystä verrattuna vuoden 2017 velkamäärään, 1013,13 miljoonaan Romanian leuhun (n. 220 miljoonaan euroon).

(39) Lisäksi CFR Marfăn lyhytaikaiset velat lisääntyivät epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen edelleen 32 prosentilla vuonna 2014, 21 prosentilla vuonna 2015 ja 19 prosentilla vuonna 2016 ja muodostivat suurimman osan yhtiön veloista (92 prosenttia vuonna 2015 ja 99,7 prosenttia vuonna 2016, ks. edellä taulukko 5). Samaan aikaan CFR Marfăn ostovelat kasvoivat jatkuvasti: vuonna 2013 ne olivat 251,34 miljoonaa Romanian leuta (n. 55 miljoonaa euroa), josta ne kasvoivat 731,54 miljoonaan Romanian leuhun (n. 159 miljoonaan euroon) vuonna 2016, jälleen siten, että suurin osa (90 prosenttia vuonna 2016) ostoveloista kohdistui valtio-omisteisiin yrityksiin. Erityisesti CFR Infrastructurăan kohdistuvat CFR Marfăn ostovelat lähes kolminkertaistuivat. Vuonna 2013 ne olivat 213,47 miljoonaa Romanian leuta (n. 46 miljoonaa euroa) mutta vuonna 2016 jo 623,5 miljoonaa Romanian leuta (n. 135,5 miljoonaa euroa) (ks. edellä taulukot 5 ja 6).

(40) Vuonna 2014 tapahtui hieman parannusta (liiketoiminnan tappio oli 27,16 miljoonaa Romanian leuta (n. 6 miljoonaa euroa) vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli 262,92 miljoonaa Romanian leuta (n. 57 miljoonaa euroa)), mutta sen jälkeen CFR Marfăn taloudellinen tilanne heikkeni edelleen. Tappiota kirjattiin 159,19 miljoonaa Romanian leuta (n. 35 miljoonaa euroa) vuonna 2015 ja 154,78 miljoonaa Romanian leuta (n. 34 miljoonaa euroa) vuonna 2016. Vuosina 2013–2016 CFR Marfăn oma pääoma pieneni jälleen 47 prosentilla 566,2 miljoonasta Romanian leusta (n. 123 miljoonasta eurosta) 302 miljoonaan Romanian leuhun (n. 66 miljoonaan euroon) (ks. edellä taulukko 4).

(41) CFR Marfăn taloudellisten vaikeuksien taustalla on laajemmin vaikuttavia tekijöitä yksityisten (koti- ja ulkomaisten) rautateiden tavaraliikenteen harjoittajien ja muiden liikennemuotojen lisääntyneen kilpailun ohella. Julkisesti saatavilla olevien raporttien mukaan tällaisia lisätekijöitä ovat muun muassa erityisesti huono hallinto, avoimuuden ja tilivelvollisuuden puute, valtavat kustannukset, merkittävät viiveet sopimusvelvoitteiden täyttämisessä suhteessa muihin valtio-omisteisiin yrityksiin (joista osa on itsekin vaikeuksissa), vanhentunut liikkuva kalusto, yhtiöstä lähtevät johtajat, jotka menevät suorien kilpailijoiden palvelukseen, sekä lahjonta, jonka väitetään vieneen yhtiöstä merkittävät määrät rahavaroja (miljoonia euroja) tai tärkeitä asiakassopimuksia, kuten lehdistössä ja asiaankuuluvien valtion virastojen virallisissa tiedotteissa on kerrottu.

Muodollisen tutkintamenettelyn laajuus

(42) Komissio aloitti 18. joulukuuta 2018 viittä tukitoimenpidettä koskevan muodollisen menettelyn: Toimenpide 1 Valtioon kohdistuvan jatkuvasti kasvavan velan (sosiaaliturvamaksujen ja maksamattomien verojen) perimättä jättäminen ainakin vuodesta 2010 vuoteen 2013, jolloin toteutettiin velan muuntaminen osakkeiksi (toimenpide 3 jäljempänä). Siinä yhteydessä kaikki CFR Marfăn erääntyneet velat valtiolle muunnettiin CFR Marfăn osakkeiksi. Toimenpide 2 CFR Marfăn CFR Infrastructurăan kohdistuvan jatkuvasti kasvavan velan perimättä jättäminen ainakin vuodesta 2010 vuoteen 2013, jolloin toteutettiin velan muuntaminen osakkeiksi (toimenpide 3 jäljempänä). Siinä yhteydessä 85 prosenttia CFR Infrastructurăan kohdistuvista CFR Marfăn erääntyneistä veloista muunnettiin CFR Marfăn osakkeiksi. Toimenpide 3 Velkaa muunnettiin osakkeiksi 1669 miljoonan Romanian leun (noin 363 miljoonan euron) arvosta vuonna 2013. Toimenpide 4 Velat valtiolle (sosiaaliturvamaksut ja maksamattomat verot) jätettiin edelleen perimättä sen jälkeen, kun velka oli vuonna 2013 muunnettu osakkeiksi. Toimenpide 5 CFR Marfăn CFR Infrastructurăan kohdistuva jatkuvasti kasvava velka jätettiin edelleen perimättä vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen.

(43) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio päätteli alustavasti, että edellä kuvattuihin toimenpiteisiin käytettiin valtion varoja ja että ne on katsottava valtiosta johtuviksi. Koska on epätodennäköistä, että yksikään rationaalisesti toimiva yksityinen toimija olisi tarjonnut CFR Marfălle tällaisia toimenpiteitä, komissio katsoi alustavasti, että toimenpiteistä koitui CFR Marfălle kohtuutonta etua ja että kyseinen etu oli valikoiva, koska CFR Marfă oli ainoa edunsaaja.

(44) Komissio totesi myös, että toimenpiteet vaikuttivat todennäköisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska CFR Marfă kilpaili toisten, muista jäsenvaltioista tulevien rautateiden tavaraliikenteen harjoittajien kanssa. Toimenpiteiden ansiosta CFR Marfă pystyi jatkamaan toimintaansa ilman seurauksia, joita tavallisesti koituisi sen heikosta taloudellisesta tuloksesta, toisin kuin sen kilpailijat.

(45) Edellä sanotun perusteella komissio katsoi alustavasti, että toimenpiteet olivat ilmeisesti SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(46) Komissio epäili myös toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille, erityisesti koska Romanian viranomaiset eivät esittäneet mitään perusteita sen puolesta. Komission alustavan näkemyksen mukaan CFR Marfăa olisi voitu pitää valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen vuosina 2004 ja 2014 annetuissa suuntaviivoissa, jäljempänä pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat, tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä muun muassa sen takia, että yhtiö täytti ainakin vuodesta 2010 maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamisen edellytykset.

(47) Yksikään toimenpiteistä ei kuitenkaan täyttänyt sisämarkkinoille soveltuvaa pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevia pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisia kriteerejä. Komissio ei erityisesti pystynyt sen enempää arvioimaan rakenneuudistuksen välttämättömiä osatekijöitä, kuten investointi- ja nykyaikaistamistoimenpiteitä, kuin arvioimaan, olisiko tällaisilla toimenpiteillä voitu palauttaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja olisiko ne rajoitettu vähimmäismäärään kohtuuttomien kilpailun vääristymien välttämiseksi, koska rakenneuudistussuunnitelmaa ei ollut annettu tiedoksi (eivätkä Romanian viranomaiset vedonneet toimenpiteiden olevan hyväksyttävissä rakenneuudistustukena). Romanian viranomaiset eivät myöskään ole ehdottaneet merkityksellisiä vastasuoritteita.

(48) Lisäksi toimenpiteet oli myönnetty noudattamatta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisia ilmoittamista ja täytäntöönpanokieltoa koskevia velvoitteita, joten komissio totesi, että toimenpiteet vaikuttavat olevan sääntöjenvastaista valtiontukea. Näiden viiden toimenpiteen ei voitu katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, koska rakenneuudistussuunnitelmaa ei ollut ilmoitettu, julkisten luotonantajien toiminta ei ollut ollut markkinataloustoimijaperiaatteen mukaista eivätkä vuosien 2004 ja 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen sovellettavat vaatimukset olleet täyttyneet.

HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN Asianomaisten osapuolten huomautukset

(49) Kantelija toimitti menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen liittyvät huomautuksensa laillisessa määräajassa ja oli yhtä mieltä menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyjen komission havaintojen kanssa. Kantelija esitti erityisesti lisähuomautuksia kahdesta menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetystä näkökohdasta, eli Romanian väitteestä, jonka mukaan CFR Marfă on strategisesti tärkeä yritys, ja Romanian väitteistä, joiden mukaan CFR Infrastructură ei vapauttanut CFR Marfăa veloistaan vaan tosiasiassa toteutti toimia periäkseen saatavansa CFR Marfălta vuosina 2013–2017.

(50) Ensinnäkin kantelija esittää, että toisin kuin Romania väittää, CFR Marfă ei ole Romanian rautateiden tavaraliikennealalle strategisesti tärkeä.

(51) Kantelija, joka edustaa rautateiden tavaraliikenteen harjoittajien liittoa, katsoo olevan virheellistä väittää, että CFR Marfă olisi ainoa liikenteenharjoittaja, jolla on tarvittavat resurssit ja organisatorinen valmius toimia kriisitilanteissa. Kantelija mainitsee esimerkkeinä ainakin kymmenen liikenteenharjoittajaa, jotka kuljettavat hyvin monenlaista rahtia ja jotka ovat siten resurssien kannalta verrattavissa CFR Marfăan.

(52) Sotilaallisista kuljetuksista kantelija katsoo, että mikä hyvänsä yksityinen toimija voisi hakea samanlaista erikoislupaa kuin CFR Marfălla on. Luvan hakemiseen ei kantelijan näkemyksen mukaan ole ollut kiinnostusta, koska kyseisillä kuljetuspalveluilla on niin rajoitetusti kysyntää.

(53) Toiseksi kantelija katsoo, ettei mikään Romanian väitteistä, joiden mukaan valtio olisi perinyt velkoja CFR Marfălta, pitänyt paikkaansa.

(54) Toisaalta kantelija myöntää, että CFR Infrastructură oli aloittanut tiettyjä menettelyjä periäkseen CFR Marfălta osan infrastruktuurin käyttömaksuvelasta, mutta kantelija toteaa, että vain osa velan kokonaismäärästä oli pantu perintään. Kantelija toteaa erityisesti, että vaikka CFR Infrastructurălla oli hallussaan täytäntöönpanoasiakirjoja (ordine de poprire eli ulosmittausmääräyksiä, joilla kolmannet osapuolet, jotka olivat velkaa CFR Marfălle, velvoitettiin siirtämään velanmaksunsa CFR Infrastructurălle) […] Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta, vain […] Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) perittiin (erääntyneestä […] Romanian leun (n. […] miljoonan euron) kokonaisvelasta).

(55) Kantelija esittää lisäksi, että sen jälkeen, kun kantelu toimitettiin komissiolle maaliskuussa 2017, infrastruktuurin käyttömaksuista johtuva CFR Marfăn velka CFR Infrastructurălle on jatkuvasti kasvanut, mutta CFR Marfă käyttää siitä huolimatta edelleen tavaraliikenteeseen tarkoitettua CFR Infrastructurăn rautatieverkkoa.

(56) Kantelija mainitsee näkemyksensä tueksi kaksi asiakirjaa:

(56) a)

CFR Marfăn hallituksen 23. maaliskuuta 2018 julkaistu muistio, jossa todetaan, että infrastruktuurin käyttömaksuista johtuva CFR Marfăn velka CFR Infrastructurălle on […] Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), joka muodostuu […] Romanian leun (n. […] miljoonan euron) päävelasta ja […] Romanian leun (n. […] miljoonan euron) viivästysseuraamuksista.

b)

CFR Infrastructurăn oikeudellisen osaston 26. maaliskuuta 2018 CFR Marfălle osoittama kirje, jossa CFR Infrastructură arvioi, että CFR Marfăn velka CFR Infrastructurălle oli […] Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), josta […] Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) oli erääntynyt.

(57) Sen vuoksi kantelija katsoo, että huolimatta infrastruktuurin käyttömaksuista johtuvan velan jatkuvasta kumuloitumisesta, CFR Marfă on esteettä jatkanut CFR Infrastructurăn hallinnoiman tavaraliikenteen rautatieratainfrastruktuurin käyttöä ja saanut siten lisää valtiontukea. Lisäksi kantelija ilmoittaa, että CFR Infrastructură on nimenomaan vahvistanut, että CFR Marfăn olisi voitava jatkaa kaupallista toimintaansa ja ettei se toteuttaisi mitään toimenpiteitä, jotka johtaisivat CFR Marfăn toiminnan estämiseen. CFR Marfălle osoitetussa kirjeessä CFR Infrastructură erityisesti selittää, että [Edellä sanottu huomioon ottaen osoitamme, että] CNCF CFR SA on näiden menettelyjen aikana harkinnut velallisen tilannetta ja on ryhtynyt erääntyneiden velkojen perintään oikeudellisessa kehyksessä estämättä SNTFM CFR Marfă SA:n kaupallista toimintaa.

(58) Toisaalta kantelija väittää myös, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä lainattu Romanian lausunto, jonka mukaan CFR Marfălla ei vuodesta 2017 alkaen ollut enää velkaa valtion talousarvioon, on sekä harhaanjohtava että virheellinen. Kantelija toteaa, että CFR Marfă toimii edelleen markkinoilla ja että näin ollen sille kertyy jatkuvasti lisää valtion talousarvioon kohdistuvaa velkaa.

(59) Kantelija mainitsee myös CFR Marfăn muistion, jossa yhtiö myöntää, ettei se kykene maksamaan lyhytaikaisia velkojaan työntekijöille, valtion talousarvioon ja tavaran- tai palveluntoimittajille ja että se ei erityisesti kykene osallistumaan kahteen tärkeään kuljetusalan tarjouskilpailuun 29. maaliskuuta 2018, koska sillä ei ole yhtiön toimintaa varten edellytettyjä tuloja. Tarjouskilpailut ovat [Oltenia Power Complex] ja [SALROM Salt National Company].

(60) Lopuksi kantelija toistaa 12. syyskuuta 2017 päivätyn kantelun lisäyksessä jo esittämänsä tuen kielteisiä vaikutuksia koskevat näkemykset: i) Tuki vääristää vakavasti kilpailua Romanian rautateiden vapautetuilla tavaraliikennemarkkinoilla suosimalla CFR Marfăa sen kilpailijoihin nähden. ii) Tuki on vakavasti heikentänyt Romanian rautatieinfrastruktuuria. iii) Romanian valtio on pahentanut näitä vääristymiä rikkomalla julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, kun se on syrjivästi myöntänyt julkisen sektorin rautateiden tavaraliikennesopimuksia CFR Marfălle. Kantelija myöntää, etteivät viimeksi mainitut ongelmat kuulu valtiontuen arviointia koskevaan komission toimivaltaan.

(61) Viimeiseksi kantelija korostaa menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen tekemissään huomautuksissa, että eri toimenpiteiden kesto on ollut huomattavan pitkä ja että tuki on erityisen voimakkaasti vääristänyt kilpailua suhteessa rautateiden yksityisiin tavaraliikenteen harjoittajiin Romaniassa. Siitä syystä kantelija pyytää komissiota antamaan väliaikaismääräyksen, jolla CFR Marfălle maksamattomien infrastruktuurin käyttömaksujen ja valtion talousarvioon kohdistuvan velan kumuloitumisen muodossa annettava valtiontuki (eli toimenpiteet 4 ja 5) keskeytettäisiin.

Romanian toimittamat huomautukset

(62) Romania katsoo, ettei yksikään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä määritelty toimenpide ole sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea, ja esittää väitteensä tueksi useita perusteluja. Romania väittää ensinnäkin yleisenä huomautuksena, että CFR Marfăn toiminnat ovat valtiolle strategisesti tärkeitä. Toiseksi Romania esittää kustakin menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetystä toimenpiteestä huomautuksia, jotka esitetään yhteenveto jäljempänä 3.2.3–3.2.5 kohdassa.

Romanian huomautukset CFR Marfăn strategisesta merkityksestä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan sovellettavuudesta

(63) Romanian mukaan CFR Marfă on valtiolle strategisesti tärkeä kaupallinen yhtiö, joka paitsi kilpailee rautateiden tavaraliikennemarkkinoilla yksityisten tavaraliikenteen harjoittajien kanssa hoitaa myös maan puolustukseen ja Naton jäsenyyteen liittyviä tehtäviä sekä kuljettaa strategisia materiaaleja maan talouden, energia-alan ja sosiaalialojen kannalta erittäin tärkeillä aloilla.

(64) Romania väittää, että CFR Marfălla on maan puolustustarpeita koskevat seuraavat velvollisuudet:

(64) i)

osallistua yhdessä muiden vastuullisten sidosryhmien kanssa mobilisaatiosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen;

ii)

varmistaa, että mobilisaatioon liittyvien tehtävien suorittamiseen on tarvittavat reservit ja kapasiteetti (esimerkiksi rautateiden liikkuva kalusto, lautat ja henkilöstö). Vaikka CFR Marfă voi käyttää tätä reserviä rautateiden kaupalliseen tavaraliikenteeseen, CFR Marfălla on velvollisuus perustaa reservi kansallisen rautatieverkon eri pisteisiin, mistä viranomaiset eivät tarjoa korvausta. Reserviä ei myöskään saa hävittää paikoista, joissa ne eivät enää ole kaupalliselta kannalta tarpeen, koska kuljetuksille ei enää ole kysyntää, vaan CFR Marfăn on säilytettävä ja pidettävä ne kunnossa omalla kustannuksellaan ja katettava ylläpitoon liittyvät menot muista palvelutoimituksista saamillaan tuloilla. Romania toimitti reservin perustamiseen ja kunnossapitoon liittyviä kustannuksia koskevan arvion vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa menettelyä, koska viranomaiset eivät olleet laatineet tätä koskevia laskentamenetelmiä ja koska tällaiset tiedot luokiteltiin valtiosalaisuudeksi. Romanian toimittamien tietojen perusteella puolustustarkoituksiin tarkoitetun reservin arvioidut kunnossapitokustannukset olivat vuosina 2008–2018 yhteensä […] miljoonaa Romanian leuta ([…] miljoonaa euroa) ja vuosina 2010–2018 […] miljoonaa Romanian leuta ([…] miljoonaa euroa);

iii)

laatia tarvittavan työvoiman toimittamiseen liittyvät asiakirjat;

iv)

varmistaa oman henkilöstönsä, matkustajien ja sen kuljetettavaksi uskotun rahdin pelastustoiminta erikoisolosuhteissa, myös onnettomuuksissa;

v)

suorittaa sotilaallisia kuljetuksia (sekä Naton että kansallisella tasolla), varmistaa sotilasjoukkojen ja puolustusmateriaalien kuljetukset rauhan aikana ja kriiseissä, onnettomuuksissa, sodassa tai muissa erikoisolosuhteissa sekä toimittaa vaunuja, henkilöstöä ja muita resursseja Romanian valtion puolustusministeriön pyynnöstä. CFR Marfă suorittaa nämä velvollisuudet sellaisten pöytäkirjojen, yhteismääräysten ja sopimusten perusteella, joita puolustusministeriö ja liikenne-, rakennus- ja matkailuministeriö ovat tehneet, sekä Romanian ja Naton välillä tehtyjen eri sopimusten perusteella. Romania arvioi sotilaallisten kuljetusten olevan […] prosenttia CFR Marfăn vuotuisesta liikevaihdosta, mutta se ei ole toimittanut yksityiskohtaista, perusteltua laskelmaa vaan vetosi valtiosalaisuuteen;

vi)

pitää yllä ja kehittää autolauttalinjaa, jonka on määrä olla IV yleiseurooppalaisen liikennekäytävän jatke yhteyden muodostamiseksi Euroopan ja Aasian välille. Romania toteaa, että koska Euroopan ja Aasian Constantan sataman kautta yhdistävät autolauttalinjat eivät ole kannattavia vaan aiheuttavat tappioita, CFR Marfăn omistamat autolautat oli sijoitettu Constantan merisatamaan eikä niillä harjoitettu kaupallista toimintaa vuosina 2008–2018. Romania toteaa, että autolauttojen kunnossapitokustannukset (jotka sisältyvät edellä johdanto-osan 64 kappaleen ii kohdassa esitettyihin määriin) olivat vuosina 2008–2018 yhteensä […] miljoonaa Romanian leuta ([…] miljoonaa euroa) ja vuosina 2010–2018 […] miljoonaa Romanian leuta ([…] miljoonaa euroa).

(65) Lisäksi Romania väittää, että maan puolustustarpeiden lisäksi CFR Marfă on strategisesti tärkeä, koska se tarjoaa hiilen ja muiden strategisten tuotteiden kuljetuspalveluja suurimmille teollisille asiakkaille (pääosin valtio-omisteisille yrityksille (muun muassa Complexul Energetic Oltenia, Complexul Energetic Hunedoara, CET Govora ja muut hiilivoimaa käyttävät laitokset), jotka tuottavat perushyödykkeitä, kuten sähköä, lämpöä ja kuumaa vettä. Romanian mukaan nämä kuljetukset hoidetaan tavallisesti tarjouskilpailuihin perustuvien sopimusten perusteella, ja muut yksityiset liikenteenharjoittajat voivat osallistua niihin ja kilpailla CFR Marfăn kanssa, mutta kriisiaikoina (esim. vakavissa sääolosuhteissa, kuten lumisateella ja -myrskyssä tai pitkäaikaisen kuivuuden vallitessa) viranomaiset voivat vaatia tällaisten kuljetusten hoitamista myös voimassa olevien sopimusten ulkopuolella. Romanian mukaan vesivoimalaitoksilla ja tuulijärjestelmillä ei ole riittävää kapasiteettia korvaamaan lämpövoimaloiden alentuneesta sähköntuotannosta johtuvaa vajetta, sillä lämpövoimalat ovat maan tärkein sähköntuotantolähde (yksin Complexul Energetic Oltenia vastaa 20–30 prosentista Romanian sähköntuotannosta). Sen takia Romanian mukaan tällaisten strategisten materiaalien toimitusten jatkuvuuden varmistaminen näille teollisille asiakkaille on välttämätöntä väestön elintason ylläpitämiseksi ja talouden toimijoiden toimintaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttämiseksi. Kyseiset kuljetukset ovat siis kansalliseen turvallisuuteen kuuluva asia, minkä Romanian perustuslakituomioistuin (Curtea Constituțională a României) on vahvistanut 28. helmikuuta 2018 antamassaan tuomiossa nro 91.

(66) Lisäksi Romania väittää, että CFR Marfăn teollisille asiakkaille (pääasiassa valtio-omisteisille yrityksille, ks. johdanto-osan 65 kappale) toimittamista strategisista kuljetuspalveluista johtuvien velkojen kumuloituminen oli syy ANAF:ään kohdistuvan CFR Marfăn erääntyneen velan kumuloitumiseen. Romania arvioi, että ANAF:ään kohdistuvasta CFR Marfăn maksamattomasta velasta johtuvat viivästyssakot ja korot vastaavat määrältään velkoja, joita näille valtio-omisteisille yrityksille on kertynyt CFR Marfăn strategisista kuljetuspalveluista.

(67) Romania toteaa myös, että CFR Marfălla ja muilla julkisilla laitoksilla on velvollisuus osallistua (maksutta) erilaisiin viranomaisten (kuten yleisen hätäapuviraston, Inspectoratul General pentru Situații de Urgență, IGSU) järjestämiin harjoituksiin (esim. rautatieonnettomuuksien simulaatioihin) ja että CFR Marfă on tarjonnut tavaraliikenneresursseja käyttöön ilman rahallista korvausta tietyille viranomaisille tai julkisille laitoksille tai näiden eduksi (tallettamalla ja varastoimalla esineitä muun muassa ANRSPS:n puolesta, liisaamalla erityisvarusteita tiettyihin talvihoidon keskushallinnon (Comandamentul Central de Iarnăn) interventioihin). Romania ei ole ilmoittanut edellä kuvatusta toiminnasta aiheutuvien kustannusten määrää.

(68) Romanian mukaan CFR Marfă on ainoa toimija, jolla on tarvittava kapasiteetti, jotta se kykenee varmistamaan edellä mainittujen velvollisuuksien hoitamisen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden alalla asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Romania väittää näin ollen, että CFR Marfăn velkojen periminen täytäntöönpanomenettelyillä, välittömällä likvidaatiolla tai aloittamalla maksukyvyttömyysmenettely ei ollut hyväksyttävä ratkaisu, koska se olisi voinut johtaa merkittäviin ajanjaksoihin, joina maan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen edellyttämiä resursseja ei olisi voitu käyttää.

(69) Ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEU-sopimus, 4 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä annetun komission tiedonannon (tiedote nro 2016/C 262/01, jäljempänä tiedonanto valtiontuen käsitteestä) 17 kohdan Romania esittää seuraavat väitteet:

(69) a)

Romanian viranomaiset voivat kaikkien edellä mainittujen seikkojen perusteella toteuttaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, yleisen järjestyksen ylläpitäminen sekä kansallisen turvallisuuden takaaminen siinäkin tapauksessa, että toimenpiteet vaikuttaisivat kilpailuun tietyllä alalla.

b)

Yksikään toimenpide, joka on toteutettu tarkoituksena ja tavoitteena taata kansallinen turvallisuus, valtion alueellinen koskemattomuus ja yleinen järjestys, ei ole yhteisön sääntöjen vastainen.

(70) Toisin sanoen Romania katsoo, että toteuttaessaan CFR Marfăa koskevat toimenpiteet 1–3 ja 5 tarkoituksenaan varmistaa sotilaallisten kuljetusten ja strategisten materiaalien kuljetusten jatkuvuus sekä suorittaa muita kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä velvollisuuksia Romania käytti julkista valtaa, minkä takia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei SEU-sopimuksen 4 artiklan ja valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 17 kohdan nojalla voida soveltaa.

Romanian huomautukset CFR Marfăn strategista merkitystä koskevista kantelijan huomautuksista

(71) Romania esittää, etteivät kantelijan antamat tiedot todista yksityisillä liikenteenharjoittajilla olevan kapasiteettia korvata CFR Marfăa strategisten ja sotilaallisten kuljetusten markkinoilla seuraavista syistä.

(72) Ensinnäkin Romania katsoo, että markkinoiden todellisuus tukee sitä tosiseikkaa, että yksityiset liikenteenharjoittajat eivät pysty korvaamaan CFR Marfăn toimintoja. Tätä varten Romania antaa esimerkkinä Complexul Energetic Oltenian vuonna 2014 järjestämän tarjouskilpailun, jossa kolmen yksityisen liikenteenharjoittajan (GFR, Unicom Transit ja Servtrans Invest) muodostaman yhteenliittymän tarjous hylättiin yhteenliittymän muita edullisemmasta taloudellisesta tarjouksesta huolimatta, koska yhteenliittymän jäsenillä ei ollut hankintamenettelyn eritelmissä vaadittua teknistä ja operatiivista kapasiteettia. Kansallinen tuomioistuin hylkäsi yhteenliittymän valituksen ja vahvisti oikeaksi sen, että yhteenliittymän jäseniltä puuttui hankinta-asiakirjoissa vaadittu tekninen ja operatiivinen kapasiteetti.

(73) Lisäksi Romanian mukaan yksityisten liikenteenharjoittajien kiinnostuksen puute sotilaallisten kuljetusten tarjoamiseen ei johdu pelkästään erittäin vähäisestä kysynnästä vaan myös siitä, että sotilaalliset kuljetukset ja niihin liittyvä vaatimus vastata kuljetustilauksiin nopeasti (etusija kaikkiin yksityisiin kuljetuksiin nähden) edellyttävät erilaisten resurssien (esim. liikkuvan kaluston ja autolauttojen) varalla pitämistä hajallaan kansallisen rautatieverkon eri kohdissa. Romanian mukaan se vähentää kyseisten resurssien käytön tehokkuutta, eivätkä viranomaiset maksa korvausta tehokkuuden vähenemisestä, minkä takia toiminta ei houkuta yksityisiä liikenteenharjoittajia. Lisäksi Romania toteaa, että CFR Marfă omistaa noin 93 prosenttia kansallisesta vaunukannasta ja on ainoa liikenteenharjoittaja, joka voi täyttää velvoitteen pitää mobilisaatioreserviä, kun taas yksityiset liikenteenharjoittajat käyttävät enimmäkseen ulkomaisilta yhtiöiltä vuokrattuja vaunuja, joista mobilisaatioreserviä ei voida muodostaa.

(74) Siitä syystä Romania katsoo, että yksityiset liikenteenharjoittajat eivät voi korvata CFR Marfăa sotilaallisten kuljetusten markkinoilla. Tämä on vahvistettu myös vuonna 2013 tehdyllä ylimmän puolustusneuvoston (Consiliul Suprem de Apărare a Țării) päätöksellä, jossa edellytetään, että CFR Marfăn yksityistämissopimukseen on otettava lausekkeet, joilla ostaja velvoitetaan varmistamaan kaikkien niiden strategisten velvoitteiden täyttäminen, joita CFR Marfălla nykyisin on kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla.

(75) Toiseksi Romania väittää myös, että kansallisen puolustuksen etuihin liittyvien kuljetuspalvelujen tarjoaminen edellyttää monissa tapauksissa eri tasoisten salassapidettävien tietojen ilmoittamista, mikä merkitsee, että tällaisten kuljetuspalvelujen tarjoamisesta kiinnostuneilla yksityisillä liikenteenharjoittajilla olisi oltava tietyt yritysturvallisuustodistukset. Ne rautateiden yksityiset liikenteenharjoittajat, joilla on Romaniassa suurin markkinaosuus (OPSFPR:n jäsenet), eivät erittäin todennäköisesti saisi tällaista yritysturvallisuustodistusta strategisten ja puolustustarvikekuljetusten tarjoamiseksi, koska ne eivät täytä todistuksissa edellytettyjä tiukkoja vaatimuksia. Romania mainitsee useita mahdollisia perusteita todistusten epäämiseen OPSFPR:n jäseniltä:

(75) a)

osakkeenomistaja tai muu yhtiössä päätäntävaltaa käyttävä henkilö

1) on tuomittu lahjonnasta lopullisella tuomiolla;

2) on saanut syytteen lahjonnasta;

3) on saanut syytteen rikollisryhmän perustamisesta, veronkierrosta ja rahanpesusta;

4) on ulkomainen kansalainen tai yritys;

b)

liikenteenharjoittajalla on velkoja tai se on kirjannut merkittäviä tappioita;

c)

liikenteenharjoittajalla on liiketoimintaa sellaisissa valtioissa sijaitsevien liikelaitosten kanssa, joiden kuvataan hallituksen päätöksellä hyväksytyssä Romanian kansallisessa puolustusstrategiassa muodostavan Romanialle turvallisuusriskin (eli entiset Neuvostoliiton maat).

(76) Siitä syystä Romania väittää, että CFR Marfă on tosiasiassa markkinoilla ainoa liikenteenharjoittaja, jolla on tarvittava kapasiteetti strategisten ja sotilaallisten materiaalien kuljetusten ja muiden kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien velvoitteiden hoitamiseen. Romania katsoo näin ollen edellä mainittujen seikkojen pohjalta ja ottaen huomioon Romanian rajojen läheisyydessä (Ukrainassa) äskettäin sattuneen konfliktin, jonka takia CFR Marfăn kuljettamien sotilaallisten kuljetusten määrä yli viisinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna, että Romanialla on oikeus vedota SEU-sopimuksen 4 artiklaan ja valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 17 kohtaan ja väittää niiden perusteella, että SEUT- sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa CFR Marfăn toiminnan mihinkään osaan.

Toimenpiteitä 1 ja 4 koskevat Romanian huomautukset

(77) Toimenpiteestä 1 Romania toteaa, että ANAF aloitti täytäntöönpanomenettelyn varmistaakseen erääntyneiden verovelkojen perinnän. Romanian kansaneläkelaitos (Casa Națională de Pensii Publice), jäljempänä CNPP, kansallinen työvoimatoimisto (Agenția Națională pentru Ocuparea Forței de Muncă), jäljempänä ANOFM, ja kansallinen sairausvakuutuslaitos (Casa Națională de Asigurări de Sănătate, jäljempänä CNAS, eivät vuodesta 2004 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti peri saataviaan suoraan Romanian talouden toimijoilta ja muilta henkilöiltä, vaan ANAF on ainoa tästä tehtävästä vastaava virasto, ja se jakaa myöhemmin eri viranomaisille niiden puolesta perimänsä määrät.

(78) Edellä kuvatusta valtion talousarvioon kohdistuvasta CFR Marfăn velasta (toimenpide 1, ks. taulukko 8) Romania toteaa, että ANAF toimi yksityisen markkinataloustoimijan tavoin, koska se laski korkoa ja viivästyssakkoa valtion talousarvioon kohdistuvalle CFR Marfăn erääntyneelle velalle. Romania esittää erityisesti, että valtion talousarvioon kohdistuvalle CFR Marfăn erääntyneelle velalle laskettiin seuraavat korot: i) 0,1 prosentin päiväkorko 1. tammikuuta 2006 ja 30. kesäkuuta 2010 välisenä aikana; ii) 0,05 prosentin päiväkorko 1. heinäkuuta 2010 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana; iii) 0,04 prosentin päiväkorko 1. lokakuuta 2010 ja 28. helmikuuta 2014 välisenä aikana. Romania ilmoittaa myös, että verovelan viivästyneistä suorituksista seuraa lisäksi viivästyssakkoa seuraavasti: i) jos erääntynyt verovelka maksetaan 30–90 päivää eräpäivän jälkeen, erääntyneeseen velkaan lisättävä viivästyssakko on 5 prosenttia pääoman määrästä; ii) jos erääntynyt verovelka maksetaan yli 90 päivää eräpäivän jälkeen, erääntyneeseen velkaan lisättävä viivästyssakko on 15 prosenttia pääoman määrästä. Viivästyssakon maksaminen ei poista koronmaksuvelvoitetta.

(79) Lisäksi Romania esittää, että ANAF pyrki aktiivisesti perimään valtion talousarvioon kohdistuvan CFR Marfăn velan ja toteutti joukon täytäntöönpanotoimenpiteitä CFR Marfăn pankkitilejä sekä irtainta ja kiinteä omaisuutta koskevien kieltomääräysten (somație) ja takavarikoiden (sechestru) muodossa.

(80) Romania toteaa erityisesti, että vuonna 2009 ANAF antoi 12 kieltomääräystä periäkseen CFR Marfăn erääntyneitä velkoja yhteensä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta. Romania selittää, että kieltomääräys on suoraan täytäntöönpanokelpoinen verosaatava-asiakirja, mikä merkitsee, että ANAF voi jatkaa täytäntöönpanomenettelyä tuomioistuinten ulkopuolella, ellei velallinen maksa erääntyneitä määriä kieltomääräyksen mukaisessa määräajassa. ANAF voi tällöin erityisesti edetä pakkotäytäntöönpanoon takavarikoimalla velallisen varoja ja omaisuutta sekä aloittamalla kyseisten varojen ja omaisuuden myynnin.

(81) Kieltomääräyksiä seurasi yksi takavarikko CFR Marfăn pankkitileiltä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta. Se pantiin täytäntöön ja johti […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) perintään. Lisäksi CFR Marfăn kiinteään omaisuuteen kohdistettiin 22 takavarikkoa, joiden kirjanpitoarvo oli yhteensä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Romania selittää, että irtaimen tai kiinteän omaisuuden takavarikointi tuottaa omaisuuteen panttioikeuden, jolloin sen haltijalla on etuoikeus takavarikoidun omaisuuden myyntituottoon. Lisäseurauksena on, ettei velallinen voi myydä takavarikoitua omaisuutta vaan voi käyttää sitä ainoastaan toimivaltaisen elimen (tässä tapauksessa ANAF:n) hyväksynnällä.

(82) Romania esittää edelleen, että vuosina 2010 ja 2011 ANAF antoi CFR Marfălle 24 kieltomääräystä, ja selittää, että CFR Marfăn velallisia (etupäässä valtio-omisteisia yrityksiä) koskevia takavarikkoja ja ulosmittausmääräyksiä ei vuosina 2010 ja 2011 toteutettu merkittävien sosiaalisten vaikutusten välttämiseksi. Romania esittää myös, että kesäkuuhun 2013 mennessä ANAF määräsi 200 CFR Marfăn irtainta ja kiinteää omaisuutta koskevaa takavarikkoa, joiden kirjanpitoarvo oli yhteensä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Romania tarkentaa, että näistä 200 takavarikosta 25 koski SC de Transport Maritim și de Coastă CFR Ferryboat SA:n, jäljempänä CFR Ferryboat, irtainta ja kiinteää omaisuutta kirjanpitoarvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) ja 84 koski SC Intreținere și Reparații Vagoane SA:n, jäljempänä Wagon Repair and Maintenance SA, irtainta ja kiinteää omaisuutta kirjanpitoarvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Kumpikin yhtiö sulautettiin CFR Marfăan kesäkuussa 2012 (ks. johdanto-osan 27 kappale).

(83) Lopuista 91 takavarikosta 10 koski CFR Infrastructurăn kiinteää omaisuutta kirjanpitoarvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), ja CFR Marfăn irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen määrättiin (marras- ja joulukuussa 2012) 81 takavarikkoa kirjanpitoarvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa).

(84) Edellisten lisäksi ANAF antoi Romanian mukaan yhteensä 1440 ulosmittausmääräystä, jotka koskivat CFR Ferryboat SA:n, Wagon Repair and Maintenance SA:n ja CFR Infrastructurăn pankkitileillä olevia varoja sekä 612 pankkitilien ulosmittausmääräystä kolmansille osapuolille (yhteensä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta).

(85) Romania selittää myös, että CFR Marfăn irtaimeen omaisuuteen (pääasiassa vaunuihin ja vetureihin) kohdistuva takavarikko, jonka kirjanpitoarvo oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) eli 95 prosenttia 81 takavarikon kokonaisarvosta, määrättiin vasta 28. marraskuuta 2012 eikä aikaisemmin, koska irtain omaisuus oli liikkuvaa kalustoa ja vetureita eli irtainta omaisuutta, jota käytettiin CFR Marfăn pääasiallisessa tulonhankintatoiminnassa, ja koska CFR Marfă harjoittaa kansallisen julkisen edun mukaista toimintaa tarjotakseen rautateiden julkisia tavaraliikennepalveluja ja kansallisen puolustuksen tarvitsemia palveluja.

(86) Romania esittää, että CFR Marfăn omaisuuteen määrättyjen takavarikoiden jälkeen ANAF vaati omaisuuden arvostamista ja sen realisointimenettelyn aloittamista. Omaisuuden realisointia ei kuitenkaan koskaan aloitettu, koska CFR Marfăn velkoja koskevat täytäntöönpanomääräykset ratkaistiin vuonna 2013 muuntamalla velat osakkeiksi. Romania selittää myös, että CFR Marfăn velkojen periminen ANAF:n toimesta täytäntöönpanomenettelyillä, välittömällä likvidaatiolla tai aloittamalla maksukyvyttömyysmenettely ei ollut hyväksyttävä ratkaisu, koska se olisi voinut johtaa merkittäviin ajanjaksoihin, joina maan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen edellyttämiä resursseja ei olisi voitu käyttää. Alueella äskettäin esiintyneiden konfliktien takia se olisi voinut uhata koko valtion olemassaoloa. Romanian valtio ei voi toimia ilman tärkeää välinettä ja resursseja, jotka sillä oli laillinen velvoite tarjota käyttöön hoitaakseen tehtävänsä ja varmistaakseen alueellisen koskemattomuutensa, ylläpitääkseen yleistä järjestystä ja puolustaakseen kansallista turvallisuutta ja joita ei nykyisissä olosuhteissa voida korvata.

(87) Toimenpiteestä 4 Romania esittää, että CFR Marfă suoritti täysimääräisesti maksunsa valtion talousarvioon vuosina 2013–2017 ja että ANAF:n tällä ajanjaksolla eri aikoina antamat verotodistukset osoittavat, ettei CFR Marfălle kertynyt tältä ajalta valtion talousarvioon kohdistuvaa velkaa.

(88) Taulukko 9 Lähde: CFR Marfăn verovelvoitteet ja muut valtion talousarvioon kohdistuvat velat vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen (miljoonaa Romanian leuta)

Romania selittää erityisesti, että menettelyn aloittamista koskevan päätöksen taulukossa 7 luetellaan ajanjaksolta 2013–2016 verovelvoitteet, jotka ovat kertyneet juuri ennen tilikauden päättymistä ja joiden eräpäivä oli seuraavana vuonna. Romania esittää, että kesäkuusta 2013 alkaen määrät, jotka CFR Marfă oli velkaa, maksettiin seuraavan vuoden alussa eli eräpäivään mennessä. Romanian mukaan vastaavat määrät luetellaan vuotuisissa varallisuustaseissa niiden laatimista koskevien sääntöjen mukaisesti ottamalla huomioon verovelvoitteiden alkamis- ja maksupäivät. Romania katsoo, että CFR Marfăn verovelvoitteiden maksua koskeva varallisuustaseen tietoihin perustuva arvio ei ole oikea ja että olisi otettava huomioon ANAF:n säännöllisesti antamat verotodistukset. Romania esitti vastaavasti verovelvoitteita ja muita valtion talousarvioon kohdistuvia velkoja koskevat tiedot seuraavasti: Romanian vastaus 19.12.2018, jakson E kohta 21. Miljoonaa Romanian leuta 2013 2014 2015 2016 2017 Verovelvoitteet ja muut valtion talousarvioon kohdistuvat velat (…) (…) (…) (…) (…) Määrät, jotka ANAF:n on palautettava CFR Marfălle (…) (…) (…) (…) (…) Verotodistus nro/pvm. 1042215/ 18.12.2013 1356231/ 5.12.2014 107680/ 16.12.2015 90817/ 12.1.2016 78183/ 14.12.2017

(89) Romania selittää, että CFR Marfă on nostanut vuosia 2016 ja 2017 koskevista CFR Marfăn verovelvoitteista kanteen Bukarestin muutoksenhakutuomioistuimessa (Curtea de apel). Kanteessa CFR Marfă vaati muutoksenhakutuomioistuinta mitätöimään ANAF:n päätöksen, jossa ANAF kieltäytyi kuittaamasta CFR Marfăn pyynnöstä vuosia 2016 ja 2017 koskevat CFR Marfăn erääntyneet verovelat […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta, mikä määrä ANAF määrättiin maksamaan CFR Marfălle muutoksenhakutuomioistuimen siviilioikeudellisella tuomiolla nro 1011/2015, jonka korkein oikeus pysytti voimassa 30. maaliskuuta 2016 antamallaan päätöksellä nro 998.

(90) Edellä sanottu huomioon ottaen Romania katsoo, että CFR Marfă ei vuosina 2013–2017 kirjannut yhtään velkaa valtion talousarvioon, koska ANAF:n on kuitattava/palautettava […] miljoonan Romanian leun ja […] miljoonan Romanian leun määrät, eli CRF Marfăn velka ANAF:lle oli pienempi kuin ANAF:n vastaava velka CFR Marfălle.

(91) Lopuksi Romania ilmoitti, että valtion talousarvioon kohdistuva CFR Marfăn erääntynyt velka (yhdessä korkojen ja viivästyssakkojen kanssa) nousi vuonna 2018 […] miljoonaan Romanian leuhun (n. […] miljoonaan euroon) ja oli lähes kolminkertaistunut 28. maaliskuuta 2019 mennessä, jolloin se oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Romania korosti, että ANAF oli määrännyt tästä velasta 16 takavarikkoa CFR Marfăn rasitteista vapaaseen irtaimeen omaisuuteen […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta ja 66 takavarikkoa CFR Marfăn rasitteista vapaaseen kiinteään omaisuuteen […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta.

Toimenpiteitä 2 ja 5 koskevat Romanian huomautukset

(92) Romania piti toimenpiteiden 2 ja 5 osalta kiinni siitä, että CFR Infrastructură ei ollut vapauttanut CFR Marfăa maksamasta infrastruktuurin käyttömaksuja vastaavia velkoja.

(93) Romanian selityksen mukaan maan laissa ei sallita rautateiden liikenteenharjoittajan vapauttamista infrastruktuurin käyttömaksun maksamisesta eikä CFR Infrastructură tee poikkeusta CFR Marfănkaan suhteen.

(94) Romania selostaa, että infrastruktuurin käyttömaksun maksamatta jättämisestä seuraa liikenteenharjoittajille kolme erimuotoista seuraamusta:

(94)

1) CFR Infrastructură laatii kustakin palvelusta kuukausittain laskun, ja ellei (vuosittain tehtävän) rautateiden infrastruktuurin käyttösopimuksen mukaisia taloudellisia velvoitteita täytetä, CFR Infrastructură laskee ja laskuttaa jatkuvasti jokaista viivästyspäivää kohden maksamattomalle käyttömaksulle koron ja viivästyssakon (ensimmäinen seuraamus infrastruktuurin käyttömaksun maksamatta jättämisestä). Korko ja sakot ilmoitetaan taulukossa 7 (johdanto-osan 24 kappaleessa). Samaa seuraamusta sovelletaan kaikkiin rautateiden tavara- ja matkustajaliikenteen harjoittajiin niiden omistuksesta riippumatta.

2) Toiseksi CFR Infrastructură ei infrastruktuurin käyttömaksun viivästymisen takia anna CFR Marfălle samaa 33 prosentin alennusta CFR:n verkossa liikennöiville CFR Marfăn junille kuin yksityisille liikenteenharjoittajille (toinen seuraamus).

3) CFR Infrastructură ei myöskään suostu myöntämään CFR Marfăn ja sen asiakkaiden eduksi junille lisäreittejä, kuten se tekee yksityisille liikenteenharjoittajille (kolmas seuraamus).

(95) Romania toteaa tässä yhteydessä, että CFR Infrastructură on myös nostanut kanteita CFR Marfăa vastaan periäkseen CFR Marfăn velat vuodesta 2015 lähtien. Romania ilmoittaa erityisesti, että CFR Infrastructură on pannut vireille CFR Marfăn velkojen perimiseksi välimiesmenettelyjä ja riita-asian oikeudenkäyntejä seuraavasti: vuonna 2015 välimiesmenettely […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta; vuonna 2016 välimiesmenettely ja riita-asian oikeudenkäynti […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta; vuonna 2017 välimiesmenettely ja riita-asian oikeudenkäynti […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta; vuonna 2018 välimiesmenettely ja riita-asian oikeudenkäynti […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta. Romanian mukaan nämä määrät tuomittiin sataprosenttisesti CFR Infrastructurăn eduksi kussakin lopullisessa tuomioistuin- ja välimiestuomiossa.

(96) Romanian mukaan CFR Infrastructură on nämä myönteiset ratkaisut saatuaan käyttänyt ulosottomiehen palveluja periäkseen tuomitut velat. On muun muassa jäädytetty pankkitileillä olevia varoja ja käytetty ulosmittausmääräyksiä määriin, joita CFR Marfăn asiakkaat olivat CFR Marfălle velkaa, sekä takavarikoitu CFR Marfăn irtainta ja kiinteää omaisuutta.

(97) Romania ilmoittaa myös, että CFR Infrastructură teki vuonna 2016 CFR Marfăn kanssa sopimuksen uudesta maksuaikataulusta, jäljempänä vuoden 2016 maksuaikataulusopimus, joka koski […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) maksua eli pääoman ja korkojen määrää, joka CFR Infrastructurălle oli tuomittu välimiesmenettelyissä vuosina 2015 ja 2016. Romanian mukaan […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) määrä saatiin täysin perittyä velan pakkotäytäntöönpanolla sen jälkeen, kun CFR Marfă jätti noudattamatta vuoden 2016 maksuaikataulusopimuksen määräyksiä.

(98) Romanian mukaan CFR Infrastructură oli elokuuhun 2018 mennessä onnistunut perimään CFR Marfălta – oikeudellisten ja muiden kuin oikeudellisten toimenpiteiden avulla – […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), mistä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) saatiin vuoden 2018 maalis- ja heinäkuun välisenä aikana. Lisäksi CFR Infrastructură teki 6. joulukuuta 2018 CFR Marfăn kanssa sopimuksen korkojen ja viivästyssakkojen uudesta maksuaikataulusta, jäljempänä vuoden 2018 maksuaikataulusopimus, joka koski […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) maksua. Tässä sopimuksessa muun muassa täsmennetään, että 4. joulukuuta 2018 CFR Marfăn erääntynyt kokonaisvelka CFR Infrastructurălle oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), mistä määrästä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) oli tuomittu CFR Infrastructurălle vuonna 2017 seitsemällä siviilioikeudellisella tuomiolla, joita pannaan täytäntöön. Tästä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) määrästä korkojen ja viivästyssakkojen osuus oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Vuoden 2018 maksuaikataulusopimuksen määräyksissä täsmennetään myös, että pääoman määrää eli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) peritään edelleen realisoimalla CFR Marfălta takavarikoitua irtainta ja kiinteää omaisuutta.

(99) Romania ilmoittaa, että velkoja perittiin omaisuutta ulosmittaamalla vain niin kauan, kuin CFR Marfă noudatti maksuaikasopimusten velvoitteita, ja ilmoittaa, että CFR Marfă noudattaa vuoden 2018 maksuaikataulusopimusta.

(100) Romanian näkemyksen mukaan kaikki edellä sanottu vahvistaa, että CFR Infrastructură soveltaa velan perintätoimenpiteitä ja että CFR Marfăa ei ole vapautettu velkojen maksamisesta.

(101) Romania katsoo, että CFR Marfă ei saa suosituimmuuskohtelua CFR Infrastructurălta eikä sitä ole nyt tai aiemmin vapautettu mistään oikeudellisesta velvoitteesta. Romania toteaa, että kun on kyse minkä tahansa rautateiden liikenteenharjoittajan infrastruktuurimaksun maksamatta jättämisestä, CFR SA [CFR Infrastructură] on soveltanut ja soveltaa samoja rahamääräisiä seuraamuksia, ja muistuttaa, että rahamääräiset seuraamukset ovat viivästyssakkoja, jotka lasketaan ja peritään eräpäivänä maksamatta olevien maksujen perusteella soveltamalla samaa prosenttia ja syrjimättä. Romania toteaa myös, että [CFR Infrastructură] soveltaa samoja oikeudellisia ja muita toimenpiteitä periäkseen minkä tahansa rautateiden liikenteenharjoittajan velkoja.

(102) Lisäksi Romanian mukaan se, ettei CFR Infrastructură ole perinyt infrastruktuurin käyttömaksua CFR Marfălta, on objektiivinen seikka, joka on seurausta siitä, että muut valtio-omisteiset yritykset tai yritykset, joissa valtio on osakkeenomistajana (ja joista monet toimivat energia-alalla), eivät puolestaan ole maksaneet velkojaan CFR Marfălle. Romania selostaa, että nämä velat CFR Marfălle ovat samaa kokoluokkaa kuin CFR Marfăn velat CFR Infrastructurălle, ja CFR Marfăn kuljetuspalvelujen keskeyttäminen häiritsisi näiden tiettyjen yritysten toimintaa, mikä heikentäisi ihmisten elintasoa sekä taloudellista toimintaa eri alueilla. Romania ilmoittaa, että CFR Marfă on toteuttanut toimia näiden velkojen perimiseksi alan oikeudellisten säännösten mukaisesti.

(103) Romania toteaa lisäksi, ettei ole mahdollista soveltaa CFR Marfăan ankarampia toimenpiteitä (kuten maksukyvyttömyysmenettelyä), koska CFR Infrastructurăn ja Romanian viranomaisten on otettava huomioon CFR Marfăn ja sen resurssien merkitys kansallisen puolustusjärjestelmän, kansallisen turvallisuuden, yleisen turvallisuuden ja järjestyksen, strategisten materiaalien kuljetuksen, kansantalouden ja väestön kannalta (ks. myös edellä kohdat 3.2.1 ja 3.2.2).

(104) Siksi Romania muistuttaa, että Romanian viranomaisten ja CFR Infrastructurăn on toimittava puolustukseen sovellettavan säädöskehyksen mukaisesti ja toteutettava toimenpiteitä, joista ei aiheudu tiettyjen CFR Marfălle kuuluvien resurssien hävittämisen uhkaa (haitallinen vaikutus resursseihin, joita pidetään valtion resursseina) ja jotka eivät vaikuta tämän strategisen yhtiön hoitamiin sotilaallisiin kuljetuksiin ja strategisten materiaalien kuljetuksiin tai CFR Marfăn toimintaan kriisitilanteissa (kuten talvella 2016/2017).

(105) Lisäksi kolmannen osapuolen huomautuksiin 14. elokuuta 2018 antamassaan vastauksessa Romania esittää myös, että CFR Infrastructurălla on kansallisesta puolustuksesta annetun lain 34 §:n nojalla velvollisuus pidättyä täytäntöönpanotoimista, jotka voisivat estää sotilaalliset kuljetukset ja heikentää maan puolustusvalmiutta. Romania lainaa maan liikenneministeriä, joka toteaa, että ei pidä tappaa munivaa kanaa, viitatessaan siihen, miksei valtion pidä periä kaikkia CFR Infrastructurăan kohdistuvia CFR Marfăn velkoja.

Toimenpidettä 3 koskevat Romanian huomautukset

(106) Ensinnäkin Romania kiistää, että toimenpide 3 johtuisi valtion varoista. Romania esittää erityisesti, että [SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiset] kolme kumulatiivista edellytystä eivät täyty siten, että CFR Marfăn velan muuntamista osakkeiksi voitaisiin pitää valtiontukena, koska a alakohdan mukainen edellytys ei täyty, sillä valtion varoja ei ole käytetty eikä varoja ole osoitettu valtion talousarviosta (mikä tarkoittaisi, että valtiolle on syntynyt suoria talousarviomenoja). Nämä määrät eivät tosiasiassa enää edustaneet tuloja talousarvioon, joten ne eivät kuuluneet SEUT-sopimustekstin soveltamisalaan. Romania väittää toimineensa samoin kuin tavallinen osakkeenomistaja, joka pyrkii vakauttamaan omat etunsa eikä antamaan taloudellista etua tietylle talouden toimijalle.

(107) Toiseksi Romania väittää, että Euroopan unionin neuvosto hyväksyi velan muuntamisen osakkeiksi unionin keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle 22. lokakuuta 2013 antamassaan päätöksessä, jäljempänä 22. lokakuuta 2013 tehty neuvoston päätös, jolla tuettiin Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä IMF, ja Romanian välisen valmiusluottojärjestelyn määräyksiä. Järjestelyn määrä oli 1751,34 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, ja siitä oli sovittu Romanian viranomaisten Bukarestissa 12. syyskuuta 2013 allekirjoittamassa esisopimuksessa, jonka IMF:n johtokunta hyväksyi 27. syyskuuta 2013. Romania perustelee näkemystään valmiusluottojärjestelyn liitteellä I, jossa määrätään seuraavaa: Viime vuonna teimme joitakin merkittäviä uudistuksia, jotka liittyivät valtio-omisteisiin yrityksiin sekä energia- ja kuljetusaloihin. Esimerkiksi […], vapaaehtoisesti asettamalla joitain yrityksiä maksukyvyttömyysmenettelyyn tai likvidaatioon, pääomittamalla velkoja ja toteuttamalla uudelleenjärjestelyjä. (korostus lisätty) […] Energia- ja kuljetusalojen keskeisiä uudistuksia ovat muun muassa seuraavat: […] Kuljetusala: panimme alulle kauppasopimuksen 51 prosentin osuuden myymiseksi valtion omistamassa tavaraliikenneyrityksessä [CFR Marfă] 905 miljoonalla Romanian leulla, ja teimme hallituksen päätöksen, jolla kauppasopimus hyväksyttiin. Hyväksyimme kesäkuussa myös maksamattomia velkoja koskevan selvityssuunnitelman, jolla CFR Marfăn maksamattomia velkoja vähennettäisiin kaupanteon yhteydessä yli 90 prosentilla […]. Aiomme myös edistää sitä, että valtio-omisteinen rautateiden matkustajaliikenneyritys ja CFR Marfă parantavat infrastruktuurin ja sähkön käyttömaksujen maksamista uudistamalla yrityksiä, ja järjestellä kolmen tärkeimmän rautatieyhtiön maksamattomia velkoja. Yhtiöiden toiminta- ja rahoituskyvyn parantamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä voisivat olla muun muassa seuraavat: […] – CFR Marfă: Täytämme CFR Marfăn osake-enemmistön myyntiä koskevan kauppasopimuksen mukaiset velvoitteemme ja toteutamme transaktion (osakkeet maksua vastaan) lokakuun 2013 puoleenväliin mennessä. Asiaankuuluvalta sääntelyviranomaiselta haetaan tässä yhteydessä hyväksyntä yrityskeskittymälle. Jos yksityistämisprosessissa kohdataan ylitsepääsemättömiä esteitä, aloitamme Marfăn enemmistöosuuden yksityistämistä koskevan tarjouskilpailun uudelleen parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti.

(108) Romania ilmoittaa, että Euroopan unionin neuvosto hyväksyi edellä johdanto-osan 107 kappaleessa mainitun luottojärjestelyn ja sen liitteen 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa. Päätöksessä mainitaan muun muassa erityiset talouspoliittiset ehdot, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa ja joita ovat muun muassa valtion omistamien yritysten uudelleenjärjestely, mukaan lukien osuuksien myynti niiden pääomasta, ja valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien vahvistaminen.

(109) Romania esittää, että Euroopan unionin neuvosto oli hyväksynyt CFR Marfăn yksityistämisen sekä velan muuntamisen osakkeiksi sen eduksi, minkä lisäksi Euroopan komissio seurasi jatkuvasti CFR Marfăn yksityistämisprosessia.

(110) Komission seurannan yhteydessä Romania mainitsee erityisesti komission kertomuksen Balance of Payments Assistance Programme. Romania, 2013–2015 (Romanian maksutasetukiohjelma, 2013–2015), jossa esitellään muun muassa CFR Marfăn yksityistämisprosessin tilanne sekä velan osakkeiksi muuntaminen. Lainatun kertomuksen mukaan erityisesti yksityistäminen lieventäisi muun muassa epäilyksiä, jotka liittyvät velan osakkeiksi muuntamiseen kesäkuussa 2013, ennen epäonnistunutta yksityistämisyritystä lokakuussa 2013.

(111) Kolmanneksi Romania esittää, että velan muuntaminen osakkeiksi täyttää markkinataloustoimijan vakiotestin, ja viittaa jälleen tuottamansa ja komissiolle toimittamansa Deloitte-tutkimuksen tuloksiin.

(112) Romania muistuttaa tilanneensa tilintarkastus- ja konsultointiyritys Deloittelta markkinataloustoimijatestin. Tutkimus tehtiin soveltamalla tunnettua menetelmää eli tarkasti sanoen laskemalla 51 prosentin osuuden markkina-arvo 31. joulukuuta 2012 diskontatun kassavirran menetelmällä ja laskemalla erikseen jäljellä jäävän omistusosuuden (49 prosenttia) markkina-arvo CBIT- ja EBITDA-kertoimiin perustuvalla arvonmääritysmenetelmällä olettaen, että tällainen osakepääoma myytäisiin ajanjaksolla 2015–2018.

(113) Romania korostaa 29. maaliskuuta 2019 luovutetun Deloitten raportin tuloksia, joiden mukaan velan osakkeiksi muuntaminen ja sitä seuraava CFR Marfăn yksityistäminen olisivat mahdollistaneet sen, että valtio osakkeenomistajana ja velkojana olisi saanut perittyä enemmän (keskimäärin 1079,9 miljoonaa Romanian leuta eli noin 235 miljoonaa euroa) kuin yhtiön välittömän likvidaation kautta (keskimäärin 916,97 miljoonaa Romanian leuta eli noin 199 miljoonaa euroa).

(114) Romania huomauttaa, että velan muuntaminen osakkeiksi toteutettiin vasta sen jälkeen, kun oli tehty Deloitten tutkimuksessa esitettyjen suositusten mukainen päätös antamalla 12. kesäkuuta 2013 poikkeusmääräys 61/2013, eli sen jälkeen, kun markkinataloustoimijatesti oli suoritettu.

(115) Romania korostaa myös, että poikkeusmääräys 61/2013 annettiin ottamalla asianmukaisesti huomioon IMF:n ja EU:n lausunnot ja suositukset (ks. myös edellä johdanto-osan 107 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), koska kaikissa näiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa vuoden 2011 jälkeen allekirjoitetuissa yhteisymmärryspöytäpöytäkirjoissa määrätään rakenteellisista uudistuksista (yksityistäminen mukaan luettuna), jotka koskevat suurta määrää valtio-omisteisia yrityksiä eri aloilla, myös liikenteessä (CFR Infrastructură, CFR Marfă, Tarom). Romania tuo erityisesti esiin yhden tällaiseen neuvoston päätöksellä hyväksyttyyn pöytäkirjaan sisältyvän uudistuksen kuvauksen, jonka mukaan Romania hyväksyi kesäkuussa myös maksamattomia velkoja koskevan selvityssuunnitelman, jolla CFR Marfăn maksamattomia velkoja vähennettäisiin kaupanteon yhteydessä yli 90 prosentilla […].

(116) Neljänneksi Romania esittää, että vuonna 2013 CFR Marfăn eduksi toteutettu velan muuntaminen osakkeiksi on hyvin samanlainen toimenpide kuin muut toisissa jäsenvaltioissa toteutetut rautateiden vakiintuneita tavaraliikenteen harjoittajia koskevat toimenpiteet, joista komissio on katsonut, että valtiontukea ei ole annettu tai että tuki soveltui sisämarkkinoille. Romania mainitsee esimerkkeinä seuraavat komission aiemmat ratkaisut: valtiontuesta SA.32544 (2011/C), jonka Kreikka oli myöntänyt kreikkalaiselle rautatieyhtiölle TRAINOSE S.A:lle, 16 päivänä kesäkuuta 2017 annettu päätös, julkisesta lainasta SA.29198 – (2010/C) (ex 2009/NN), jonka Slovakia on myöntänyt yritykselle Železničná Spoločnosť Cargo Slovakia, a.s., jäljempänä ZSSK Cargo, 20 päivänä heinäkuuta 2018 annettu päätös ja valtiontuesta SA.39877 (2017/NN) – Kroatia – tuki HŽ Cargo d. o. o:lle – velan peruuttaminen, 19 päivänä kesäkuuta 2017 annettu päätös.

(117) Romanian mukaan yhdistävä tekijä on, että rautateiden liikenteenharjoittajat kyseisissä valtioissa ovat, samoin kuin CFR Marfă, kohdanneet taloudellisia vaikeuksia ja keränneet merkittäviä tappioita ja että viranomaiset ovat päättäneet puuttua asiaan niiden kansantaloudellisen merkityksen vuoksi. Siksi Romania katsoo, että Romania, Kroatia, Kreikka ja Slovakia toimivat samansuuntaisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevia kansallisia rautateiden liikenteenharjoittajia kohtaan. Romanian näkemyksen mukaan tätä erityistä velan muuntamista osakkeiksi (samoin kuin muita toimenpiteitä) koskevan arvioinnin tulos ei saisi CFR Marfăn osalta poiketa edellisistä.

(118) Romania muistuttaa erityisesti komission ratkaisusta asiassa SA.32544, jonka Kreikka toteutti kreikkalaisen rautatieyhtiön TRAINOSE SA:n hyväksi ja varsinkin 60 miljoonan euron pääomanlisäyksestä, joka rahoitettiin vuonna 2009 valtion talousarviosta.

(119) Romania toteaa, että vaikka Kreikan viranomaiset eivät olleet pitäneet toimenpidettä valtiontukena, komissio katsoi sen kuitenkin olevan tukea mutta katsoi tuen soveltuvan sisämarkkinoille, koska

(119) a)

toimenpiteen tarkoituksena oli Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen. Romania muistuttaa tässä yhteydessä, että komissio hyväksyi Kreikan taloudellista tilannetta (talouskriisiä) koskevat perustelut ja sen tosiseikan, että TRAINOSE:lla on elintärkeä asema maan taloudessa. Sen likvidaatio olisi aiheuttanut vaikeuksia rautatieinfrastruktuurin haltijalle, joillekin sen tytäryhtiöille, tärkeille kreikkalaisille yrityksille ja maan ulkomaankaupalle. Lisäksi se olisi joko suoraan tai välillisesti lisännyt työttömyyttä kriisin vaivaamassa maassa;

b)

toimenpide oli tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja oikeasuhteinen. Romania muistuttaa tässä yhteydessä, että komission mukaan sen lisäksi että tuki kohdistuu TRAINOSE:n tilanteeseen ja hyödyttää sitä, toimenpide oli tarkoituksenmukainen Kreikan rautatiejärjestelmään kohdistuvien riskien välttämiseksi, ja sillä ehkäistään seurauksia, joita rautatieliikennepalvelujen keskeytymisellä olisi Kreikan taloudelle ja väestölle; […] kesto on rajallinen; […] oli välttämätön, jotta TRAINOSE voitaisiin yksityistää, […] varmistettiin toiminnan jatkuminen väliaikaisesti yhtiön varsinaiseen yksityistämiseen asti; […] tarkoituksena ei ollut lisätä yhtiön kapasiteettia, mistä syystä sillä ei ole kielteisiä vaikutuksia kilpailuun ja EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(120) Romania esittää myös, että jos velan muuntaminen osakkeiksi olisi peruutettu epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen vuonna 2013 ja CFR Marfă olisi määrätty maksamaan takaisin kyseinen velan määrä, CFR Marfăn toiminta olisi merkittävässä määrin vaikeutunut, ja se olisi johtanut tilanteeseen, jota ei voida hyväksyä, eli siihen, että yhtiö ei olisi kyennyt täyttämään velvoitteitaan, joita sillä on lain ja sopimusten mukaisesti kansallisen puolustuksen alalla tai jotka johtuvat Romanian Nato-jäsenyydestä, ottaen huomioon vuonna 2014 puhjennut Ukrainan konflikti, huomattava poliittinen ja sotilaallinen reagointi siihen sekä sotilaallisten kuljetusten kysynnän lisääntyminen 562,89 prosentilla. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan ja SEU-sopimuksen 4 artiklan mukainen poikkeus on tätä taustaa vasten perusteltu”.

(121) Romania korostaa erityisesti, että omaisuuden myyminen yhtiön mahdollisen likvidaation yhteydessä saattaa voimassa olevien lakien mukaisesti olla melko pitkä prosessi, mikä johtaisi merkittäviin ajanjaksoihin, joina maan puolustusjärjestelmän ja strategisten kuljetusten edellyttämiä resursseja ei voitaisi käyttää, ja varikolla säilytyksen aikana niiden kunto heikkenisi. Ajanjaksoina, joina CFR Marfă ei voisi tarjota kuljetuspalveluja eivätkä kyseiset resurssit vielä olisi toisen rautatieliikenteen harjoittajan omistuksessa, konflikteja saattaa puhjeta tai syttyä uudelleen, kuten koettiin 2008 ja 2014, mikä todetaan kansallisessa puolustusstrategiassa […]. Romania pelkää, että näissä olosuhteissa sillä ei enää olisi kuljetuskapasiteettia eikä se voisi enää vastata mahdollisiin haasteisiin, mitä ei voida hyväksyä.

TUEN ARVIOINTI

(122) Komissio tarkastelee ensin, ovatko CFR Marfăn eduksi toteutetut toimenpiteet 1–5 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea (ks. jäljempänä 4.1 kohta), oliko CFR Marfă vaikeuksissa oleva yritys (ks. jäljempänä 4.2 kohta) ja onko tuki jo myönnetty (ks. jäljempänä 4.3 kohta). Lopuksi komissio arvioi, voidaanko tällaista tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana (ks. jäljempänä 4.4 kohta).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolo

(123) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(124) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Jotta toimenpide voitaisiin katsoa kyseisessä kohdassa tarkoitetuksi tueksi, sen on näin ollen täytettävä seuraavat kumulatiiviset ehdot:

(124) a)

toimenpiteen on oltava valtion toteuttama ja rahoitettu valtion varoin;

b)

toimenpiteen on tuotettava etua sen kohteena oleville;

c)

edun on oltava valikoiva; sekä

d)

toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Yritys

(125) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti komission on ensin vahvistettava arvioitavien toimenpiteiden tuensaaja. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa viitataan tuensaajan määrittelyssä yrityksen käsitteeseen. EU:n tuomioistuimissa yrityksen käsitteen on määritelty tarkoittavan taloudellista toimintaa harjoittavia yksikköjä niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta. Ainoa relevantti kriteeri on, harjoittaako yhteisö taloudellista toimintaa eli tarjoaako se tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla.

(126) CFR Marfă on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Se rekisteröitiin osakeyhtiöksi 1. lokakuuta 1998 Romanian rautateiden vakiintuneen toiminnanharjoittajan uudelleenjärjestelyn jälkeen, ja se tarjoaa rautateiden tavaraliikennepalveluja ja siihen liittyviä palveluja markkinoilla.

(127) CFR Marfă on siis SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yksikkö. Seuraavaksi komissio arvioi, onko CFR Marfăn harjoittama rautateiden tavaraliikennepalvelujen ja siihen liittyvien palvelujen tarjoaminen markkinoilla taloudellista toimintaa.

Taloudellinen toiminta

(128) Komissio arvioi aluksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan sovellettavuutta niiden Romanian väitteiden pohjalta, että CFR Marfă käyttää julkista valtaa.

(129) Romania väittää (ks. edellä johdanto-osan 63–76 kappale), että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa CFR Marfăan SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan ja valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 17 kohdan nojalla, sillä viimeksi mainitussa todetaan muun muassa, että perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, kun valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä tai kun julkisyhteisöt toimivat viranomaisen ominaisuudessaan. Romania väittää käyttäneensä julkista valtaa, kun se hyväksyi toimenpiteet 1–3 ja 5, joilla pyrittiin varmistamaan, että CFR Marfăn velvoitteet kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla pystytään jatkossakin hoitamaan.

(130) Komissio huomauttaa, että perustelu on virheellinen seuraavista syistä.

(131) Ensinnäkin väittämässä tulkitaan väärin tapaa, jolla valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 17 kohdan säännösten on tarkoitus toimia. Säännökset kuuluvat valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 2 jaksoon, jossa annetaan yrityksen ja taloudellisen toiminnan käsitteitä koskevia sääntöjä. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa sovelletaan yksiköihin, joita pidetään taloudellista toimintaa harjoittavina yrityksinä valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 2 jakson sääntöjen mukaisesti. Siksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan sovellettavuutta tutkittaessa on arvioitava, onko CFR Marfă taloudellista toimintaa harjoittava yritys.

(132) Romania sitä vastoin väittää, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa CFR Marfăan, koska Romania käytti julkista valtaa hyväksyessään CFR Marfăn eduksi toimenpiteet 1–3 ja 5 tavoitteenaan varmistaa strategisten ja sotilaallisten materiaalien kuljetusten jatkuvuus ja muiden kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen. Toisin sanoen Romania väittää, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ei voida soveltaa CFR Marfăan pelkästään sen perusteella, missä ominaisuudessa Romanian valtio hyväksyi toimenpiteet 1–3 ja 5 CFR Marfăn eduksi.

(133) Komissio toteaa, että tämä väittämä liittyy siihen kysymykseen, voidaanko markkinataloustoimijatestiä soveltaa Romanian toimiin, kun se hyväksyi toimenpiteet 1–5, ja jos sitä voidaan soveltaa, testin soveltamiseen (valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 76 ja 77 kohta). Tätä käsitellään jäljempänä johdanto-osan 179–181 kappaleessa. Markkinataloustoimijatestin sovellettavuus ja soveltaminen eivät kuitenkaan millään lailla kuulu arvioon siitä, onko CFR Marfă SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista toimintaa harjoittava yritys. Romanian väittämässä siis tulkitaan väärin valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 2 jakson tavoitetta.

(134) Toiseksi Romania ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä, ettei CFR Marfăn harjoittama toiminta olisi taloudellista. Romania ei erityisesti ole pystynyt esittämään mitään näyttöä siitä, että Romania olisi siirtänyt sotilaallisten kuljetuksiin ja strategisten tuotteiden kuljetuksiin liittyvät toiminnat talouden alan ulkopuolelle osaksi julkisen vallan käyttöä, millä olisi voitu osoittaa, että kyseinen toiminta ei todellakaan ole taloudellista.

(135) Romanian huomautuksista käy päinvastoin hyvin ilmi, että CFR Marfă tarjoaa sotilaallisia kuljetuksia vuotuisen sopimuksen perusteella ja saa niistä korvausta. Romania myöntää myös, että sotilaalliset kuljetukset ja niihin liittyvä toiminta ovat avoinna kaikille yksityisille rautateiden liikenteenharjoittajille, joilla on siihen voimassa oleva lupa, vaikka niihin kohdistetaan tiettyjä turvallisuusselvityksiä (ks. edellä johdanto-osan 75 kappale). Tämä vahvistetaan myös Romanian puolustusministeriön ja liikenne-, rakennus- ja matkailuministeriön välillä tehtyjen pöytäkirjojen, yhteisten määräysten ja sopimusten määräyksissä, joissa todetaan, että velvoitteita, joilla varmistetaan sotilaallisten kuljetusten jatkuvuus rauhan, sodan ja luonnonkatastrofien aikana, kriisitilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, ei ole asetettu vain yksinomaan CFR Marfălle vaan myös muille luvan saaneille rautateiden liikenteenharjoittajille, joille maksetaan korvaus sopimuksen perusteella.

(136) Edellä todetusta käy selvästi ilmi, että valtio ei ole siirtänyt sotilaallisia kuljetuspalveluja talouden alan ulkopuolelle, vaan CFR Marfă toimittaa niitä markkinamekanismien pohjalta, minkä takia niitä on pidettävä taloudellisena toimintana.

(137) Sillä seikalla, että yksityiset rautateiden tavaraliikenteen harjoittajat ovat haluttomia osallistumaan sotilaallisiin kuljetuksiin joko vähäisen kysynnän tai kapasiteetin puutteen vuoksi, ei ole tähän päätelmään mitään vaikutusta – merkitystä on pelkästään sillä, että näillä liikenteenharjoittajilla on mahdollisuus kilpailla CFR Marfăn kanssa, mikä taataan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY sanamuodolla ja tarkoituksella. Direktiivi on saatettu osaksi Romanian lainsäädäntöä 21. joulukuuta 2011 annetulla hallituksen poikkeusmääräyksellä 114/2011.

(138) Sitä paitsi velvoite perustaa, pitää yllä ja säilyttää reserviä rautatieverkon eri kohdissa on ennakkoedellytys, jotta CFR Marfă pystyy tarjoamaan maksullisia sotilaallisia kuljetuksia sopimuksen pohjalta. Tästä syystä komissio katsoo sen olevan osa sotilaallisten kuljetusten taloudellista toimintaa. Se seikka, että CFR Marfă voi käyttää mobilisaatioreserviksi merkittyjä resursseja tavanomaiseen kaupalliseen rautateiden tavaraliikennetoimintaan (sotilaalliset kuljetukset mukaan luettuina), on lisävahvistus päätelmän oikeellisuudesta. Päätelmää ei muuta sekään, ettei CFR Marfă ehkä saa riittävää korvausta kustannuksista, joita sille aiheutuu kyseisen reservin perustamisesta, kunnossapitämisestä ja säilyttämisestä, koska vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mikä tahansa toiminta, jossa tavaroita ja/tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla, on taloudellista toimintaa riippumatta siitä, tehdäänkö se voittoa tavoittelematta tai ilman riittävää korvausta. Se seikka, että CFR Marfă ei ehkä saa tiettyjen palvelujen tarjoamisesta riittävää korvausta, ei siis vaikuta palvelujen luokitteluun taloudelliseksi toiminnaksi.

(139) Komissio ei hyväksy Romanian väitettä, jonka mukaan CFR Marfă, joka omistaa noin 93 prosenttia kansallisesta vaunukannasta, olisi tosiasiassa ainoa liikenteenharjoittaja, joka pystyisi täyttämään mobilisaatioreservin ylläpitovelvoitteen. Vaikka tällä väittämällä olisikin merkitystä johdanto-osan 136 kappaleessa esitetyn komission päätelmän kannalta (quod non, koska periaatteessa Romanian valtio ei ole siirtänyt sotilaallisten kuljetusten alaa talouden alan ulkopuolelle), Romania ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä, miksi jokin muu, yksityinen liikenteenharjoittaja ei pystyisi kilpailemaan sotilaallisista kuljetuksista tai täyttämään mobilisaatiovaatimuksia 7 prosentilla lisävaunuja tai hankkimalla vaunuja lisää markkinoilta (muun muassa CFR Marfălta joko tavanomaisella kaupallisella perustalla tai CFR Marfăn likvidaation aikana). Komissio toteaa, että vaikka Romania väittää, ettei mobilisaatiosuunnitelmiin sisältyviä reservejä saa hävittää vaan ne on pidettävä toimintakuntoisina CFR Marfăn kustannuksella (johdanto-osan 64 kappaleen ii kohta), Romania ei ole pystynyt esittämään komissiolle lainkohtaa, jossa siitä nimenomaan säädetään.

(140) Komissio ei myöskään hyväksy Romanian väitettä, jonka mukaan yksikään muu rautateiden tavaraliikenteen harjoittaja ei olisi kelpoinen saamaan tarvittavia yritysturvallisuustodistuksia. Vaikka tällä väittämällä olisikin merkitystä johdanto-osan 136 kappaleessa esitetyn komission päätelmän kannalta (quod non, koska periaatteessa Romanian valtio ei ole siirtänyt sotilaallisten kuljetusten alaa talouden alan ulkopuolelle), komissio toteaa, että on kunkin yksityisen rautateiden tavaraliikenteen harjoittajan asia tehdä tarvittavat muutokset todistukset saadakseen. Komissio panee lisäksi merkille sen seikan, että myös entinen liikenneministeri ja CFR Marfăn entinen toimitusjohtaja on tuomittu Romanian kansallisissa tuomioistuimissa rikollisesta toiminnasta eli lahjonnasta (ks. edellä johdanto-osan 41 kappale), minkä takia CFR Marfă pitäisi yhtä lailla hylätä sotilaallisten kuljetuspalvelujen tarjoajana.

(141) Romanian väitteestä, jonka mukaan CFR Marfăn autolauttatoiminta ei ole luonteeltaan taloudellista, komissio toteaa, että Romanian väittämän mukaan näitä autolauttoja ei käytetty kaupallisiin tarkoituksiin, koska muut Constantan satamasta liikennöivät autolauttareitit eivät olleet taloudellisesti kannattavia (johdanto-osan 64 kappaleen vi kohta). Komissio katsoo tämän olevan selvä osoitus siitä, että CFR Marfăn autolauttatoiminta kuuluu taloudellisen toiminnan piiriin, koska vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mikä tahansa toiminta, jossa tavaroita ja/tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla, on taloudellista toimintaa riippumatta siitä, tehdäänkö se voittoa tavoittelematta tai ilman riittävää korvausta.

(142) Strategisten tuotteiden kuljetuksista komissio toteaa, että CFR Marfă hoitaa nämä kuljetukset sopimusperusteisesti, ja sopimukset perustuvat tavallisesti tarjouskilpailuihin, joihin muut, yksityiset liikenteenharjoittajat osallistuvat ja kilpailevat siten CFR Marfăn kanssa (ks. edellä johdanto-osan 65 kappale). Sopimusten nojalla toimitetut palvelut korvataan kunkin sopimuksen ehtojen mukaisesti (johdanto-osan 66 kappale). Niinpä strategisten tuotteiden kuljetuksia koskevat sopimukset tehdään ja kyseisten sopimusten mukaisesti toimitettavat palvelut tarjotaan selkeästi markkinaehdoin ja ne ovat siis luonteeltaan taloudellisia.

(143) Vaikka Romania väittää, että tietyissä kriisiolosuhteissa viranomaiset voivat vaatia näitä palveluja voimassa olevien sopimusten ulkopuolella, Romania myöntää, että tällaiset kuljetukset korvattiin ennen vaikeiden sääolojen esiintymistä hankintamenettelyjen avulla tehdyissä sopimuksissa määrätyin hinnoin.

(144) Vaikka CFR Marfă on korvauksetta osallistunut erilaisiin julkisiin toimiin ja tarjonnut tavaraliikenteen resursseja ilman rahallista korvausta tiettyjen viranomaisten tai julkisten liikelaitosten eduksi (kuten johdanto-osan 67 kappaleessa mainitaan), komissio ei näe tällä olevan mitään merkitystä sen kannalta, että CFR Marfăn toiminta strategisten kuljetusten hoitamisessa markkinaehdoin tehtävien sopimusten perusteella määritellään selkeästi taloudelliseksi. Lisäksi komissio huomauttaa, että Romania ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että CFR Marfăn toiminta eli tavaraliikenteen resurssien tarjoaminen ilman rahallista korvausta tiettyjen viranomaisten tai julkisten liikelaitosten eduksi perustuisi sovellettavien lakien säännöksiin, eikä Romania myöskään ole mitenkään määrällisesti määrittänyt tällaisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia.

(145) CFR Marfă on siis epäilyksettä taloudellista toimintaa harjoittava yritys kaikessa tavaraliikennetoiminnassaan, joten SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa on sovellettava.

(146) Kolmanneksi ja vaihtoehtoisesti komissio palauttaa mieliin, ettei se seikka, että yksikkö käyttää osana toimintaansa julkiselle vallalle kuuluvia oikeuksia, sinällään estä sitä, että yksikköä pidetään kilpailusääntöjen kannalta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä muun taloudellisen toimintansa osalta. Oikeuskäytännön mukaan, jos yksikön taloudellinen toiminta voidaan erottaa julkiselle vallalle kuuluvien oikeuksien käytöstä, yksikköä on pidettävä taloudellisen toimintansa osalta yrityksenä.

(147) Komissio katsoo, että vaikka CFR Marfăn toiminta sotilaallisissa kuljetuksissa ja mobilisaatioreservin ylläpidossa katsottaisiin muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi, Romania ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä, ettei CFR Marfăn kaupallisen tavaraliikenteen taloudellista toimintaa voitaisi erottaa julkiselle vallalle kuuluvien oikeuksien käytöstä sotilasalalla. Pelkästään se seikka, että kyseisten toimintojen välillä voi olla taloudellinen yhteys, sikäli että CFR Marfăn taloudellinen toiminta mahdollistaa CFR Marfăn muun kuin taloudellisen toiminnan rahoittamisen kokonaan tai osittain, ei riitä osoittamaan, etteivät kyseiset toiminnot ole erotettavissa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.

(148) Lisäksi komissio katsoo, että vaikka SEUT-sopimuksen 346 artiklan 2 kohtaa, jota sovelletaan aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan, ei sovelleta kuljetuspalveluihin (eikä Romania vetoa siihen), tiettyjä SEUT-sopimuksen 346 artiklan 2 kohdan soveltamista koskevasta oikeuskäytännöstä johdettuja periaatteita voidaan analogisesti soveltaa kysymykseen taloudellisen ja muun kuin taloudellisen toiminnan erottamisesta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Komissio katsoo erityisesti, että yritykset, jotka harjoittavat sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, eivät voi vedota valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon 18 kohtaan väittämällä, että taloudellinen toiminta on välttämätöntä, jotta sotilaallinen toiminta tai puolustustoiminta olisi kannattavaa, eikä niitä siten voi erottaa toisistaan.

(149) Lisäksi CFR Marfăn kaupallinen toiminta rautateiden tavaraliikenteen alalla on selkeästi erotettavissa tällaisen muun kuin taloudellisen toiminnan harjoittamisesta ennen kaikkea sen seikan takia, että sotilaallisia kuljetuksia säännellään eri säännöin ja ne hoidetaan erillisin puolustusministeriön ja muiden muassa CFR Marfăn välisin sopimuksin, minkä Romania myöntää (ks. edellä johdanto-osan 64 kappale).

(150) Sitä paitsi vaikka Romania alun perin kieltäytyi toimittamasta prosenttilukuja kansallisen puolustuksen tarkoituksiin varatuista resursseista (valtiosalaisuuteen vedoten) ja väitti olevan mahdotonta kuvata CFR Marfălle tällaisesta resurssien varaamisesta aiheutuneita kustannuksia, koska viranomaiset eivät olleet laatineet sitä varten mitään menetelmiä (ks. edellä johdanto-osan 64 kappale), Romania on kuitenkin huomauttanut, että sotilaallisia kuljetuksia tilataan satunnaisesti ja että niiden osuus on paljon pienempi kuin muiden kuljetusoperaatioiden, ja ilmoittanut niiden osuudeksi noin 2 prosenttia CFR Marfăn kokonaisliikevaihdosta. Lisäksi Romania on myös antanut arvion mobilisaatioreservin perustamisesta ja kunnossapidosta CFR Marfălle aiheutuneista kustannuksista (ks. edellä johdanto-osan 64 kappale).

(151) Komissio pitää tätä lisäosoituksena siitä, että CFR Marfăn toiminta sotilaallisissa kuljetuksissa ja siihen liittyvä velvoite perustaa ja pitää yllä mobilisaatioreserviä olisivat tosiasiassa erotettavissa CFR Marfăn taloudellisesta toiminnasta, vaikka toimintaa pidettäisiin muuna kuin taloudellisena toimintana (quod non, ks. johdanto-osan 145 kappale).

(152) Komissio katsoo kuitenkin, sanotun vaikuttamatta johdanto-osan 151 kappaleessa tehtyyn päätelmään, että Romanian toimittama arvio kustannuksista, joita CFR Marfălle on aiheutunut mobilisaatioreservin perustamisesta ja kunnossapidosta, ei ole perusteltu seuraavista syistä.

(153) Ensinnäkin komissio katsoo, että Romanian toimittama arvio kustannuksista, joita CFR Marfălle on aiheutunut mobilisaatioreservin perustamisesta ja kunnossapidosta, on selvästi liioiteltu. Romania ilmoittaa kustannuksina CFR Marfăn kaikkien vapaina olevien vetureiden ja vaunujen kuoletuksen vuotuiset menot sekä tällaisten vaunujen kunnossapidosta ja korjaamisesta johtuvat vuotuiset menot. Komissio katsoo, etteivät mobilisaatioreservin tarvetta määritä (eikä pidäkään määrittää) rautateiden liikenneyrityksen omistaman liikkuvan kaluston määrä ja vaihtelut (jotka johtuvat monista tekijöistä, kuten vakiintuneen rautatieyrityksen historiasta ja kaupallisista ratkaisuista) vaan tällaisen reservin todellinen tarve, joka puolustusministeriön olisi määritettävä. Romania ei kuitenkaan ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että CFR Marfăn vapaana olevaa liikkuvaa kalustoa käytettäisiin kokonaisuudessaan mobilisaatioreservinä.

(154) Sama koskee myös CFR Marfăn omistamien autolauttojen kunnossapitokustannuksia. Romania esittää yksinkertaisesti kaikki kyseisiin autolauttoihin liittyvät kunnossapito- ja muut kustannukset CFR Marfălle mobilisaatioreservin kunnossapitovelvoitteesta johtuvina kustannuksina. Romania ei kuitenkaan ole näyttänyt toteen, että autolautat on todella merkitty mobilisaatioreserviksi, samoin kuin se on jättänyt ilmoittamatta, onko puolustusministeriö maksanut nämä kustannukset, erityisesti kun on kyse tietyistä sellaisista CFR Marfăn tarjoamista sotilaallisista kuljetuksista puolustustarkoituksiin puolustusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa, joihin kuului autolauttakuljetuksia ja joista CFR Marfă laskutti oman hinnastonsa mukaisesti.

(155) Toiseksi Romania ei ole toimittanut komissiolle asiakirjoja, joista komissio voisi tarkastaa Romanian toimittamat tiedot, jotka koskevat vapaan liikkuvan kaluston kuoletuksesta, kunnossapidosta ja korjaamisesta aiheutuneita menoja, samoin kuin muita menoja (kuten henkilöstö, polttoaineet, autolautat ja muusta kuin infrastruktuurin käytöstä johtuvat maksut).

(156) Kolmanneksi Romania on ottanut huomioon muiden kustannusten osuutena 2 prosentin osuutta vastaavan määrän (esimerkiksi osuutena henkilöstömenoista sekä dieselpolttoaineesta, joka liittyi mobilisaatioreserviä vastaavan liikkuvan kaluston liikkumiseen, ja tällaiseen liikkumiseen liittyvistä muusta kuin infrastruktuurin käytöstä johtuvista maksuista) mutta ei ole selittänyt, millä perusteella juuri tämä osuus on valittu. Prosenttiosuus näyttää vastaavan sotilaallisten kuljetusten osuutta CFR Marfăn kokonaisliikevaihdosta (ks. johdanto-osan 64 kappaleen v kohta). Romania ei kuitenkaan ole selittänyt, onko tämä todella syy siihen, että kustannusten osuudeksi valittiin 2 prosenttia. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että 2 prosentin osuutta CFR Marfăn liikevaihdosta vastaava toiminta vaatisi täsmälleen saman prosenttiosuuden varoista tai henkilöstöstä mobilisaatioreservin kunnossapitoon.

(157) Siksi komissio katsoo, ettei Romania ole vaadittavassa määrin perustellut arviotaan kustannuksista, joita CFR Marfălle on aiheutunut velvoitteesta pitää yllä mobilisaatiotehtävien suorittamiseen tarvittavia reserviä ja kapasiteettia.

(158) Edellä sanotun perusteella komissio päättelee, että CFR Marfă on taloudellista toimintaa harjoittava yritys kaikessa tavaraliikennetoiminnassaan, minkä takia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa on sovellettava CFR Marfăn koko toimintaan. Vaikka sotilaallisiin kuljetuksiin liittyvä toiminta ja mobilisaatioreservin kunnossapito katsottaisiin muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi, se on selkeästi erotettavissa CFR Marfăn pääasiallisesta taloudellisesta toiminnasta eli rautateiden kaupallisesta tavaraliikenteestä, missä tapauksessa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa on sovellettava CFR Marfăn taloudelliseen toimintaan.

Toimenpiteen johtuminen valtiosta (varat ja yhteys valtioon)

(159) Kuten Euroopan unionin tuomioistuimet, jäljempänä unionin tuomioistuin, ovat todenneet, toimenpiteiden a) on oltava valtion varoista rahoitettuja etuja, jotka myöntää jokin välittäjänä toimiva elin sille siirretyn toimivallan nojalla joko suoraan tai epäsuorasti, ja b) niiden on oltava valtiosta johtuvia, jotta ne katsottaisiin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Jäsenvaltion käsite kattaa kaikki julkisten viranomaisten tasot siitä riippumatta, onko kyseessä kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen.

Toimenpiteet 1 ja 4. Sosiaaliturvamaksujen ja maksamatta olevien verojen perimättä jättäminen i) ainakin vuodesta 2010 vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti sekä ii) velan muuntamisen jälkeen

(160) Kuten edellä johdanto-osan 77 kappaleessa todettiin, ANAF, CNPP, ANOFM ja CNAS ovat osa Romanian hallituksen alaista julkista hallintoa. Siitä syystä se seikka, etteivät kyseiset elimet ole perineet erääntynyttä velkaa (eli verovelkoja ja sosiaaliturvamaksuja korkoineen ja viivästyssakkoineen), ja niille tavanomaisesti maksettavien velkojen lisäkertyminen rasittavat valtion talousarviota ja merkitsevät valtion varojen käyttöä. Romania ei ole kiistänyt yhteyttä valtioon edellä mainittujen julkisten velkojien tapauksessa.

(161) Edellä johdanto-osan 160 kappaleessa esitettyjen näkökohtien pohjalta komissio katsoo, että toimenpiteet 1 ja 4 johtuvat valtiosta ja merkitsevät valtion varojen siirtoa.

Toimenpiteet 2 ja 5. CFR Infrastructurăan kohdistuvien velkojen perimättä jättäminen ja niiden kumuloituminen palvelujen tarjoamisen jatkamisen takia i) ainakin vuodesta 2010 vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti sekä ii) velan muuntamisen jälkeen

(162) Stardust Marine -oikeuskäytännön mukaan yksityisoikeuden mukaisesti perustetun yrityksen, jonka osakkeet ovat julkisessa omistuksessa, eli julkisen yrityksen varat ovat valtion varoja.

(163) Komission direktiivin 2006/111/EY 2 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaan direktiivissä tarkoitetaan julkisilla yrityksillä kaikkia yrityksiä, joiden suhteen julkiset viranomaiset käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa omistuksen, rahoitukseen osallistumisen tai yritykseen sovellettavien sääntöjen perusteella. Julkisten viranomaisten oletetaan käyttävän määräysvaltaa yrityksen suhteen, jos niillä on suoraan tai välillisesti:

(163) a)

enemmistö yrityksen merkitystä pääomasta; tai

b)

valvonnassaan yrityksen osakkeiden äänimäärän enemmistö; taikka

c)

mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä”.

(164) CFR Infrastructură on Romanian valtion kokonaan omistama infrastruktuurin hallinnoija. Liikenneministeriöllä on kaikki CFR Infrastructurăn liikkeeseen laskemiin osakkeisiin liittyvät äänet. Lisäksi liikenneministeriö on ainoa elin, joka nimittää CFR Infrastructurăn hallinto-, johto- ja valvontaelimet. Siksi ainakin yksi vaihtoehtoisista edellytyksistä täyttyy ja CFR Infrastructură on selkeästi direktiivin 2006/111/EY 2 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu julkinen yritys. Lisäksi CFR Marfăn velka CFR Infrastructurălle asettaa valtion varat vaaraan, koska velka vaikuttaa suoraan valtion talousarvioon. CFR Infrastructură saa nimittäin infrastruktuurin hallinnointiin varoja suoraan valtion talousarviosta, ja lisäksi se käyttää infrastruktuurin käyttömaksuista saamiaan varoja infrastruktuurin kunnossapitoon. Elleivät CFR Infrastructurăn omat varat riitä, sen on saatava lisää varoja valtion talousarviosta. Tästä nimenomaisesta syystä CFR Marfăn velka CFR Infrastructurălle merkitsee valtion varojen käyttöä.

(165) Edellä todetun pohjalta komissio katsoo, että valtion varoja on rasitettu, kun CFR Infrastructurăan kohdistuva CFR Marfăn velka on jätetty perimättä ja yhtiön velan tälle valtio-omisteiselle yritykselle on annettu kasvaa palvelujen tarjoamisen jatkumisen seurauksena (ks. edellä taulukko 7).

(166) Unionin tuomioistuin katsoi Stardust Marine -tuomiossa yhteydestä valtioon lisäksi, että pelkästään se seikka, että valtio tai valtion yksikkö on yrityksen ainoa osakkeenomistaja tai pääosakkeenomistaja, ei riitä osoittamaan, että kyseisen yrityksen varojen siirron voitaisiin katsoa johtuvan sen julkisesta osakkeenomistajasta. Unionin tuomioistuin toteaa, että vaikka valtio voi valvoa julkista yritystä ja käyttää määräysvaltaa sen toteuttamiin toimenpiteisiin nähden, tosiasiallista valvontaa konkreettisessa tapauksessa ei voida automaattisesti olettaa, koska julkinen yritys voi toimia enemmän tai vähemmän itsenäisesti riippuen siitä, kuinka paljon valtio on jättänyt sille itsenäistä määräämisvaltaa.

(167) Unionin tuomioistuimen mukaan seikkoja, joista yhteys valtioon voidaan päätellä, jäljempänä Stardust-indikaattorit, ovat seuraavat:

(167) a)

tarkasteltavana oleva yritys ei voinut tehdä riidanalaista päätöstä ottamatta huomioon julkisen vallan vaatimuksia;

b)

yrityksen oli otettava huomioon viranomaisten antamat toimintaohjeet;

c)

julkisen yrityksen integroituminen julkishallinnon rakenteeseen;

d)

julkisen yrityksen toiminnan luonne ja toiminnan harjoittaminen markkinoilla yksityisten toimijoiden kanssa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa;

e)

yrityksen oikeudellinen asema;

f)

viranomaisten harjoittaman yrityksen hallinnointia koskevan ohjauksen määrä;

g)

muu seikka, joka osoittaa konkreettisessa tilanteessa, että viranomaiset ovat osallistuneet toimenpiteestä päättämiseen tai että on epätodennäköistä, että tästä ei ollut kyse, kun otetaan huomioon myös toimenpiteen laajuus, sen sisältö tai sen edellytykset.

(168) CFR Infrastructurăsta komissio toteaa, että valtio ainoana osakkeenomistajana nimittää liikenneministeriön välityksellä CFR Infrastructurăn johdon (edellä esitetyn Stardust-indikaattorien luettelon f kohta). Lisäksi, koska CFR Infrastructurăa pidetään julkisena yrityksenä, liikenneministeriö hyväksyy ennalta sen vuotuisen talousarvion ja ilmoittaa siitä valtiovarainministeriölle (edellä esitetyn Stardust-indikaattorien luettelon c kohta). Kaikki CFR Infrastructurăn vuotuiseen talousarvioon tehtävät muutokset edellyttävät samaa ennakkohyväksyntää, ja niillä tarkoitetaan muun muassa CFR Infrastructurăn myyntisaamisia asiakkailtaan, kuten CFR Marfălta.

(169) Romania on lisäksi vahvistanut, ettei CFR Infrastructură voinut pidättyä perimästä saataviaan CFR Marfălta ottamatta huomioon viranomaisten vaatimuksia (edellä esitetyn Stardust-indikaattorien luettelon a, b ja g kohta). Myös useista lehtiartikkeleista käy ilmi, että tällaisia perintätoimia toteutettiin hallituksen ohjeiden perusteella.

(170) Sen lisäksi Romania väittää, että CFR Infrastructură toimi CFR Marfăan nähden valtion viranomaisena, koska sen velvollisuutena Romanian kansallisesta puolustuksesta annetun lain nro 45/1994, sellaisena kuin se on muutettuna, 34 §:n nojalla oli sallia CFR Marfăn kaupallisen toiminnan jatkuminen eikä se voinut toteuttaa toimenpiteitä, jotka voisivat estää tämän toiminnan (edellä esitetyn Stardust-indikaattorien luettelon a ja b kohta).

(171) Siitä syystä komissio pitää edellä sanottua Romanian selkeänä ilmoituksena siitä, että CFR Infrastructură toteutti toimenpiteet 2 ja 5 tavalla, joka johtui valtiosta.

(172) Näissä olosuhteissa komissio päättelee, että riittävän monet seikat osoittavat yhteyden valtioon, kun CFR Marfăn velka CFR Infrastructurălle on jätetty perimättä ainakin vuodesta 2010 ja sen velan tälle valtio-omisteiselle yritykselle on annettu kasvaa palvelujen tarjoamisen jatkumisen seurauksena ennen vuonna 2013 toteutettua velan muuntamista osakkeiksi ja sen jälkeen.

Toimenpide 3. Velan muuntaminen osakkeiksi 1669 miljoonan Romanian leun (noin 363 miljoonan euron) arvosta

(173) CFR Marfăn osakepääomaksi muunnettu 1669 miljoonan Romanian leun (n. 363 miljoonan euron) velka oli peräisin valtion varoista, sillä, kuten alaviitteessä 27 sekä johdanto-osan 24, 77 ja 86 kappaleessa todetaan, muunnettu velka kohdistui Romanian hallintoelimiin ja CFR Infrastructurăan, joka on direktiivin 2006/111/EY 2 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu julkinen yritys.

(174) Romanian pääministeri antoi 1669 miljoonan Romanian leun (n. 363 miljoonan euron) velan muuntamista pääomaksi koskevasta päätöksestä poikkeusmääräyksen nro 61/2013, jonka liikenneministeri, varapääministeri ja valtiovarainministeri varmensivat allekirjoituksellaan.

(175) Romanian väite, jonka mukaan velan muuntaminen osakkeiksi ei ole peräisin valtion varoista (ks. edellä johdanto-osan 106 kappale), ei ole vakuuttava. Sillä yksinkertaisella seikalla, että velkamäärä ei ollut suoraan talousarviomeno, ei ole merkitystä, koska siirto valtion varoista voi tapahtua monessa muodossa, menetetyt tulot mukaan luettuina. Tosiasiassa Romanian valtio luopui velan muuntamisessa osakkeiksi sellaisten varojen perimisestä, jotka sen olisi pitänyt saada tuensaajalta perimällä julkisten velkojien ja CFR Infrastructurăn velkasaatavat. Komissio huomauttaa merkittävästä päällekkäisyydestä niiden valtion varojen, joita koskevat toimenpiteet 1 ja 2, ja niiden valtion varojen, joita koskee toimenpide 3, välillä, sikäli että toimenpidettä 1 vastavan perimättömän velan koko määrä sekä 85 prosenttia toimenpidettä 2 vastaavan perimättömän velan määrästä kuoletettiin toimenpiteellä 3, jossa velka muunnettiin osakkeiksi (ks. alaviite 27). Toisin sanoen toimenpiteessä 3 oli kyse samoista valtion varoista kuin toimenpiteessä 1 ja (suurimmalta osin) toimenpiteessä 2.

(176) Edellä sanotun pohjalta komissio päättelee päinvastoin kuin Romania, että velan muuntaminen osakkeiksi on rahoitettu valtion varoista ja johtuu valtiosta.

Myönnettyjen toimenpiteiden valikoivuus

(177) Arvioitavat toimenpiteet ovat selkeästi valikoivia, koska ne on tarjottu yksinomaan CFR Marfălle. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, kun kyse on yksittäisestä tuesta, taloudellisen edun toteaminen mahdollistaa lähtökohtaisesti sen, että toimenpide oletetaan valikoivaksi. Näin on siitä riippumatta, onko asiaankuuluvilla markkinoilla muita toimijoita, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa. Joka tapauksessa toimenpiteiden tavoitteen kannalta samanlaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa tilanteessa olevat yritykset rautateiden tavaraliikenteessä tai muilla liikenteen aloilla eivät ole saaneet samaa etua.

Myönnettyjen toimenpiteiden tuottama taloudellinen etu

(178) Edellä johdanto-osan 77–87 kappaleessa, 95–102 kappaleessa ja 111 kappaleessa Romania esittää, että toimenpiteet, varsinkaan velan osakkeiksi muuntaminen, eivät tuottaneet CFR Marfălle taloudellista etua, koska ne täyttävät markkinataloustoimijatestin vaatimukset sellaisena kuin testin tulokset esitetään Deloitten raportissa, ja että viranomaiset ja julkinen yritys CFR Infrastructură toimivat samoin kuin mikä tahansa yksityinen velkoja ja sijoittaja olisi toiminut minimoidakseen tappiot ja maksimoidakseen voitot.

Markkinataloustoimijatestin soveltumattomuus kyseessä olevassa asiassa

(179) Ensinnäkin komissio katsoo, että markkinataloustoimijatestiä ei voida soveltaa nyt kyseessä oleviin toimenpiteisiin. Komissio muistuttaa unionin tuomioistuimen aiemmin katsoneen, että markkinataloustoimijaperiaatteen sovellettavuus riippuu lopulta siitä, että valtio myöntää osakkeenomistajan – ei julkisen vallan käyttäjän – ominaisuudessa taloudellisen edun omistamalleen yritykselle. Samaten voidaan todeta, ettei markkinataloustoimijatestiä olisi voitu soveltaa valtioon CFR Marfăn velkojana ANAF:n ja muiden julkisten velkojien kautta tai infrastruktuurin hallinnoijan CFR Infrastructurăn kautta, koska yksityisen velkojan testiä ei sovelleta valtion toimenpiteisiin julkisen vallan käyttäjän ominaisuudessa, kun otetaan huomioon, että CFR Marfăn katsottiin olevan strateginen yritys, jonka likvidaatiota ei voitu harkita turvallisuuteen liittyvistä ja muista ei-taloudellisista syistä.

(180) Romania toimi tässä asiassa juuri päinvastoin kuin markkinataloussijoittaja. Sen sijaan, että olisi tiukasti pyrkinyt perimään kertyviä velkoja, Romanian valtio toimi vakaasti ja selkeästi julkisen vallan käyttäjänä pelastaakseen CFR Marfăn konkurssilta. Se ei toiminut velkojan tavoin, eikä liioin kuten yhtiöön sijoittava osakkeenomistaja, kun oli kyse velan muuntamisesta osakkeiksi. Tämä pitää sitäkin paremmin paikkansa, koska Romania esittää muun muassa, että julkiset velkojat eivät perineet saataviaan, jotta olisi voitu estää CFR Marfăn maksukyvyttömyys tai sen toiminnan keskeytyminen. Syynä tähän oli Romanian mukaan CFR Marfăn strategisesti tärkeä asema maan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Täten Romania myöntää, että tärkein syy välttää CFR Marfăn likvidaation vireillepano tuomioistuimessa ei ollut taloudellinen. Viimeiseksi komissio toteaa, että CFR Marfăn velkojen perimättä jättämisestä päätettiin ilman ennalta tehtyä tutkimusta siitä, voisiko velkojen perinnän kohtuullistaminen johtaa suurempaan tuloon kuin tiukka perintä, mikä viittaa samaten siihen, että Romanian valtion tärkein motiivi ei ollut taloudellinen. Siitä syystä komissio katsoo, että markkinataloustoimijatestiä ei voida soveltaa nyt käsiteltävänä olevaan asiaan.

(181) Ottaen huomioon, että CFR Marfăn toiminta on taloudellista (ks. johdanto-osan 158 kappale) ja että valtio toimi CFR Marfăn suhteen toisin kuin se olisi toiminut muuta ei-strategista liikenteenharjoittajaa kohtaan, kuten on jo edellä osoitettu johdanto-osan 179 ja 180 kappaleessa, toimenpiteet ovat valikoivia ja ne ovat tukea.

Markkinataloustoimijatestin hypoteettinen soveltaminen kyseessä olevaan asiaan

(182) Täydellisyyden vuoksi komissio on kuitenkin myös tarkastanut, mikä tulos olisi, jos markkinataloustoimijatestiä sovellettaisiin nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Tämän teoreettisesti sovellettavan testin mukaan pääomia, jotka valtio antaa suoraan tai välillisesti jonkin yrityksen käyttöön tavanomaisia markkinaehtoja vastaavilla ehdoilla, ei voida luokitella valtiontueksi. Sen selvittämiseksi, suoritetaanko transaktio tavanomaisia markkinaehtoja vastaavilla ehdoilla, julkisen elimen menettelyä on verrattava vastaavassa tilanteessa olevan hypoteettisen yksityisen talouden toimijan menettelyyn (markkinataloustoimijatesti). Unionin tuomioistuimissa on kehitelty erityyppisiä markkinataloustoimijatestejä erityyppisiä taloudellisia transaktioita varten, erityisesti yksityisen velkojan testin sellaisia transaktioita varten, joissa on kyse velasta, ja markkinataloussijoittajaperiaatteen, jonka avulla todetaan julkisiin pääomasijoituksiin liittyvä taloudellinen etu.

(183) Komission arvioinnissa keskitytään siksi transaktioon hypoteettisen järkevästi toimivan yksityisen velkojan/sijoittajan kannalta.

(184) Komissio teki nyt kyseessä olevassa asiassa markkinataloustoimijatestin markkinatalousvelkojaperiaatteen muodossa kullekin toimenpiteistä 1, 2, 3 ja 5 ja julkisen sijoittajan testin muodossa toimenpiteelle, jossa velka muunnettiin osakkeiksi, ja sitä varten komissio pyysi Romanian viranomaisilta toimenpiteiden aikaisia lisätietoja asiaan osallisista eri toimijoista ja niiden päätöksistä, keräsi tietoa kaikista saatavilla olevista julkisista lähteistä ja laati oman arvionsa arvioitavana olevien toimenpiteiden ajankohtana saatavilla olevan näytön perusteella.

i) Toimenpiteet 1 ja 4. Sosiaaliturvamaksuvelkojen ja maksamatta olevien verojen perimättä jättäminen ennen vuonna 2013 toteutettua velan muuntamista osakkeiksi ja sen jälkeen

(185) Ensinnäkin komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilyksensä siitä, toimiko ANAF, joka on eri valtionvirastojen maksamattomien saatavien perinnästä vastaava valtionvirasto, markkinataloustoimijan tavoin, kun se jätti perimättä CFR Marfăn velat kyseisille valtionvirastoille ja antoi velkamäärän kasvaa. Tekemällä niin se myönsi vaikeuksissa olevalle yritykselle (ks. jäljempänä kohta 4.2) maksuhelpotuksen.

(186) Tutkinnan aikana Romania toimitti tarkistetut luvut valtion talousarvioon kohdistuvista CFR Marfăn erääntyneistä veloista, pääoman määrä, laskutetut korot ja vastaavat viivästyssakot mukaan luettuina. Ajan tasalle saatetut luvut on esitetty edellä taulukossa 8.

(187) Sen määrittämiseksi, tuottiko toimenpide 1 CFR Marfălle oikeudetonta etua, komissio arvioi, pyrkivätkö kyseiset julkiset velkojat, tässä yksittäistapauksessa ANAF maksamattomien saatavien perinnästä vastaavana valtionvirastona, perimään saataviaan yhtä huolellisesti kuin yksityinen velkoja. Yksityinen velkoja pyrkisi tavallisesti saamaan perityksi mahdollisimman suuren määrän veloista, joita taloudellisissa vaikeuksissa olevalla velallisella sille on.

(188) Kuten edellä johdanto-osan 78–86 kappaleessa todetaan, Romania katsoo, että ANAF toimi kuten markkinataloustoimija, koska se ryhtyi tarvittaviin toimiin velan perimiseksi eli laski korot ja viivästyssakot, määräsi CFR Marfăn irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen kohdistuvia takavarikkoja ja asetti kolmansia osapuolia koskevia ulosmittausmääräyksiä. Komissio ei yhdy tähän näkemykseen.

(189) Ensinnäkin Romania ei ole esittänyt yhtään kyseisiin aikoihin laadittua tutkimusta tai ANAF:n sisäistä asiakirjaa, jossa selitettäisiin, miksi valtion talousarvioon kohdistuvia CFR Marfăn kumuloituneita velkoja ei peritty jo 2010–2012.

(190) Komissio toteaa, että CFR Marfă oli ollut taloudellisissa vaikeuksissa usean vuoden ajan (ks. edellä taulukot 4 ja 5 sekä johdanto-osan 20–22 kappale, ks. myös jäljempänä kohta 4.2). Jo vuonna 2010 CFR Marfăn kokonaisvelka oli 126 prosenttia sen kokonaisvarallisuudesta (taulukko 5). CFR Marfăn valtion talousarvioon kohdistunut kokonaisvelka oli 376,21 miljoonaa Romanian leuta (n. 81,78 miljoonaa euroa, taulukko 8) mikä oli 22,5 prosenttia CFR Marfăn kaikista veloista. Komissio katsoo, että viimeistään tuona ajankohtana yksityinen velkoja olisi arvioinut todennäköisesti käytettävissä olevat vaihtoehdot maksimoidakseen saataviensa perinnän. Sen sijaan ANAF antoi CFR Marfăn kasvattaa velkaansa valtion talousarvioon yli 100 prosentilla vuosina 2010–2012 (taulukko 8 edellä), mikä heikensi edelleen mahdollisuuksia velan perintään.

(191) Toiseksi komissio toteaa myös, että ANAF:ää (ja muita sen edustamia julkisia velkojia: CNPP:tä, ANOFM:ää ja CNAS:ää) kohdeltiin eri tavoin kuin CFR Marfăn yksityisiä velkojia. Tätä kuvastaa erityisesti se, että CFR Marfăn pankkilainat vähenivät 27 prosentilla ja ostovelat yksityisille yrityksille 11 prosentilla vuosina 2010–2012, kun samaan aikaan valtion talousarvioon kohdistuvat maksamattomat velat kasvoivat yli 100 prosentilla. Myös Deloitten raportissa todetaan, että ostovelat lisääntyivät 31.12.2010 ja 31.12.2012 välisenä aikana […] yhtiö [CFR Marfă] lykkäsi maksujaan tavaran- ja palveluntoimittajille ja valtion talousarvioon voidakseen maksaa takaisin pankkilainoja. Lisäksi Deloitten raportissa mainitaan, että yhtiö [CFR Marfă] asetti etusijalle pankkilainojen takaisinmaksun, palkanmaksun ja muihin kuin julkisiin tavaran- tai palveluntoimittajiin kohdistuvien velkojen hoitamisen. Tämä osoittaa selvästi, että CFR Marfă ei ole halunnut ja/tai voinut maksaa sosiaaliturvamaksuvelkoja ja veroja. ANAF:llä ei siis ollut mitään pätevää syytä katsoa, että CFR Marfă alkaisi lähitulevaisuudessa maksaa sosiaaliturvamaksuvelkojaan ja verojaan. Komissio ei pidä hyväksyttävänä, että julkiset velkojat antavat velkojen kumuloitua pitkiä aikoja ilman pienintäkään merkkiä asiaintilan paranemisesta. Komissio toteaa tässä yhteydessä myös, että valtion talousarvioon kohdistuvien velkojen perimättä jättäminen ei ole yksityisten velkojien, kuten pankkien ja yksityisten tavaran- ja palveluntoimittajien, ja muiden edellä mainittujen velkojien tasavertaista kohtelua (pari passu -periaate).

(192) ANAF:n päätöstä olla hakematta saataviensa takaisinmaksua CFR Marfăn likvidaation avulla ei voida perustella yksityistämissuunnitelmilla. Vaikka Romania oli usean vuoden ajan aikonut yksityistää CFR Marfăn (ks. edellä johdanto-osan 28 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), vuonna 2010 ei ollut järkevää odottaa, että CFR Marfăn yksityistäminen toteutuisi ainakaan kokonaisuudessaan tai yhtiön enemmistöosuuden myynnin kautta; tällainen yksityistäminen ei koskaan myöhemminkään toteutunut.

(193) Taulukko 10 Lähde:——————— Likimääräinen arvio ANAF:n, CNPP:n, ANOFM:n ja CNAS:n perintämääristä vuonna 2010

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ANAF olisi erittäin todennäköisesti saanut perittyä julkisten velkojien (ANAF:n itsensä ja muiden julkisten velkojien, CNPP:n, ANOFM:n ja CNAS:n) saatavat sataprosenttisesti, jos se olisi hakenut yhteisiä saatavia CFR Marfăn likvidaation kautta. Tämä johtuu siitä, että siinä tapauksessa ANAF:n saatavat (jäljempänä taulukossa 10 rivi F, jolla esitetään sekä erääntynyt että vielä erääntymätön velka) olisivat olleet etuoikeutettuja suhteessa CFR Marfăn muiden velkojien vakuudettomiin saataviin (rivit H ja I taulukossa 10). (A) CFR Marfăn tilinpäätös vuodelta 2010; (B) CFR Marfăn varallisuuden vähimmäislikvidaatioarvo 31.12.2012 Deloitten mukaan, Private Investor Test application, 29.3.2013; (C) 5 prosenttia varallisuuden likvidaatioarvosta, kuten Deloitte soveltanut, Private Investor Test application, 29.3.2013; (D) Deloitte, Private Investor Test application, 29.3.2013; (E) Deloitte, Private Investor Test application, 29.3.2013; (F) Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 39; (G) Deloitte, Private Investor Test application, 29.3.2013; (H) Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 39; (I) Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 39; (J) komission laskelmat. Miljoonaa Romanian leuta 31.12.2010 Varallisuuden kirjanpitoarvo (A) (…) Varallisuuden likvidaatioarvo(B) (…) Likvidaatiokustannukset (C) (…) Palkat (D) (…) Vakuudelliset velat (pankkilainat) (E) (…) Välisumma (…) Valtion talousarvioon kohdistuvat velat (verovelat ja sosiaaliturvamaksut) (F) (…) Valtion talousarvioon kohdistuvat velat likvidaatiosta (G) (…) Välisumma (…) Ostovelat valtio-omisteisille yrityksille (H) (…) Ostovelat muille velkojille (I) (…) Yhteensä (varallisuuden likvidaatioarvon ja eri velkojien saatavien erotus likvidaatiossa (J) (…)

(194) Siksi komissio katsoo, että ANAF:n olisi pitänyt aloittaa valtion talousarvioon kohdistuvien CFR Marfăn velkojen pakkotäytäntöönpano panemalla vireille CFR Marfăn likvidaatio viimeistään vuonna 2010. Tätä tukee vielä sekin, että ANAF:n ei edes ollut tarpeen viedä asiaa velkojen pakkotäytäntöönpanoa varten kansallisiin tuomioistuimiin. Tällä valtion elimellähän on oikeus määrätä omien kieltomääräystensä perusteella takavarikkoja, joiden toteuttamiseksi se voi kääntyä suoraan ulosottomiesten puoleen (ks. johdanto-osan 80 kappale).

(195) Komissio ei yhdy Romanian näkemykseen, jonka mukaan ANAF menetteli kuten markkinataloustoimija antaessaan kieltomääräyksiä ja määrätessään takavarikoitavaksi CFR Marfăn irtainta ja kiinteää omaisuutta. Komissio toteaa, ettei yksikään takavarikko johtanut siihen, että ANAF olisi realisoinut takavarikoimansa omaisuuden, vaikka CFR Marfăn velka valtion talousarvioon yli kaksinkertaistui vuosina 2009–2011 (taulukko 8). Komissio katsoo, että näissä olosuhteissa CFR Marfăn omaisuuden takavarikoiden määrääminen ei selvästikään riittänyt ja että markkinatalousvelkoja olisi aloittanut valtion talousarvioon kohdistuvien CFR Marfăn velkojen pakkotäytäntöönpanon panemalla vireille CFR Marfăn likvidaation viimeistään vuonna 2010. Romanian väittämä siitä, ettei CFR Marfăn velkojen pakkotäytäntöönpano olisi ollut toteutuskelpoinen ratkaisu, koska CFR Marfă oli maalle strategisesti tärkeä (ks. johdanto-osan 85 ja 86 kappale), ei ole sellainen syy, jonka yksityinen markkinatalousvelkoja olisi ottanut huomioon. Tämä merkitsee, ettei ANAF käsitellyt valtion talousarvioon kohdistuvia CFR Marfăn velkoja kuten markkinatalousvelkoja.

(196) Lisäksi komissio huomauttaa, että vuoteen 2012 mennessä ANAF oli määrännyt CFR Marfăn kiinteän omaisuuden osalta ainoastaan 22 takavarikkoa, joiden kirjanpitoarvo oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) (ks. johdanto-osan 81 kappale). Se oli vain 14 prosenttia CFR Marfăn erääntyneestä kokonaisvelasta (309,41 miljoonaa Romanian leuta, n. 67,26 miljoonaa euroa), joka kohdistui valtion talousarvioon vuonna 2009, jolloin nuo 22 takavarikkoa määrättiin (ks. taulukko 8). Sitä paitsi ANAF ei määrännyt uusia takavarikkoja tai muita toimenpiteitä CFR Marfăn omaisuuden suhteen turvatakseen saataviaan, vaikka CFR Marfăn valtion talousarvioon kohdistunut erääntynyt velka yli kaksinkertaistui vuosina 2010 ja 2011 ja oli tuolloin 627,4 miljoonaa Romanian leuta (136,4 miljoonaa euroa, taulukko 8). Romania selittää, että takavarikkoja ja ulosmittausmääräyksiä ei vuosina 2010 ja 2011 määrätty CFR Marfăn velallisille (jotka olivat pääosin valtio-omisteisia yrityksiä), koska haluttiin välttää merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia (johdanto-osan 82 kappale). Komissio toteaa, että yksityinen markkinatalousvelkoja ei olisi ottanut tällaisia näkökohtia huomioon vaatiessaan saataviaan velallisiltaan. Tämäkin on merkki siitä, ettei ANAF käsitellyt valtion talousarvioon kohdistuvia CFR Marfăn velkoja kuten markkinatalousvelkoja.

(197) Romanian väittämä (johdanto-osan 82 kappale), jonka mukaan vuonna 2012 ANAF määräsi CFR Marfăn irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen 200 takavarikkoa, joiden kirjanpitoarvo oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), ei myöskään vakuuta, koska yhtäkään takavarikkoa ei realisoitu. Romania toteaa, että ANAF vaati takavarikoidun omaisuuden arvostamista sen realisointimenettelyn aloittamiseksi, mutta sitten CFR Marfăn velkoja koskevat täytäntöönpanomääräykset ratkaistiin vuoden 2013 kesäkuussa muuntamalla velat osakkeiksi (johdanto-osan 86 kappale). Komissio pitää epätodennäköisenä, että ANAF olisi realisoinut takavarikoitua omaisuutta ottaen huomioon, että Romania on myöntänyt syyksi jättää CFR Marfăn velat perimättä CFR Marfăn likvidaatiomenettelyn kautta CFR Marfăn aseman strategisena yhtiönä (ks. johdanto-osan 85 ja 86 kappale).

(198) Komissio ei ole vakuuttunut myöskään Romanian selityksestä, jonka mukaan 81 takavarikkoa CFR Marfăn irtainta ja kiinteää omaisuutta määrättiin vasta marras–joulukuussa 2012, koska takavarikoitu omaisuus koostui pääasiassa vaunuista ja vetureista eli irtaimesta omaisuudesta, jolla on tarkoitus hoitaa CFR Marfăn pääasiallisen tulonlähteen muodostavaa toimintaa (ks. johdanto-osan 85 kappale). Komissio ei ymmärrä, miksi tämä erityisnäkökohta olisi estänyt ANAF:ää määräämästä takavarikkoja CFR Marfăn irtaimeen omaisuuteen aiemmin, varsinkin kun takavarikoitua irtainta olisi ollut mahdollista edelleen käyttää CFR Marfăn toiminnassa ANAF:n suostumuksella (ks. johdanto-osan 81 kappale).

(199) Lopuksi todetaan, että CFR Marfăn erääntynyt velka ennen velan muuntamista osakkeiksi oli 1001,2 miljoonaa Romanian leuta (n. 217,65 miljoonaa euroa, taulukko 8), kun taas 200 takavarikon kohteena olevan omaisuuden kirjanpitoarvo oli […] Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Näistä 200 takavarikosta kymmenen määrättiin CFR Infrastructurăn omaisuuteen kirjanpitoarvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa, ks. johdanto-osan 83 kappale). Romania väittää, että näitä takavarikkoja olisi pidettävä CFR Marfăn omaisuuteen kohdistuvina takavarikkoina, koska CFR Marfă otti vastuulleen CFR Infrastructurălla aiemmin olleen velan kesäkuussa 2013 velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä. Komissio on eri mieltä ja katsoo, että nämä kymmenen takavarikkoa eivät selvästikään liity toimenpiteeseen 1, koska toimenpide 1 koskee yksinomaan sitä, että ANAF jätti perimättä CFR Marfăn kumuloituneet velat. Se seikka, että tietty määrä valtion talousarvioon kohdistuvia CFR Infrastructurăn velkoja ([…] miljoonaa Romanian leuta) muunnettiin valtion talousarvioon kohdistuvaksi CFR Marfăn velaksi vuonna 2013 osana velan osakkeiksi muuntamista, on merkityksetön, kun arvioidaan, vastaako ANAF:n menettely CFR Marfăa kohtaan markkinataloustoimijatestiä.

(200) Sama koskee ulosmittausmääräyksiä CFR Infrastructurăn omaisuuteen ja sen velallisten omaisuuteen yhteensä […] miljoonan Romanian leun arvosta (n. […] miljoonan euron arvosta, johdanto-osan 84 kappale), koska ne koskevat CFR Infrastructurăn velkoja, jotka CFR Marfă otti vastuulleen osana velan osakkeiksi muuntamista, eivät toimenpidettä 1.

(201) Näin ollen CFR Marfăn erääntynyt velka valtion talousarvioon eli 1001,2 miljoonaa Romanian leuta vuonna 2013 (n. 217,65 miljoonaa euroa, taulukko 8) oli vain osittain turvattu täytäntöönpanotoimenpitein, joiden kirjanpitoarvo oli yhteensä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) ja jotka muodostuivat 190 takavarikosta CFR Marfăn omaisuuteen, määrältään […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa, ja ulosmittausmääräyksistä CFR Ferryboat SA:n ja Wagon Repair and Maintenance SA:n (ja niiden kunkin velallisten) pankkitileihin, arvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa, johdanto-osan 84 kappale). Komissio pitää tätä lisäosoituksena siitä, että ANAF ei toiminut CFR Marfăn velkojen perinnässä markkinatalousvelkojan tavoin.

(202) Edellä sanotun pohjalta komissio katsoo, että toimenpide 1 on tukea. Komissio katsoo erityisesti, että ANAF:n olisi pitänyt periä CFR Marfăn velat CFR Marfăn likvidaation kautta jo vuonna 2010 ja että pidättymällä siitä ANAF myönsi CFR Marfălle (vaikeuksissa olevalle yritykselle – ks. jäljempänä 4.2 kohta) edun, joka jatkui kesäkuussa 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti (ks. johdanto-osan 292 kappale ja taulukko 14).

(203) Komissio toteaa myös, että ottaen huomioon yrityksen taloudellisen tilanteen ja historian pitkäaikaisen rahoituksen saaminen markkinoilta erääntyneen velan maksamiseksi toimenpidettä 1 varten arvioitavina vuosina olisi ollut mahdotonta. Viimeisimmän pitkäaikaisen lainansa CFR Marfă allekirjoitti 28. marraskuuta 2007, kun yhtiö sopi […] miljoonan euron syndikoidusta lainasta 10 vuoden ajaksi useiden pankkien kanssa. Lainan koroksi sovittiin alun perin kuuden kuukauden EURIBOR + […] prosenttia vuodessa, ja se korotettiin myöhemmin […] prosentiksi 1. heinäkuuta 2009 alkaen. Laina taattiin alun perin panttaamalla 276 veturia ja tiettyjä CFR Marfăn saatavia. Sen jälkeen yhtiö ei ole kirjannut pitkäaikaista rahoitusta. Komissio toteaa myös, että vuonna 2007, kun syndikoidusta lainasta sovittiin, CFR Marfă teki edelleen voittoa (ks. alaviite 15) ja sen markkinaosuus oli huomattavan suuri ([70–80] prosenttia kuljetetun tavaran määrästä ja [60–70] prosenttia tonnikilometreistä).

(204) Kun otetaan huomioon CFR Marfăn taloudelliset vaikeudet vuosina, joita toimenpiteessä 1 on arvioitu, ja se seikka, että CFR Marfă ei olisi voinut saada pitkäaikaista rahoitusta markkinoilta kattaakseen erääntyneet velkansa, komissio katsoo edun määräksi koko CFR Marfăn erääntyneen velan kumuloituneen pääoman määrän ennen kesäkuussa 2013 toteutetun velan muuntamisen osakkeiksi (437,68 miljoonaa Romanian leuta, n. 95,15 miljoonaa euroa, taulukko 8) sekä vastaavat korot markkinakoron perusteella.

(205) Markkinakorko olisi laskettava viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon mukaisesti, jäljempänä vuoden 2008 tiedonanto. Komissio toteaa kuitenkin, että ANAF oli jo laskuttanut CFR Marfăn erääntyneistä veloista korkoja ja viivästyssakkoja (johdanto-osan 78 kappale), joiden määrä ennen kesäkuussa 2013 toteutettua velan osakkeiksi muuntamista oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa). Siitä syystä komissio katsoo, että mikäli korkojen ja viivästyssakkojen taso, jota ANAF sovelsi erääntyneeseen pääoman määrään, on vähintään yhtä suuri kuin markkinakorko, jota CFR Marfăn erääntyneistä veloista olisi pitänyt vuoden 2008 tiedonannon perusteella laskuttaa, niin ANAF:n tosiasiassa laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen määrä olisi lisättävä pääoman määrään.

(206) Kuten johdanto-osan 78 kappaleessa mainitaan, ANAF laski CFR Marfăn erääntyneelle velalle valtion talousarvioon seuraavat korot: i) 0,1 prosentin päiväkorko 1. tammikuuta 2006 ja 30. kesäkuuta 2010 välisenä aikana; ii) 0,05 prosentin päiväkorko 1. heinäkuuta 2010 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana; iii) 0,04 prosentin päiväkorko 1. lokakuuta 2010 ja 28. helmikuuta 2014 välisenä aikana. Sen lisäksi ANAF laski viivästyssakkoa seuraavasti: i) jos erääntynyt verovelka maksetaan 30–90 päivää eräpäivän jälkeen, erääntyneeseen velkaan lisättävä viivästyssakko on 5 prosenttia pääoman määrästä; ii) jos erääntynyt verovelka maksetaan yli 90 päivää eräpäivän jälkeen, erääntyneeseen velkaan lisättävä viivästyssakko on 15 prosenttia pääoman määrästä.

(207) Näin ollen ANAF:n 30. kesäkuuta 2010 saakka soveltama vuosikorko oli 36 prosenttia (0,1 prosentin päiväkorko × 360), 1. heinäkuuta 2010 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana sovellettu vuosikorko oli 18 prosenttia (0,05 prosentin päiväkorko × 360) ja 1. lokakuuta 2010 alkaen kesäkuussa 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti 14,4 prosenttia (0,04 prosentin päiväkorko × 360). Taulukosta 8 käy myös selvästi ilmi, että vuosina 2011 ja 2012 ANAF sovelsi koron lisäksi viivästyssakkoja, jotka laskutettiin erääntyneen velan pääoman määrälle, mikä merkitsee, että näinä vuosina todellinen korkoaste oli vielä suurempi.

(208) Samaan aikaan ottaen huomioon CFR Marfăn taloustietoja sisältävässä taulukossa 4 esitetyn CFR Marfăn taloudellisen tilanteen vuodesta 2010 alkaen CFR Marfăn luottokelpoisuus(luokitus) on katsottava alhaisimmaksi vuoden 2008 tiedonannossa esitetyistä viidestä mahdollisesta luokituksesta eli Huono / Yritys taloudellisissa vaikeuksissa (CCC tai huonompi). Lisäksi erääntyneellä velalla ei käytännössä ollut vakuuksia ennen kuin varsin myöhään vuonna 2012, jolloin ANAF määräsi CFR Marfăn omaisuuteen 81 takavarikkoa, joiden kirjanpitoarvo oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), johdanto-osan 84 kappale), joten se olisi määriteltävä vakuuksiltaan heikoksi vuoden 2008 tiedonannon kolmiportaisessa asteikossa. Siksi markkinakorko erääntyneelle kumuloituneelle velalle on laskettava lisäämällä yhden vuoden ROBOR-korkoon ajankohtana, jona laina myönnettiin, 1000 peruspistettä vuoden 2008 tiedonannossa määritellyn mukaisesti.

(209) Komission laskelmien mukaan vastaava ROBOR + 1000 pistettä vuosina 2010–2012 ei aina ollut alhaisempi kuin ANAF:n soveltama korko. Siksi edun määrä on koko erääntyneen pääoman määrä ([…] miljoonaa Romanian leuta, n. […] miljoonaa euroa, taulukko 8) lisättynä ANAF:n laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen määrällä niiltä ajanjaksoilta, joilla kyseiset korot ja viivästyssakot olivat korkeampia kuin ROBOR + 1000 pistettä; niiltä vuosilta, joina ANAF:n laskuttama korko oli alhaisempi kuin ROBOR + 1000 pistettä, edun määrä on koko erääntyneen pääoman määrä ([…] miljoonaa Romanian leuta, n. […] miljoonaa euroa, taulukko 8) plus ROBOR + 1000 pistettä. Toimenpidettä 1 vastaavan tuen määrä on joka tapauksessa vähintään 1001,2 miljoonaa Romanian leuta (n. 217,65 miljoonaa euroa), joka muodostuu velan pääoman määrästä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) lisättynä ANAF:n kesäkuussa 2013 laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen määrällä eli […] miljoonalla Romanian leulla (n. […] miljoonalla eurolla). Tuen myöntäminen alkoi vuonna 2010, ja tuen myöntämispäivät ovat päiviä, joina CFR Marfăn oli määrä maksaa ANAF:n (ja muiden valtion velkojien, joita ANAF edusti) toimittamat laskut.

(210) Toimenpiteestä 4 komissio toteaa, että voi todellakin olla, että valtion talousarvioon olevan velan maksuaika ei välttämättä ole sama kuin tilikauden päätöspäivä, joten CFR Marfăn varallisuustaseessa näkyvä velka talousarvioon ei ehkä täsmälleen vastaa todellista kumuloitunutta velkaa.

(211) Komissio pitää tässä yhteydessä ANAF:n verotodistuksia luotettavana tietolähteenä, joka kuvaa täsmällisesti CFR Marfăn velkatilannetta ANAF:lle (muita julkisia velkojia vastaava erääntynyt velka valtion talousarvioon mukaan luettuna). ANAF:n verotodistuksissa ilmoitettu maksuvelvoite koskee erityisesti maksettavaa verovelkaa, joka sisältää sekä i) maksamattomasta pääoman määrästä ja liitännäismääristä koostuvan maksuvelvoitteen (myös viivästyssakot ja muiden toimivaltaisten virastojen erääntyvät saatavat, jotka on siirretty ANAF:n perittäviksi); ja ii) CFR Marfălle palautettavat määrät.

(212) Komissio huomauttaa, että useissa ANAF:ltä peräisin olevissa asiakirjoissa, joissa esitetään tilannekatsauksia CFR Marfăn velkatilanteesta valtion talousarvioon (ks. johdanto-osan 88 kappale ja taulukko 9), osoitetaan, että velkoja ei ollut maksamatta ANAF:lle vuoteen 2015 saakka tämä vuosi mukaan luettuna (ks. johdanto-osan 88 kappale ja taulukko 9).

(213) Komissio katsoo CFR Marfăn maksamattomista veloista valtion talousarvioon vuosina 2016 ja 2017, että yksityinen markkinavelkoja olisi voinut toimia samoin, eli pidättyä tällaisten valtion talousarvioon kohdistuvien CFR Marfăn velkojen pakkotäytäntöönpanosta, koska nämä velat olisi mahdollisesti voitu kuitata CFR Marfăn vastasaatavilla ANAF:ltä (Romanian tuomioistuinten ratkaistavana tuolloin ollut asia, ks. johdanto-osan 89 kappale).

(214) Komissio toteaa valtion talousarvioon kohdistuvista CFR Marfăn maksamattomista veloista vuonna 2018 ja 28. maaliskuuta 2019 asti (yhteensä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) ks. johdanto-osan 91 kappale), että siihen mennessä toteutettujen ANAF:n turvaamistoimien arvo (takavarikkoja CFR Marfăn kiinnittämättömään irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen kirjanpitoarvoltaan […] miljoonaa Romanian leuta, n. […] miljoonaa euroa, ks. johdanto-osan 91 kappale) ylittää erääntyneen velan määrän lähes kaksinkertaisesti, mikä viittaa siihen, että ANAF pyrki perimään saataviaan huolellisemmin kuin ennen kesäkuuta 2013. Siitä syystä ja ottaen huomioon suhteellisen pitkä ajanjakso, jona CFR Marfălla ei ollut valtion talousarvioon kohdistuvia erääntyneitä velkoja (kesäkuusta 2013 alkaen), komissio katsoo, että ANAF:n menettely edellä mainittujen CFR Marfăn erääntyneiden velkojen perimisessä oli kyseisellä ajanjaksolla markkinaehtojen mukaista.

(215) Edellä sanotun pohjalta komissio katsoo, että valtion talousarvioon kohdistuvien velkojen jättämistä edelleen perimättä vuoden 2013 kesäkuussa toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen vuoteen 2017 asti ei ole osoitettu ja ANAF:n menettely vuoden 2018 velkojen perimisessä vastaa markkinataloustoimijan menettelyä. Siksi komissio päättelee, että toimenpide 4 ei ole tukea.

ii) Toimenpiteet 2 ja 5. CFR Infrastructurăan kohdistuvien velkojen perimättä jättäminen ja niiden kumuloituminen palvelujen tarjoamisen jatkamisen takia i) ainakin vuodesta 2010 vuonna 2013 toteutettuun velan muuntamiseen osakkeiksi asti sekä ii) velan muuntamisen jälkeen

(216) Ensinnäkin komissio katsoo myös toimenpiteistä 2 ja 5, että markkinataloustoimijatestiä ei voida soveltaa, kuten edellä 4.1.5.1 kohdassa selitettiin.

(217) Tämä on ilmeistä Romanian huomautuksista, joiden mukaan, kuten aiemmassa kirjeenvaihdossa on osoitettu, CFR Marfăan ei ole mahdollista soveltaa ankarampia toimenpiteitä (kuten maksukyvyttömyysmenettelyä), sillä CFR Infrastructurăn ja Romanian viranomaisten on otettava huomioon CFR Marfăn ja sen resurssien tärkeys kansallisen puolustusjärjestelmän, kansallisen turvallisuuden, yleisen turvallisuuden ja järjestyksen, strategisten materiaalien kuljetuksen, kansantalouden ja väestön kannalta (korostus lisätty).

(218) Romanian viranomaisten määrätietoinen pyrkimys pitää CFR Marfă pinnalla ja välttää konkurssimenettelyn vireillepano velkoja perimällä käy selvästi ilmi monista julkisista lausunnoista, kuten liikenneministerin puheesta, jonka hän piti liikenneministeriön lehdistötilaisuudessa 2. elokuuta 2018: Velkojen periminen on tietenkin mahdollista, mutta sitä ei pidä kohdistaa omaisuuteen, joka vaikuttaisi CFR Marfăn nykyiseen toimintaan. Ei pidä tappaa munivaa kanaa, vaan perintätoimet on toteutettava kohtuullisissa ja johdonmukaisissa edellytyksissä; CFR Marfăn toiminta voi ja sen pitää jatkua myös näissä olosuhteissa, koska tämä yhtiö on tärkeä energiajärjestelmän kannalta.

(219) Vielä ilmeisempää tämä on entisen liikenneministerin huomautuksista liikennettä ja infrastruktuuria koskevassa konferenssissa (la Conferinta Capital Transporturi si Infrastructura 2018), jossa hänen kuvataan sanoneen: CFR Marfă on kerryttänyt liian paljon, aivan liian paljon velkaa CFR Infrastructurălle. Katson, että tilannetta ei olisi päästetty tällaiseksi, jos kyseessä olisi ollut yksityinen yritys.

(220) Kuten johdanto-osan 103 kappaleessa on kerrottu, Romania väittää, ettei CFR Marfăan ollut mahdollista kohdistaa ankarampia toimenpiteitä (kuten maksukyvyttömyysmenettelyhakemusta), koska CFR Infrastructurăn ja Romanian viranomaisten on otettava huomioon CFR Marfăn ja sen resurssien tärkeys kansallisen puolustusjärjestelmän ja kansallisen turvallisuuden kannalta. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että yhtiökokoukselle annetuissa hallituksen lukuisissa esityksissä/raporteissa (joissa olevat lukuisat ehdotukset liikenneministeriö on sittemmin hyväksynyt CFR Infrastructurăn ainoana osakkeenomistajana) on selkeää näyttöä siitä, että CFR Infrastructură on ottanut huomioon muita kuin markkinanäkökohtia päättäessään pidättyä rajoittamasta CFR Marfăn raiteille pääsyä mahdollisena velanperintätoimenpiteenä, huolimatta yli 60 päivää sitten erääntyneistä veloista. Tällaisia päätöksiä pidättyä toimenpiteistä tehtiin, vaikka CFR Infrastructură itse myönsi (joissakin edellä mainituista raporteista), että rajoitusten asettaminen on tehokas tapa periä erääntyneitä velkoja liikenteenharjoittajilta.

(221) Edellä sanotun pohjalta komissio katsoo, että ottaessaan huomioon CFR Marfăn strategisen tehtävän muun muassa puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden edellyttämien rautateiden liikennepalvelujen tarjoajana CFR Infrastructură toimi kuin viranomainen, joka käyttää julkista valtaa, eikä niinkään kuin markkinatoimija. Sen pohjalta komissio katsoo, että CFR Infrastructură antoi CFR Marfălle taloudellista etua jättäessään sen velat perimättä.

(222) Täydellisyyden vuoksi komissio on kuitenkin suorittanut myös markkinataloustoimijatestin jäljempänä selitetyllä tavalla.

(223) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmaisi epäilevänsä, toimiko CFR Infrastructură kuten markkinataloustoimija jättäessään perimättä CFR Marfăn ostovelat ja sallimalla velan kumuloitumisen jatkamalla palvelujen tarjoamista CFR Marfălle. Tekemällä niin se myönsi vaikeuksissa olevalle yritykselle (ks. 4.2 kohta) maksuhelpotuksen.

(224) Kuten edellä johdanto-osan 92–105 kappaleessa todettiin, Romania esittää, että CFR Infrastructură ei suosinut CFR Marfăa millään lailla muihin liikenteenharjoittajiin verrattuna. Lisäksi Romania esittää, että CFR Infrastructură toimi kuin markkinataloustoimija pyrkiessään perimään CFR Marfăn velkoja välimiesmenettelyissä ja oikeudenkäynneissä.

(225) Sen määrittämiseksi, tuottiko toimenpide 2 CFR Marfălle oikeudetonta etua, komissio arvioi, pyrkikö CFR Infrastructură perimään saataviaan yhtä huolellisesti kuin yksityinen velkoja. Markkinataloustoimija pyrkii tavallisesti saamaan perittyä mahdollisimman suuren määrän veloista, joita taloudellisissa vaikeuksissa olevalla velallisella on sitä kohtaan.

(226) Komission on markkinataloustoimijaperiaatetta soveltaessaan otettava huomioon saatavilla olevat tiedot ajankohtina, joina päätökset pidättyä välittömästä velan perinnästä ja palvelujen tarjoamisen jatkamisesta CFR Marfălle tehtiin.

(227) Kuten edellä johdanto-osan 20–22 kappaleessa todetaan, CFR Marfă oli taloudellisissa vaikeuksissa usean vuoden ajan. Jo vuonna 2010 CFR Marfăn kokonaisvelka oli 126 prosenttia sen kokonaisvarallisuudesta. CFR Marfăn kokonaisvelka CFR Infrastructurălle oli tuolloin 412,67 miljoonaa Romanian leuta (n. 90 miljoonaa euroa) eli 25 prosenttia CFR Marfăn kaikista veloista. Komissio katsoo, että viimeistään tuona ajankohtana eli vuonna 2010 yksityinen velkoja olisi arvioinut todennäköisesti käytettävissä olevat vaihtoehdot maksimoidakseen saataviensa perinnän. CFR Infrastructură sen sijaan jatkoi palvelujen tarjoamista CFR Marfălle ja antoi sen edelleen kasvattaa ostovelkojaan 74 prosentilla vuosina 2010–2012. Näin CFR Infrastructură heikensi edelleen mahdollisuuksiaan saada velka perityksi.

(228) Ensiksi on todettava, ettei Romania ole toimittanut mitään tutkimuksia tai senaikaisia tietoja, joiden perusteella CFR Infrastructură päätti olla hakematta CFR Marfăn likvidaatiota tuomioistuimelta jo vuonna 2010. Ei siis ole mitään viitteitä siitä, että CFR Infrastructură olisi arvioinut etenemisvaihtoehtoja ja CFR Marfăn yksityistämisnäkymiä, vaikka sen olisi pitänyt tehdä niin viimeistään vuonna 2010. Ainoat asiakirjat, joita Romania on tässä asiassa antanut saataville, sisältävät vain hallituksen päätöksiä, jotka koskevat sitä, ettei CFR Infrastructură sovella CFR Marfăan vaihtoehtoisia seuraamuksia, kuten rajoita tai keskeytä CFR Marfăn tiettyjen junien pääsyä rautatieinfrastruktuuriin, mutta ne eivät sisällä eri skenaarioita tai arvioita likvidaatiosta mahdollisena askeleena CFR Marfăn velkojen tehokkaaseen perintään.

(229) Toiseksi komissio huomauttaa edelleen, että CFR Infrastructurăa kohdeltiin eri tavoin kuin CFR Marfăn yksityisiä velkojia. CFR Marfăn ostovelat yksityisille yrityksille lisääntyivät 12 prosentilla vuosina 2010–2012, kun taas ostovelat CFR Infrastructurălle lisääntyivät 74 prosentilla (taulukossa 6 esitettyjen tietojen perusteella). Kuten myös Deloitten raportissa tunnustetaan, 31.12.2010 ja 31.12.2012 välisenä aikana […] yhtiö [CFR Marfă] lykkäsi maksujaan tavaran- ja palveluntoimittajille ja valtion talousarvioon voidakseen maksaa takaisin pankkilainoja. Romania tilasi raportin Deloittelta arvioidakseen CFR Marfăn yksityistämisnäkymiä vuonna 2013, joten sitä ei voida pitää senaikaisena tietona toimenpiteen 2 arvioimiseksi. Sillä on kuitenkin jälkikäteen merkitystä sikäli, että siinä kuvataan CFR Marfăn historiaa ja tilannetta ajanjaksolla, joka vastaa toimenpidettä 2. Deloitten raportissa todetaan ajanjaksolta 2010–2012 erityisesti, että yhtiö [CFR Marfă] asetti etusijalle pankkilainojen takaisinmaksun, palkanmaksun ja muihin kuin julkisiin tavaran- tai palveluntoimittajiin kohdistuvien velkojen hoitamisen. Tämä osoittaa selvästi, että CFR Marfă ei ole halunnut ja/tai voinut maksaa velkojaan CFR Infrastructurălle. Joka tapauksessa CFR Infrastructurălla ei ollut mitään pätevää syytä katsoa, että CFR Marfă alkaisi lähitulevaisuudessa maksaa velkojaan. Komissio ei pidä hyväksyttävänä, että julkiset velkojat antavat velkojen kumuloitua pitkiä aikoja ilman pienintäkään merkkiä asiaintilan paranemisesta.

(230) Kolmanneksi komissio katsoo, että CFR Infrastructurăn yksilöllistä päätöstä olla hakematta saataviensa takaisinmaksua CFR Marfăn likvidaation avulla ei voida perustella yksityistämisnäkymillä. Kuten johdanto-osan 192 kappaleessa todetaan, vuonna 2010 oli epäselvää, yksityistetäänkö CFR Marfă todella lähitulevaisuudessa. Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että markkinataloustoimija olisi arvioinut mahdolliset etenemisvaihtoehdot, CFR Marfăn mahdollinen likvidaatio mukaan luettuna. Romania ei ole toimittanut mahdollista asiakirjaa, joka todistaisi, että CFR Infrastructură teki tällaisen arvioinnin vuonna 2010.

(231) Voidakseen tehdä tällaisen arvioinnin itse ja arvioida CFR Marfăn omaisuuden likvidaatioarvon vuonna 2010 komissio pyysi nimenomaan Romaniaa toimittamaan sille senaikaiset lakisääteiset likvidaatiokertoimet. Romania vahvisti, että mitään lakisääteisiä likvidaatiokertoimia ei ole (ks. johdanto-osan 287 kappale). Siitä syystä komissio käytti Deloitten raportissa annettuja likvidaatioarvoja (ks. johdanto-osan 193 kappale ja siinä oleva taulukko 10).

(232) Taulukko 11 Lähde: Ks. edellä taulukko 10, laskelma likimääräisistä perintämääristä vuonna 2010. Yleiskatsaus CFR Marfăn ostovelkojen likimääräisiin perintämääriin vuonna 2010

Komissio katsoo, että CFR Infrastructurăn olisi pitänyt vaatia ostovelkojen välitöntä takaisinmaksua viimeistään vuonna 2010. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa CFR Infrastructură olisi saanut perittyä saatavistaan noin 44,4 prosenttia (ks. jäljempänä taulukko 11), jos se olisi vuonna 2010 vaatinut saataviaan CFR Marfăn likvidaation kautta. Lisäksi likvidaatiolla olisi varmistettu, ettei lisävelkaa enää kerry. Romanian ilmoitus 24.12.2015; Deloitte, Private Investor Test application, 29.3.2013; Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 39; komission laskelmat. Vuonna 2010 (miljoonaa Romanian leuta) Osuus kokonaisuudesta (%) Ostovelkojen likimääräiset perintämäärät vuonna 2010 (miljoonaa Romanian leuta) Osuus kokonaisuudesta (%) Ostovelat CFR Infrastructurălle 412,68 73,35 183,19 44,4 Ostovelat yhteensä 562,6 100 249,75 44,4

(233) Neljänneksi, Romanian väittämä, jonka mukaan […] CFR Infrastructurăn toteuttamilla toimenpiteillä on pyritty minimoimaan kielteiset vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ja maan puolustusjärjestelmään […]. Mikä tahansa muu toimenpide (esimerkiksi likvidaatio tai maksukyvyttömyysmenettely) olisi johtanut vaaraan menettää huomattavia resursseja ja pätevyyksiä, merkitsee Romanian myöntävän, että CFR Infrastructurăn todellinen motiivi päätökseen olla perimättä velkoja oli muu kuin taloudellinen (ks. edellä johdanto-osan 179–181 kappale).

(234) Taulukko 12 Lähde: CFR Marfăn suhteellinen merkitys CFR Marfăn toimintojen osuutena rautatieliikenteestä kokonaisuudessaan ja CFR Infrastructurăn tuloista vuodesta 2009 vuoteen 2018 (tonnikilometrilukujen perusteella)

Lopuksi komissio katsoo, ettei CFR Infrastructurăa voida pitää CFR Marfăan kytköksissä olevana tavaran- tai palveluntoimittajana, joka sen takia olisi täysin riippuvainen CFR Marfăsta päätulolähteenään. Kuten jäljempänä taulukosta 12 selviää, vaikka CFR Marfălla oli toimenpiteen 2 kannalta arvioitavana ajanjaksona lähes puolet rautateiden tavaraliikenteen markkinoista, sen osuus CFR Infrastructurăn tuloista oli vain noin viidennes. Myös kehityksen kannalta komissio toteaa, että CFR Marfăn tulojen osuus rautateiden tavaraliikenteestä kokonaisuudessaan pieneni tasaisesti, samoin kuin se osuus CFR Infrastructurăn tuloista, joka oli peräisin CFR Marfălta. Siksi on vaikeaa pitävästi perustella CFR Infrastructurăn olennaista riippuvuutta palvelujen tarjoamisesta CFR Marfălle. Romanian vastaus 27.6.2019, kohta 29. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 CFR Marfăn %-osuus rautateiden tavaraliikenteestä [50–60] [40–50] [40–50] [40–50] [40–50] [40–50] [30–40] [30–40] [30–40] [30–40] CFR Marfăn %-osuus CFR Infrastructurăn tuloista [10–20] [10–20] [20–30] [10–20] [10–20] [10–20] [10–20] [10–20] [10–20] [10–20]

(235) Vaikka CFR Marfă olisi joutunut likvidaatioon vuonna 2010 CFR Infrastructurăn vireille paneman velkojen perintäoikeudenkäynnin seurauksena, on erittäin epätodennäköistä, että CFR Marfăn osuutta vastaava liikenne olisi kokonaan hävinnyt, koska kuljetussopimukset ja CFR Marfăn omaisuus olisivat pysyneet markkinoilla ja erittäin todennäköisesti sen kilpailijoiden käytössä eli liikenteenharjoittajien, jotka palvelivat jo yli puolta markkinoista ([60–70] prosenttia tonnikilometreinä) ja jotka keskimäärin vastasivat lopuista [80–90] prosentista CFR Infrastructurăn tuloista vuoden 2010 jälkeen velan osakkeiksi muuntamiseen kesäkuussa 2013 asti.

(236) Edellä mainittujen näkökohtien perusteella komissio katsoo, että toimenpiteellä 2 annettiin CFR Marfălle valikoiva etu jättämällä velat perimatta ja vastaavasti tarjoamalla CFR Marfălle maksuhelpotus vuodesta 2010 kesäkuussa 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti edellytyksin, joita se ei muutoin olisi markkinoilta saanut.

(237) Kuten edellä johdanto-osan 203 ja 204 kappaleessa jo perusteellisesti kerrottiin ja Deloitten raportissa jälkikäteen tunnustettiin, CFR Marfăn oli mahdotonta saada pitkäaikaista rahoitusta toimenpidettä 2 varten arvioitavalla ajanjaksolla. Siksi komissio katsoo, että etu, joka liittyy valtio-omisteisen CFR Infrastructurăn myöntämään rahoitukseen CFR Marfăn kumuloituneiden velkojen perimättä jättämisen muodossa, vastaa määrältään erääntyneen velan pääoman määrää ([…] miljoonaa Romanian leuta, n. […] miljoonaa euroa) vuoden 2013 velan osakkeiksi muuntamisen ajankohtana lisättynä erääntyneen velan määrällä, jota ei kuoletettu vuoden 2013 velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä (ks. taulukko 14) ja lisättynä vastaavalla markkinakorolla. Markkinakorko olisi määritettävä soveltamalla markkinakorkoa erääntyneeseen pääoman määrään. Tuen myöntäminen alkoi vuonna 2010, ja tuen myöntämispäivät ovat päiviä, joina CFR Marfăn oli määrä maksaa CFR Infrastructurăn toimittamat laskut.

(238) Komissio toteaa, että CFR Infrastructură oli jo laskuttanut CFR Marfăn erääntyneistä veloista korkoja ja viivästyssakkoja (ks. edellä taulukko 7), joiden määrä ennen kesäkuussa 2013 toteutettua velan osakkeiksi muuntamista oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa, ks. taulukko 14 ja johdanto-osan 179 kappale). Markkinakorko on siis suurempi seuraavista: i) vuoden 2008 tiedoksiannon mukaisesti laskettu korko toimenpidettä 2 vastaavalta ajanjaksolta ja ii) CFR Infrastructurăn samalta ajanjaksolta laskuttamat ja soveltamat korot ja viivästyssakot. Tästä seuraa, että jos korkojen ja viivästyssakkojen taso, jota CFR Infrastructură sovelsi erääntyneeseen pääoman määrään, on vähintään yhtä suuri kuin markkinakorko, jota CFR Marfăn erääntyneistä veloista olisi pitänyt vuoden 2008 tiedonannon perusteella laskuttaa, niin CFR Infrastructurăn tosiasiassa laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen määrä olisi lisättävä pääoman määrään. Jos korkojen ja viivästyssakkojen taso, jota CFR Infrastructură sovelsi erääntyneeseen pääoman määrään, on alhaisempi kuin vuoden 2008 tiedonantoon perustuva markkinakorko, on sovellettava vuoden 2008 tiedonantoon perustuvaa markkinakorkoa.

(239) Toimenpidettä 2 vastaava tuen määrä on joka tapauksessa vähintään 783,78 miljoonaa Romanian leuta (n. 170,39 miljoonaa euroa) – vastaa kesäkuussa 2013 kuoletettua velan pääoman määrää ([…] miljoonaa Romanian leuta, […] miljoonaa euroa) – lisättynä erääntyneellä velalla, jota ei kuoletettu kesäkuussa 2013 (115,79 miljoonaa Romanian leuta, n. 25,17 miljoonaa euroa), sekä vähintään CFR Infrastructurăn tosiasiassa laskuttamalla korolla ([…] miljoonaa Romanian leuta, […] miljoonaa euroa; ks. jäljempänä taulukko 14).

(240) Samoin kuin toimenpiteen 2 kohdalla (ks. johdanto-osan 225 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), jotta voidaan määrittää, onko toimenpiteellä 5 annettu CFR Marfălle oikeudetonta etua, komissio arvioi, pyrkikö CFR Infrastructură perimään saataviaan yhtä huolellisesti kuin yksityinen velkoja kesäkuussa 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta vuoteen 2018 asti tämä vuosi mukaan luettuna. Komissio palauttaa mieliin, että vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen sisältyi 667,99 miljoonaa Romanian leuta (n. 145,21 miljoonaa euroa) CFR Infrastructurăn erääntyneitä velkoja, joista […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) oli pääomaa ja […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) korkoja ja viivästyssakkoja. Tämä kokonaismäärä vastasi 85:tä prosenttia CFR Infrastructurăan kohdistuvista CFR Marfăn erääntyneistä veloista. Toimenpiteellä 5 viitataan siis CFR Marfăn erääntyneiden velkojen jatkuvaan kumuloitumiseen vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen, mutta siihen ei sisälly 15:tä prosenttia CFR Marfăn veloista CFR Infrastructurălle, määrältään 115,79 miljoonaa Romanian leuta (n. 25,17 miljoonaa euroa, ks. johdanto-osan 239 kappale). Tätä velkaa ei kuoletettu vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä, vaan se sisältyy jo toimenpiteen 2 tukimäärään (ks. edellä johdanto-osan 239 kappale).

(241) Aluksi komissio toteaa, että vaikka CFR Marfăn tilitilanne olikin parantunut kesäkuussa 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen ansiosta, yhtiön taloudellinen tilanne osoitti sen olevan edelleen vaikeuksissa: tappiota kertyi edelleen, velat kasvoivat ja markkinatilanne heikkeni (ks. taulukot 1 ja 4 sekä 2.4 kohta). Vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen CFR Marfăn ostovelat CFR Infrastructurălle kumuloituivat edelleen ja lähes kolminkertaistuivat 213,47 miljoonasta Romanian leusta (n. 46 miljoonasta eurosta) vuoden 2013 lopulla 622,03 miljoonaan Romanian leuhun (n. 135 miljoonaan euroon) vuonna 2016, ja vuonna 2018 ostovelkaa oli jo 860,93 miljoonaa Romanian leuta (n. 187 miljoonaa euroa; ks. edellä taulukko 7). CFR Marfăn erääntyneet velat lisääntyivät tasaisesti myös velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen (72 prosentilla vuonna 2014, 46 prosentilla vuonna 2015, 21 prosentilla vuonna 2016 ja 39 prosentilla vuonna 2017; taulukossa 7 esitettyjen lukujen perusteella).

(242) Ottaen huomioon, että Deloitten raportti perustui suunnitellun yksityistämisen onnistumiseen, Romania ei voinut perustella CFR Marfălle myöhemmin annettavaa jatkuvaa tukea CFR Infrastructurăn tarjoamien infrastruktuuri- ja muiden liitännäispalvelujen muodossa sen jälkeen, kun yksityistäminen epäonnistui lokakuussa 2013.

(243) Romania ei ole esittänyt mitään tutkimusta tai CFR Infrastructurăn sisäistä raporttia, jonka perusteella CFR Infrastructură olisi päättänyt pidättyä pyytämästä CFR Marfăn likvidaatiota tuomioistuimessa välittömästi sen jälkeen, kun yksityistäminen epäonnistui lokakuussa 2013, tai hakemasta velkojen perinnän täytäntöönpanoa riita-asian oikeudenkäynnissä. Sen takia komissio arvioi samaan tapaan kuin toimenpiteen 2 yhteydessä CFR Marfăn likvidaation mahdollisuutta verrattuna CFR Marfăn velkojen kohtuullistettuun perintään jatkossakin. Sitä varten komissio pyysi Romaniaa nimenomaan toimittamaan ajankohdan lakisääteiset likvidaatiokertoimet voidakseen itse arvioida CFR Marfăn omaisuuden likvidaatioarvon vuonna 2014. Romania vahvisti, että mitään lakisääteisiä likvidaatiokertoimia ei ole (ks. johdanto-osan 287 kappale. Siitä syystä komissio käytti Deloitten raportissa annettuja likvidaatioarvoja (ks. johdanto-osan 193 kappale ja siinä oleva taulukko 10).

(244) Taulukko 13 Lähde: Yleiskatsaus CFR Marfăn ostovelkojen likimääräisiin perintämääriin vuonna 2014 (vuoden alussa)

Ensinnäkin komissio katsoo, että CFR Infrastructurăn tilanteessa ollut varovainen markkinatoimija olisi hakenut velat perintään välittömästi epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen, jolloin kävi selväksi, että mahdollisuudet yhtiön myymiseen yhtenä kokonaisuutena tai osuutena sen osakkeenomistuksesta olisi lähitulevaisuudessa erittäin epätodennäköistä. Tämän on erityisen totta, koska vuoden 2013 lopulla CFR Marfălla ei – lähinnä velan osakkeiksi muuntamisen ansiosta – enää ollut valtion talousarvioon kohdistuvia erääntyneitä velkoja. Lisäksi vuoden 2013 lopulla CFR Infrastructurăan kohdistuvien CFR Marfăn ostovelkojen määrä oli tarpeeksi pieni, jotta velat olisi voinut kattaa likvidaatiosta saatavilla tuloilla (ks. jäljempänä taulukko 13). Romanian ilmoitus 24. joulukuuta 2015; Deloitte, Private Investor Test application, 29. maaliskuuta 2013; Romanian vastaus 27. kesäkuuta 2019, kohta 39; komission laskelmat. 1.1.2014 (miljoonaa Romanian leuta) Osuus kokonaisuudesta (%) Ostovelkojen likimääräiset perintämäärät vuonna 2014 (miljoonaa Romanian leuta) Osuus kokonaisuudesta (%) Ostovelat CFR Infrastructurălle 213,47 67 213,47 100 Ostovelat yhteensä 318,72 100 318,72 100

(245) Kuten edellä taulukosta 13 käy ilmi, CFR Infrastructură olisi saanut velkansa perittyä CFR Marfălta täysimääräisesti omaisuuden myynnin muodossa toteutetun likvidaation kautta. (Omaisuus olisi voitu myydä yksittäin tai kokonaisuuksina sen mukaan, miten olisi voitu varmistaa, että myynnistä saatavat tulot olisivat mahdollisimman suuret.) Odottamalla velan annettiin sen sijaan kumuloitua lisää, mikä vähensi onnistuneen perinnän todennäköisyyttä. Vuonna 2013 CFR Infrastructurăan kohdistuvat CFR Marfăn erääntyneet velat olivat 155,99 miljoonaa Romanian leuta (n. 33,91 miljoonaa euroa) ja vuonna 2014 ne olivat 166,94 miljoonaa Romanian leuta (n. 36,3 miljoonaa euroa). Sen sijaan vuonna 2015 CFR Infrastructurăan kohdistuva CFR Marfăn erääntynyt velka yli kaksinkertaistui (452,42 miljoonaa Romanian leuta, n. 98,35 miljoonaa euroa).

(246) Toiseksi Romania ilmoittaa, että CFR Infrastructură on vuosina 2013–2018 toteuttanut tiettyjä toimia periäkseen saatavansa CFR Marfălta, muun muassa maksamismääräyksillä ja/tai välimiesmenettelyillä sekä vuoden 2016 jälkeen tuomioistuintäytäntöönpanon kautta. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että nämä toimet koskivat vain osaa veloista ja että ne olivat selkeästi riittämättömiä velan perimiseksi kokonaisuudessaan.

(247) CFR Infrastructură ei tarkemmin sanottuna toteuttanut mitään tällaisia perintätoimia vuonna 2014 eli seuraavana vuonna sen jälkeen, kun velka oli muutettu osakkeiksi ja yksityistäminen oli epäonnistunut (2013). Seuraavina vuosina määrät, joiden osalta CFR Infrastructură pani vireille välimiesmenettelyjä ja riita-asian oikeudenkäyntejä tiukkoina toimina CFR Marfăn velkojen perimiseksi, edustavat vain pientä murto-osaa CFR Marfăn ostoveloista yhteensä seuraavasti: vuonna 2015 välimiesmenettelyjä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta, mikä oli vain 4,74 prosenttia ostoveloista; vuonna 2016 välimiesmenettelyjä ja riita-asian oikeudenkäyntejä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta, mikä oli vain 15,5 prosenttia CFR Marfăn ostoveloista yhteensä.

(248) Vasta myöhemmin, vuoden 2017 toisella puoliskolla, CFR Marfă tehosti perintäponnistelujaan välimiesmenettelyillä ja riita-asian oikeudenkäynneissä. Vuonna 2017 nämä menettelyt kattoivat […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) kokonaismäärän, mikä oli 49,34 prosenttia ostoveloista. Vuonna 2018 välimiesmenettelyjä ja riita-asian oikeudenkäyntejä oli vireillä […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) arvosta, mikä kattoi 42,61 prosenttia CFR Infrastructurăan kohdistuvista CFR Marfăn ostoveloista. Romania väittää, että näitä välimiesmenettelyjä ja riita-asian oikeudenkäyntejä vastaavat määrät tuomittiin täysimääräisesti CFR Infrastructurăn eduksi kussakin lopullisessa tuomioistuin- ja välimiestuomiossa.

(249) Komissio toteaa kuitenkin, että Romanian toimittamien tietojen perusteella (ks. johdanto-osan 98 kappale ja sitä seuraavat kappaleet) CFR Infrastructură onnistui elokuuhun 2018 mennessä perimään CFR Marfălta oikeudellisin ja muin kuin oikeudellisin toimenpitein perimään vain osan sen veloista (n. […] miljoonaa Romanian leuta, n. […] miljoonaa euroa), eli CFR Infrastructurălta jäi edelleen perimättä huomattava erääntynyt velka, noin […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa), kuten edellä taulukosta 7 ilmenee. Tästä määrästä tuomioistuimen tuomiot kattoivat vain noin […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa; ks. edellä johdanto-osan 98 kappale). CFR Infrastructurăn vireille panemat oikeudelliset ja muut toimenpiteet eivät siis koskeneet merkittävää osaa CFR Marfăn erääntyneestä velasta, ja vielä pienempi määrä saatiin tosiasiassa perittyä (ks. johdanto-osan 96 kappale).

(250) Sitä paitsi siltä osin, kuin oli kyse tuomioistuinratkaisujen kattamasta erääntyneen velan määrästä, vuoden 2018 maksuaikataulusopimus koski vain CFR Marfăn velan pääoman määrää koskevien korkojen ja viivästyssakkojen maksamista, eikä Romania ole toimittanut mitään näyttöä pääoman perimiseksi toteutetuista toimista. Vaikka vuoden 2018 maksuaikataulusopimuksessa täsmennetään, että […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) pääoman määrän perintää jatketaan edelleen realisoimalla CFR Marfăn irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen määrättyjä takavarikkoja, Romania ei ole toimittanut mitään näyttöä takavarikkojen määrästä ja tyypeistä tai niiden arvosta ja realisointiasteesta komission nimenomaisista pyynnöistä huolimatta.

(251) Kolmanneksi Romania ei ole esittänyt asiakirjoja eikä perusteluja siitä, miksi edellä mainitut CFR Infrastructurăn toteuttamat perintätoimet aloitettiin niin myöhään vuoden 2013 epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen. Romania ei ole perustellut eikä esittänyt asiakirjoja siitä, miksi vireille pannut välimiesmenettelyt ja riita-asian oikeudenkäynnit eivät kattaneet koko velkaa, jota CFR Marfălla edelleen oli CFR Infrastructurălle.

(252) Siitä syystä komissio katsoo, että CFR Marfăn velkojen näin maltillinen periminen osoittaa, että jopa vuosina 2017 ja 2018, pitkään sen jälkeen, kun CFR Marfăn yksityistäminen vuonna 2013 epäonnistui, CFR Infrastructură ei toiminut markkinataloustoimijan tavoin CFR Marfăn velkojen perinnässä.

(253) Neljänneksi Romania esittää, että CFR Infrastructură ei olisi voinut vaatia perintää tavalla, joka olisi johtanut CFR Marfăn likvidaatioon yhtiön strategisen luonteen takia (ks. johdanto-osan 233 kappale). Samoin kuin toimenpiteen 2 osalta, myös toimenpiteen 5 tapauksessa tämä väite merkitsee Romanian myöntävän, että CFR SA:n todellinen motiivi päätökseen olla perimättä velkoja oli muu kuin taloudellinen (ks. johdanto-osan 179–181 kappale).

(254) Edellä esitettyjen väitteiden lisäksi komissio katsoo myös seuraavista syistä, että CFR Infrastructurăn tilanteessa oleva varovainen yksityinen markkinatoimija ei olisi jatkanut palvelujen toimittamista CFR Marfălle vuosien ajan pyrkimättä perimään sen velkoja eikä olisi rajoittunut pelkästään laskemaan korkoja ja viivästyssakkoja vuosien ajan.

(255) Ensinnäkin komissio toteaa, että CFR Marfăn vaikea ja jatkuvasti paheneva taloudellinen oli hyvin CFR Infrastructurăn tiedossa jo vuodesta 2010. Siitä syystä CFR Infrastructurălla oli tarpeeksi aikaa valmistella, arvioida sisäisesti ja toteuttaa toimia periäkseen saatavansa, jos yksityistäminen epäonnistuisi toistamiseen vuonna 2013. Sen sijaan, että olisi toteuttanut välittömiä perintätoimia myös pyrkimällä perimään CFR Marfăn velkoja tuomioistuimessa, CFR Infrastructură pani huomattavalta velan määrältä tällaiset menettelyt vireille vasta vuonna 2017 eli vasta siinä vaiheessa, kun sitä uhkasi komission muodollisen menettelyn aloittaminen. On merkillepantavaa, että kilpailuasioista vastaava komission jäsen vieraili Romaniassa toukokuussa 2017 ja ilmoitti Romanian viranomaisille, että päätös avata tutkintamenettely oli CFR Marfăn tapauksessa todennäköinen. Komissio siis katsoo, että varovainen yksityinen markkinatoimija ei olisi odottanut näin pitkään ennen velkansa perimistä.

(256) Toiseksi Romania toimitti komission pyynnöstä useita sisäisiä asiakirjoja, kuten CFR Infrastructurăn asiaankuuluvien yhtiökokousten pöytäkirjoja ja niiden tausta-asiakirjoja eli hallituksen esityksiä/raportteja, joissa CFR Infrastructură totesi CFR Marfăn velan kumuloitumisen ja päätti olla toteuttamatta pakkotäytäntöönpanotoimia tai olla rajoittamatta CFR Marfăn pääsyä sen raiteille. Romania ei kuitenkaan ole toimittanut mitään (sisäisesti tuotettuja tai ulkoisilla konsulteilla teetettyjä) tutkimuksia, joiden perusteella päätökset, jotka koskivat CFR Infrastructurăan kohdistuvien CFR Marfăn velkojen perimistä tai pikemminkin perimättä jättämistä, on tehty vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen ja joiden avulla olisi voitu taloudelliselta kannalta perustella CFR Infrastructurăn erittäin lepsu suhtautuminen CFR Marfăn velan perimiseen.

(257) Kolmanneksi, kuten edellä toimenpiteen 2 yhteydessä (ks. taulukko 12 sekä johdanto-osan 234 ja 235 kappale) on jo kerrottu, komissio toteaa, ettei CFR Infrastructurăa voida pitää CFR Marfăan kytköksissä olevana tavaran- tai palveluntoimittajana, joka olisi ollut sen takia riippuvainen CFR Marfăn olemassaolosta päätulolähteenään vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen. Vaikka CFR Marfălla oli rautateiden tavaraliikenteen markkinoista lähes puolet, sen osuus CFR Infrastructurăn tuloista oli vuonna 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta lähtien alle viidennes. Myös kehityksestä voidaan todeta, että CFR Marfăn tulojen osuus rautateiden tavaraliikenteestä kokonaisuudessaan pienenivät edelleen vakaasti vuonna 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta lähtien. Viimeiseksi todetaan, että vaikka CFR Marfă olisi joutunut likvidaatioon vuonna 2013 tapahtuneen epäonnistuneen yksityistämisen jälkeisellä ajanjaksolla CFR Infrastructurăn vireille paneman velkojen perintäoikeudenkäynnin seurauksena, on erittäin epätodennäköistä, että CFR Marfăn osuutta vastaava liikenne olisi kokonaan hävinnyt, koska kuljetussopimukset ja CFR Marfăn omaisuus olisivat pysyneet markkinoilla ja erittäin todennäköisesti sen kilpailijoiden käytössä.

(258) Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella komissio päättelee, että toimenpiteellä 5 on annettu CFR Marfălle etu, kun sen velkaa ei ole peritty ja kun CFR Marfălle on vastaavasti annettu tukea sellaisen maksuhelpotuksen muodossa, jota se ei muutoin olisi saanut markkinoilta, vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen ja niin pitkään kuin tukitoimenpide on voimassa.

(259) Komissio palauttaa mieliin, että CFR Marfăn vaikea tilanne oli hyvin yksityisten pankkien ja muiden rahoituslaitosten tiedossa jo paljon ennen vuonna 2013 toteutettua velan osakkeiksi muuntamista ja sen jälkeisen epäonnistuneen yksityistämisyrityksen jälkeen. Voidaan siis vahvistaa, että edulla on yhteys valtio-omisteisen CFR Infrastructurăn CFR Marfălle perimättömän, kumuloituneen velan muodossa myöntämään rahoitukseen. Vaikka CFR Marfăn taloudellinen tilanne lyhytaikaisesti parani tämän merkittävän velan kuoletuksen ansiosta, yhtiölle kertyi edelleen lisää velkaa erityisesti sen tärkeintä palveluntarjoajaa CFR Infrastructurăa kohtaan, ja se kirjasi edelleen poikkeuksetta tappiota seuraavina vuosina (ks. edellä johdanto-osan 241 kappale). Siksi ei ollut mitään syytä uskoa, että CFR Marfăn luottokelpoisuus olisi epäonnistuneen yksityistämisyrityksen jälkeen muuttunut. Oli päinvastoin melko varmaa, ettei yhtiö olisi voinut saada pitkäaikaista rahoitusta markkinoilta.

(260) Siitä syystä, käyttämällä samaa menetelmää kuin toimenpiteiden 1 ja 2 tapauksessa (ks. edellä johdanto-osan 203–209 ja 237–239 kappale) voidaan katsoa, että sen edun määrä, jolla on yhteys valtio-omisteisen CFR Infrastructurăn toimenpiteessä 5 CFR Marfălle perimättömän, kumuloituneen velan muodossa myöntämään rahoitukseen vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen, vastaa CFR Marfăn CFR Infrastructurăan kohdistuvan erääntyneen velan pääoman määrää vuoteen 2018 asti (tämä vuosi mukaan luettuna) vähennettynä 115,79 miljoonan Romanian leun (n. 25,17 miljoonan euron) määrällä, joka vastaa 15:tä prosenttia toimenpiteestä 2 ja jota ei kuoletettu vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä (ks. johdanto-osan 240 kappale), ja lisättynä vastaavalla markkinakorolla vuoteen 2018 asti (tämä vuosi mukaan luettuna). Tuen myöntäminen alkoi välittömästi vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen, ja tuen myöntämispäivät ovat päiviä, joina CFR Marfăn oli määrä maksaa CFR Infrastructurăn toimittamat laskut.

(261) Markkinakorko olisi määritettävä soveltamalla markkinakorkoa erääntyneeseen pääoman määrään.

(262) Komissio toteaa, että CFR Infrastructură oli jo laskuttanut CFR Marfăn erääntyneistä veloista korkoja ja viivästyssakkoja (ks. edellä taulukko 7), joiden määrä oli […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) yksistään vuodelta 2018. Koron on oltava vähintään yhtä suuri kuin vuoden 2008 tiedonannon mukaisesti laskettu korko. Markkinakorko on siis suurempi seuraavista: i) vuoden 2008 tiedoksiannon mukaisesti lasketut korot toimenpidettä 5 vastaavalta ajanjaksolta ja ii) korot ja viivästyssakot, jotka CFR Infrastructură on vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen ja vuoteen 2018 asti tämä vuosi mukaan luettuna laskuttanut. Tästä seuraa, että jos korkojen ja viivästyssakkojen taso, jota CFR Infrastructură sovelsi erääntyneeseen pääoman määrään, on vähintään yhtä suuri kuin markkinakorko, jota CFR Marfăn erääntyneistä veloista olisi pitänyt vuoden 2008 tiedonannon perusteella laskuttaa, niin CFR Infrastructurăn tosiasiassa laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen määrä olisi lisättävä pääoman määrään. Jos korkojen ja viivästyssakkojen taso, jota CFR Infrastructură sovelsi erääntyneeseen pääoman määrään, on alhaisempi kuin vuoden 2008 tiedonantoon perustuva markkinakorko, on sovellettava vuoden 2008 tiedonantoon perustuvaa markkinakorkoa.

(263) Toimenpiteellä 5 myönnetyn tuen määrä on joka tapauksessa vähintään 834,29 miljoonaa Romanian leuta (n. 181,37 miljoonaa euroa), joka on CFR Marfăn CFR Infrastructurăan kohdistuneen erääntyneen velan kokonaismäärä vuoden 2018 lopulla vähennettynä 115,79 miljoonalla Romanian leulla (n. 25,17 miljoonalla eurolla), joka vastaa 15:tä prosenttia toimenpiteestä 2 ja jota ei kuoletettu vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä (ks. johdanto-osan 240 kappale).

iii) Toimenpide 3. Velan muuntaminen osakkeiksi 1669 miljoonan Romanian leun (noin 363 miljoonan euron) arvosta

(264) Romania katsoo (ks. johdanto-osan 107 kappale), että velan osakkeiksi muuntaminen oli hyväksytty 22. lokakuuta 2013 annetulla neuvoston päätöksellä. Komission näkemyksen mukaan edellä mainittu neuvoston päätös ei kuitenkaan korvaa valtiontukien valvontaa, kuten jäljempänä johdanto-osan 322 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa tarkemmin selitetään. Päinvastoin, neuvoston päätöksellä hyväksytyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa vaaditaan nimenomaan, että Romanian toteuttamissa rakenneuudistustoimissa noudatetaan valtiontukisääntöjä.

(265) Komissio toteaa tässä yhteydessä myös, että Romanian kanssa tehdyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa tarkoitettua useiden valtio-omisteisten yritysten yksityistämisprosessia todella seurattiin ja sitä kuvattiin monissa komission kertomuksissa, myös kertomuksessa The Balance of Payments Programme. Romania, 2013–2015. Päinvastoin kuin Romania (ks. edellä johdanto-osan 107–110 kappale), komissio kuitenkin katsoo, että mainitussa kertomuksessa tosiasiassa korostetaan valtiontuen mahdollisuutta koskevia epäilyksiä CFR Marfăn eduksi vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä. Se nähdään selkeästi tavasta, jolla komissio kertomuksessa selittää, että luvattu ja pitkään odotettu yksityistäminen lievittäisi valtiontukiepäilyksiä. Huolimatta EU:n kanssa tehtyihin eri yhteisymmärryspöytäkirjoihin sisältyvistä Romanian lupauksista, CFR Marfăn yksityistämisprosessia ei kuitenkaan koskaan tosiasiassa virallisesti käynnistetty vuoden 2013 epäonnistuneen yksityistämisyrityksen jälkeen, saati että se olisi saatettu onnistuneesti päätökseen edes kuuden vuoden kuluttua vuonna 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta. Komissio palauttaa erityisesti mieliin, että neuvoston päätöksillä, joissa annetaan jäsenvaltiolle lupa ottaa käyttöön (vero)vapautus, ei ole sitä vaikutusta, että ne estäisivät komissiota tarkastelemasta, onko kyseinen vapautus valtiontukea. Samalla tavalla Romania ei voi vedota luottamuksensuojaan Romanian mainitseman neuvoston päätöksen perusteella (ks. myös jäljempänä johdanto-osan 323 kappale).

(266) Edellä sanotun perusteella komissio katsoo, että Romanian väite, jonka mukaan velan osakkeiksi muuntaminen olisi valtiontukitarkoituksessa hyväksytty 22. lokakuuta 2013 annetulla neuvoston päätöksellä, on perusteeton.

(267) Lisäksi komissio katsoo myös toimenpiteestä 3, että markkinataloustoimijatestiä ei voida soveltaa, kuten edellä johdanto-osan 179–181 kappaleessa selitettiin.

(268) Palautetaan kuitenkin mieliin, että komissio suoritti markkinataloustoimijatestin menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Komissio epäili erityisesti, etteivät CFR Marfăn julkiset velkojat (eli ANAF ja CFR Infrastructură) toimineet samoin kuin markkinataloustoimija olisi tehnyt, kun ne hyväksyivät 363 miljoonan euron velan osakkeiksi muuntamisen, vaan ne myönsivät siis CFR Marfălle edun. Tarkemmin sanottuna komissio epäili, että poikkeusmääräys nro 61/2013 (kuvattu edellä alaviitteessä 27), jolla muunnettiin CFR Marfăn veloista osakkeiksi 1669 miljoonaa Romanian leuta (n. 363 miljoonaa euroa) kesäkuussa 2013 ja vähennettiin siten CFR Marfăn velkoja huomattavasti, ei läpäisisi markkinataloustoimijatestiä.

(269) Vaikka komissio katsoo, ettei markkinataloustoimijatestiä voida soveltaa, komissio tarkastaa kuitenkin edellä sanotun pohjalta hypoteettisen markkinataloustoimijatestin tuloksen myös toimenpiteen 3 osalta.

(270) Sen määrittämiseksi, annetaanko toimenpiteellä 3 oikeudetonta etua CFR Marfălle, komissio arvioi, pyrkivätkö ANAF, joka edusti myös muita julkisia velkojia CNPP:tä, ANOFM:ää ja CNAS:ää, ja CFR Infrastructură perimään julkista velkaa yhtä huolellisesti kuin yksityinen velkoja, joka pyrkisi perimään mahdollisimman suuren osan velastaan.

(271) Tähän liittyy, että kun yritys, jonka taloudellinen asema on huonontunut merkittävästi, ehdottaa velkojilleen sellaista sopimusta tai joukkoa sopimuksia, jotka koskevat sen velkojen järjestelyä, tilanteensa korjaamiseksi ja selvitystilaan asettamisen välttämiseksi, kunkin velkojan on tehtävä päätös yhtäältä sen summan osalta, jota sille tarjotaan ehdotetun sopimuksen pohjalta, ja toisaalta sen summan osalta, jonka se arvioi voivansa saada takaisin yrityksen mahdollisen selvitystilaan asettamisen jälkeen. Sen päätökseen vaikuttaa joukko tekijöitä, kuten se, onko se kiinteistöpanttivelkoja, etuoikeutettu vai tavallinen velkoja, sen hallussa mahdollisesti olevien vakuuksien luonne ja merkitys, sen tekemä arviointi yrityksen selviämismahdollisuuksista, ja se hyöty, jonka se saa, jos yritys asetetaan selvitystilaan. Lisäksi markkinataloustoimijatesti edellyttää, että konkurssia ja rakenneuudistusta verrataan toisiinsa realistiselta pohjalta, millä tarkoitetaan, että hyöty[ä], jonka se saa, jos yritys asetetaan selvitystilaan on verrattava arviointi[in] yrityksen selviämismahdollisuuksista.

(272) Kuten johdanto-osan 116 ja 117 kappaleessa kuvataan, Romania esittää havainneensa vahvoja yhtäläisyyksiä CFR Marfăn eduksi toteutetuissa toimenpiteissä ja aiemmissa valtio-omisteisia rautatieyhtiöitä koskevissa tapauksissa, joissa komissio oli suorittanut markkinataloustoimijatestin ja todennut, että toimenpiteet eivät olleet tukea.

(273) Komissio toteaa, että Romanian mainitsema ZSSK Cargo -päätös (ks. johdanto-osan 116 kappale) koskee Slovakian myöntämää 166 miljoonan euron lainaa slovakialaiselle rautateiden tavaraliikenteen harjoittajalle, Železničná Spoločnosť Cargo Slovakiathe -rautatieyhtiölle. Siinä tapauksessa komissio totesi seuraavaa: 1) Samaan ajankohtaan oli saatu vastaavanlaisia alustavia tarjouksia pankeilta. 2) Laskutettu korko vastasi kaltaisvertailun perusteella yleisesti korkoa, jota vastaavassa taloudellisessa tilanteessa olevat yritykset maksoivat. 3) Laina myönnettiin sellaisen tutkimuksen perusteella, joka osoitti, että yhtiö pystyisi maksamaan lainan takaisin.

(274) Komissio muistuttaa, että markkinataloustoimijatesti tehdään tapauskohtaisesti ottamalla asianmukaisesti huomioon kunkin tilanteen erityispiirteet. Slovakian tapauksessa lainan arviointi ja sen toteaminen markkinaehtojen mukaiseksi on hyvin erilaista kuin CFR Marfăn tilanteessa, jossa toimenpiteet toteutettiin jättämällä velat perimättä vuosien ajan ja kuolettamalla merkittävästi velkaa tavalliseen kaupalliseen toimintaan. Siksi markkinataloustoimija-arviointi perustuu tässä tapauksessa erilaiseen asetelmaan eikä johda välttämättä samaan päätelmään.

(275) Taulukko 14 Lähde:Ii)ii)IIiii)iv)v)vi) Yksityiskohtaiset tiedot vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen avulla kuoletetun velan määrästä

Komissio toteaa, että velan osakkeiksi muuntaminen perustui CFR Marfăn aiemmin kumuloituneisiin velkoihin ANAF:lle ja CFR Infrastructurălle, kuten jäljempänä olevassa taulukossa esitetään. Komission laskelmat, jotka perustuvat menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen annettujen Romanian huomautusten liitteeseen 4, s. 3, ja Romanian toukokuussa 2017 antaman vastauksen kohtaan 17. Osakkeiksi muunnetut velat Ennen kesäkuussa 2013 toteutettua velan osakkeiksi muuntamista Kesäkuussa 2013 toteutettu velan osakkeiksi muuntaminen Osakkeiksi muunnetun velan määrä Osakkeiksi muunnetun velan suhteellinen osuus (%) miljoonaa Romanian leuta miljoonaa euroa miljoonaa Romanian leuta miljoonaa euroa Valtion talousarvioon kohdistuvat velat, joista 1001,2 217,65 1001,2 217,65 100 pääoman määrä (…) (…) (…) (…) korkoja ja viivästyssakkoja (…) (…) (…) (…) CFR Infrastructurăan kohdistuva velka, josta 783,78 170,39 667,99 145,22 85 OUG 32/2013:n mukaan, mistä 527,20 114,61 67 pääoman määrä (…) (…) korkoja ja viivästyssakkoja (…) (…) OUG 61/2013:n mukaan, mistä 140,79 30,61 18 pääoman määrä (…) (…) korkoja ja viivästyssakkoja (…) (…) YHTEENSÄ 1784,98 388,04 1669,19 362,87 94

(276) Tutkinnan aikana toimittamissaan lausunnoissa Romania ei ole toimittanut Deloitten raportin lisäksi uusia merkityksellisiä tietoja vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen asianmukaisuudesta ja tavasta, jolla se tehtiin, huolimatta komission nimenomaisesta pyynnöstä menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 132 kappaleessa. Romania lähinnä toisteli Deloitte raportin päätelmiä, joita oli jo kritisoitu menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä.

(277) Romania ei myöskään ole toimittanut siihen aikaan saatavilla olevia tietoja, jotka olivat johtaneet velan osakkeiksi muuntamiseen vuonna 2013, kuten yritystarkastusprosessin (DD) aikana saatavilla olleita tietoja ja CFR Marfăn omaisuuden arvoa koskevia raportteja, joita valmisteltiin vuonna 2013 epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen uutta yksityistämistä varten, yksityiskohtaisia tietoja Deloitten raportissa käytettyjä diskonttokorkoja tukevista hypoteeseista ja vertailuarvoista, CFR Marfăn omaisuuden myynnistä konkurssimenettelyn yhteydessä saatavan suurimman mahdollisen tuoton määrittämiseen käytettyjen likvidaatiokertointen arvoa ja perusteluja eikä muita mahdollisia tietoja, joiden avulla se on voinut ottaa huomioon lisäarvonvähennyksen viivästyneen konkurssin skenaariossa.

(278) Huolimatta komission nimenomaisesta pyynnöstä menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 132 kappaleessa, Romania ei ole toimittanut arviota tuotosta, jota Romanian valtio odotti saavansa sijoittamalla vielä lisää raskaasti velkaantuneeseen yhtiöön, jollainen CFR Marfă oli vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen aikaan, eikä kunnollista perustelua toiminnalleen.

(279) Komissio katsoo ennen kaikkea, että velan osakkeiksi muuntaminen oli kelvollinen vaihtoehto ainoastaan siinä tapauksessa, että CFR Marfă olisi sen jälkeen välittömästi yksityistetty, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. CFR Marfăn vaikea taloudellinen tilanne oli valtion velkojien ja CFR Infrastructurăn tiedossa vuosien ajan, ja yksityistämismahdollisuuksiin liittyi riskejä ottaen huomioon myös aiemmat epäonnistuneet yhtiön yksityistämisyritykset. Sitä paitsi juuri ennen velan osakkeiksi muuntamista oli selvää, että hyvin harvat mahdolliset ostajat olivat kiinnostuneita yhtiöstä eikä onnistunutta yksityistämistä voitu taata. Komissio katsoo, ettei yksikään järkevä markkinataloustoimija olisi suostunut kuolettamaan näin huomattavaa velkaa vaikeuksissa olevalta yritykseltä, jollainen CFR Marfă oli tuohon aikaan, ilman takeita velan uudelleen voimaansaattamisesta siinä tapauksessa, että yksityistäminen epäonnistuu (esim. takaisinperintäjärjestelyllä ja toimijan saatavia CFR Marfălta koskevilla lisävakuuksilla siltä varalta, että yksityistäminen epäonnistuu). Tässä tapauksessa Romanian viranomaiset suorittivat velan osakkeiksi muuntamisen ilman tällaisia varotoimia, mikä vahvistaa sen, että vuonna 2013 toteutettu velan osakkeiksi muuntaminen ei vastannut markkinataloustoimijan menettelyä.

(280) Toiseksi komissio katsoo myös, että valtion päätöksessä toteuttaa velan osakkeiksi muuntaminen otettiin huomioon seikkoja, jotka eivät tavallisesti määritä markkinatoimijan menettelyä. Kuten Romania myöntää tutkintajakson aikana antamissaan eri huomautuksissa, yhtiön likvidaatio ei ollut valtion eri velkojille milloinkaan pätevä vaihtoehto. Itse asiassa minkä tahansa CFR Marfăn toimintaa estävän täytäntöönpanotoimen katsottiin heikentävän kansallista turvallisuutta ja kansantaloutta sekä aiheuttavan merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia (ks. edellä johdanto-osan 78, 82, 169 ja 170 kappale).

(281) Kolmanneksi, paitsi että velat kuoletettiin ilman minkäänlaisia takeita, komissio katsoo myös, että vaikka Deloitten raportti tuotettiin maaliskuussa 2013, vain muutamaa kuukautta ennen kuin Romania päätti muuttaa velkansa CFR Marfăn osakkeiksi (kesäkuussa 2013), tutkimus ei itsessään ollut riittävä perusta Romanian päätökselle.

(282) Komissio toteaa erityisesti ensinnäkin, että tosiasiassa CFR Marfă itse antoi tärkeimmät tiedot tulojen arviointimenetelmää varten, eikä riippumaton konsultti tarkastanut niitä. Kuten äskettäin annetussa oikeuskäytännössä todetaan, todistustaakka on jäsenvaltiolla, joka väittää toimineensa kuin yksityinen sijoittaja, ja sen on toimitettava kaikki tarpeellinen näyttö, jossa osoitetaan jäsenvaltion toimineen kuten pitkäaikaista hyötyä tavoitteleva yksityinen sijoittaja. Tässä yhteydessä ei voida luottaa tutkimuksiin, jotka perustuvat yritykseltä itseltään saataviin tarkastamattomiin arvioihin. Lisäksi komissio toteaa myös, että vaikka Romanian viranomaiset olivat tietoisia tällaisten ennusteiden ja arvioiden heikkouksista, he eivät ole vaivautuneet teettämään ennusteista ja niiden taustalla olevista olettamista herkkyysarviointia eivätkä ole arvioineet tulosten ja tapahtumien todennäköisyyttä. Esimerkiksi yksityistämisskenaarion ennusteet perustuivat siihen ylioptimistiseen olettamaan, että CFR Marfăn liikevoitto kasvaisi […] prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2017, mikä johtuisi pääosin tonnikilometrien […] prosentin lisäyksestä. Aiemmat saatavilla olevat tiedot osoittivat kuitenkin selkeästi, että CFR Marfă oli jatkuvasti vähentänyt toimintaansa suunniteltua yksityistämistä edeltävällä vuosikymmenellä (ks. edellä arvio CFR Marfăn markkinaosuuksista taulukossa 1 ja CFR Marfăn tulojen jatkuva ja merkittävä pieneneminen taulukossa 4).

(283) Komissio huomauttaa tässä yhteydessä lisäksi, että Deloitten raportissa esitetty velan osakkeiksi muuntamista tukeva positiivinen tulos perustui sen jälkeen toteutettavaan onnistuneeseen yksityistämiseen. Deloitten raportissa vahvistetaan, että ottaen huomioon yhtiön [CFR Marfăn] taloudellinen tilanne ja valtion talousarvioon kohdistuvien CFR Marfăn velkojen kehitys tuloksena on, että nämä velat kasvavat edelleen CFR Marfăn toiminnan jatkumisen seurauksena ilman likvidaatiota tai yksityistämistä, jolloin velan perintämahdollisuudet ovat vielä nykyistäkin [2013] heikommat.

(284) Deloitten raportti ei kuitenkaan sisällä arviota CFR Marfăn kaksivaiheisen yksityistämisen onnistumismahdollisuuksista (toisin sanoen ensimmäisessä vaiheessa yksityistettäisiin 51 prosentin enemmistöosuus vuonna 2013 ja toisessa vaiheessa 49 prosentin vähemmistöosuus vuonna 2017). Sinä ajankohtana, kun velan osakkeiksi muuntamisesta peruuttamattomasti päätettiin (eli 13. kesäkuuta 2013), yhtään sitovaa tarjousta ei ollut jätetty eikä edelleenkään ollut selvää, onnistuisiko yksityistäminen. Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan ensimmäinen yritys yksityistää CFR Marfă vuonna 2013 peruutettiin ja julkaistiin uudelleen (ks. edellä johdanto-osan 31–33 kappale). Vaikka esivalittuja tarjoajia oli kolme, ne olivat vain ilmaisseet ei-sitovan kiinnostuksensa ilman lujaa sitoumusta. Lisäksi julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan muut esivalitut tarjoajat GFR:ää lukuun ottamatta vetäytyivät liiketoimesta kesäkuussa 2013 (ks. edellä johdanto-osan 37 kappale). Vaikka GFR teki sitovan tarjouksen, yksityistäminen kuitenkin epäonnistui.

(285) Komissio toteaa edelleen, että valtio odotti keskimääräisessä skenaariossa saavansa CFR Marfăn 51 prosentin enemmistöosuudesta […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) vuonna 2013 ja loput […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) odotettiin saatavan vuonna 2017 yksityistämisen toisessa vaiheessa (ks. edellä johdanto-osan 30–34 kappale). Tätä on verrattava likvidaatioskenaarion melko varmaan lopputulokseen, joka (parhaassa tapauksessa) olisi ollut vain 88,22 miljoonaa Romanian leuta (n. 19 miljoonaa euroa) vähemmän kuin erittäin epävarmassa kaksivaiheisessa yksityistämisskenaariossa.

(286) Lisäksi likvidaatioskenaariossa omaisuuden markkina-arvoon ([…] miljoonaa Romanian leuta) sovellettiin keskimäärin […]–[…] prosentin diskonttausta. Jos omaisuuden arvoon olisi sovellettu pienempää diskonttausta, likvidaatioskenaarion tulos olisi ollut vielä korkeampi. Kuten edellä mainitaan, Romania ei kuitenkaan ole toimittanut mitään perusteluja valituille likvidaatiokertoimille eikä vertailuarvoja, joita tilintarkastusyhtiöt tosiasiassa tuona ajankohtana käyttivät vastaaviin arvioihin.

(287) Komissio toisti pyyntönsä, että Romania toimittaisi tiedot arvioitavalla ajanjaksolla sovellettavien lakisääteisten likvidaatiokertointen tasosta. Vastauksessaan Romania esitti, että kun velallisen omaisuutta, riippumatta siitä, onko omaisuus irtainta ja/tai kiinteää, arvostetaan joko täytäntöönpano- tai maksukyvyttömyysmenettelyssä, laissa ei nimenomaan ole säädetty, että arvoa likvidaatiossa alennetaan, mutta sitä edellyttävät erilaiset tekijät, kuten seuraavat: velkojien erikseen tai yhdessä hyväksymä arvostusmenetelmä, omaisuuden luonne, houkuttavuus markkinoilla, kulumisaste, mahdollisten tarjoajien kiinnostus jne. Koska tällaisen olettaman mukaan vaihtelevia tekijöitä on siis paljon, […] arvostuksen lopputulosta ei ole mahdollista arvioida.

(288) Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että likvidaatioskenaariossa tulos vaikuttaa melko varmalta, kun otetaan huomioon, että likvidaatiomenettely ei riipu yhden ainoan ostajan saamisesta ja että yksityistämisskenaariossa esitetään yksittäisten omaisuuserien myyntihintaa rajoittavia olettamia.

(289) Komissio katsoo CFR Marfăan kohdistuvista ANAF:n (ja muiden valtion velkojien, CNPP:n, ANOFM:n ja CNAS:n) sekä CFR Infrastructurăn saatavista, että vuonna 2013 toteutettu velan osakkeiksi muuntaminen ei ollut paras saatavilla oleva vaihtoehto niiden velkojen perimiseksi. Deloitten raportin likvidaatioskenaarion mukaan ANAF olisi pystynyt perimään [90–100] prosenttia valtion velkojien saatavista, kun taas vuonna 2010 ANAF olisi likvidaatioskenaariossa voinut saada perittyä 100 prosenttia valtion velkojien saatavista. Saman Deloitten raportin vuotta 2012 koskevassa likvidaatioskenaariossa CFR Infrastructurălla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia periä saataviaan (ks. jäljempänä taulukko 15), kun taas vuoden 2010 likvidaatioskenaariossa CFR Infrastructură olisi voinut odottaa saavansa perittyä [40–50] prosenttia saatavistaan (ks. edellä taulukko 11). On kuitenkin huomattava, että vuosina 2010–2012 ANAF (ja muut valtion velkojat) ja CFR Infrastructură antoivat CFR Marfăn kasvattaa velkojaan [90–100] prosentilla (edellä taulukon 7 perusteella).

(290) Taulukko 15 Lähde:——————— Yleiskatsaus perintämääriin Deloitten raportin likvidaatioskenaariossa

Komission näkemyksen mukaan juuri tämä velan kasvaminen ajan mittaan muutti vuonna 2013 Deloitten raportissa kuvatun velan osakkeiksi muuntamisen markkinataloustoimijatestin positiiviseksi, vaikka se perustuikin epärealistiseen olettamaan pikaisesta yksityistämisestä. CFR Marfăn suurempi velkaantuneisuus valtion konsolidoituun talousarvioon (nimittäin ANAF:lle, CNPP:lle, ANOFM:lle ja CNAS:lle) sekä CFR Infrastructurălle vuoteen 2013 mennessä johti vuonna 2012 alhaisempaan perintäasteeseen likvidaatioskenaariossa kuin velan osakkeiksi muuntamisskenaariossa. Näin ollen suurempi velkaantuneisuus valtion konsolidoituun talousarvioon ja CFR Infrastructurălle lisäsi takaisinperittävää määrää Deloitten raportin markkinataloustoimijatestin mukaisessa velan osakkeiksi muuntamisessa ja sitä seuraavassa yksityistämisessä […] miljoonalla Romanian leulla (n. […] miljoonalla eurolla), koska tässä skenaariossa oletettiin, että CFR Marfă maksaisi takaisin kaikki jäljellä olevat erääntyneet velkansa (eli velat, joita velan osakkeiksi muuntaminen ei koskenut). Romanian ilmoitus 24.12.2015; Deloitte, Private Investor Test application, 29.3.2013. Miljoonaa Romanian leuta 31.12.2012 Likimääräiset perintämäärät 2012 Perintä-% 2012 Varallisuuden kirjanpitoarvo […] Varallisuuden likvidaatioarvo (…) Likvidaatiokustannukset (…) (…) 100 Palkat (…) (…) 100 Vakuudelliset velat (pankkilainat) (…) (…) 100 Välisumma (…) (…) (…) Valtion talousarvioon kohdistuvat velat (verovelat ja sosiaaliturvamaksut) (…) (…) [90–100] Valtion talousarvioon kohdistuvat velat likvidaatiosta (…) (…) [90–100] Välisumma (…) (…) (…) Ostovelat valtio-omisteisille yrityksille (…) (…) [0–5] Ostovelat muille velkojille (…) (…) [0–5] Niiden velkojen yhteismäärä, joita varallisuuden likvidaatioarvo ei kata (…)

(291) Edellä kuvattujen näkökohtien perusteella komissio päättelee, että toimenpiteellä 3 annetaan CFR Marfălle etu velan osakkeiksi muuntamisen ajankohtana jättämällä kumuloituneet velat perimättä ja kuolettamalla ne. Tuen arvo vastaa vuonna koko osakkeiksi muuntamalla kuoletettua velan määrää, joka on 1669 miljoonaa Romanian leuta (n. 363 miljoonaa euroa). Komissio toteaa, että toimenpiteellä 3 myönnetty tuki on peräisin samoista varoista kuin toimenpiteellä 1 myönnetty tuki ja 85 prosenttia toimenpiteellä 2 myönnetystä tuesta, joka on jaettu osiin, kun tuen kokonaismäärää määritetään, jotta samaa tukea ei laskettaisi kokonaismäärään kahta kertaa.

iv) Toimenpiteiden 1, 2, 3 ja 5 tuottaman taloudellisen kokonaisedun arviointi

(292) Komissio on arvioinut kustakin toimenpiteestä erikseen koituvan taloudellisen edun ja tekee nyt yleisemmän arvioinnin siitä, voidaanko toimenpiteitä pitää yhtenä jatkuvana CFR Marfăan kohdistuvana valtion interventiona.

(293) Komissio toteaa, että CFR Marfă ei ole tehnyt voittoa vuodesta 2008 alkaen ja siihen on kohdistettu useita epäonnistuneita yksityistämisyrityksiä, joista yksikään ei ole johtanut CFR Marfăn likvidaatioon huolimatta sen jatkuvasti heikkenevästä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi edellä kuvatut toimenpiteet 1, 2, 3 ja 5 näyttävät olevan olennaisesti sidoksissa keskenään ja osa samaa päätavoitetta, joka on tukea ja pitää yllä CFR Marfăa markkinoilla vuosien ajan sekä varmistaa CFR Marfăn työntekijöiden työpaikat jättämällä velkaa perimättä, kuolettamalla velkaa ja jatkamalla infrastruktuuripalvelujen tarjoamista.

(294) Valtion strategia CFR Marfăn toiminnassa pitämiseksi tulee ilmi vieläkin selvemmin, kun otetaan huomioon i) kaikkien tukitoimenpiteiden myöntäjien sama identiteetti: kaikki ovat valtion virastoja tai elimiä; ii) kyseessä olevien toimenpiteiden ajallinen järjestys: toimenpiteet 1 ja 2 myönnettiin ajanjaksolla 2010–2013, kun taas toimenpide 3 myönnettiin kesäkuussa 2013 pelkästään seurauksena päätöksestä antaa velan kumuloitua massiivisesti edellisellä ajanjaksolla; iii) niiden tarkoitus: pitää CFR Marfă toiminnassa markkinoilla millä hinnalla hyvänsä ja välttää sen likvidaatio; ja iv) yrityksen taloudellinen ja riskitilanne koko tämän yli kahdeksan vuotta kestävän ajanjakson ajan.

(295) Sitä paitsi toimenpidettä 3 ei olisi ollut ilman toimenpiteitä 1 ja 2. Velan kumuloituminen valtion talousarvioon toimenpiteessä 1 (suora interventio) ja CFR Infrastructurălle palvelujen tarjoamisen jatkumisen tuloksena toimenpiteessä 2 (välillinen interventio) muutettiin myöhemmin toimenpiteeksi 3. Toimenpide 3 johtaa CFR Marfălle annetun edun vahvistamiseen yhdistettyjen toimenpiteiden 1 ja 2 lisäksi, eikä sitä voida erottaa toimenpiteillä 1 ja 2 annetusta edusta.

(296) Koska toimenpide 3 johtuu toimenpiteistä 1 ja 2 ja koska toimenpide 5 on pelkästään toimenpiteen 2 jatke, kaikki nämä toimenpiteet muodostavat toisistaan riippuvien interventioiden sarjan, joka liittyy valtion yhteiseen tavoitteeseen pitää CFR Marfă toiminnassa ja joka siten johtuu valtiosta. Komissio toteaa myös, että tilanne muuttui vuoden 2013 jälkeen, jolloin CFR Marfă ei enää kirjannut valtion talousarvioon kohdistuvaa velkaa vaan kirjasi sen sijaan huomattavasti suurempia lisävelkoja CFR Infrastructurălle. Tämä selittyy sillä seikalla, että kuljetuspalvelujen tarjoamista koskeviin tiettyjen valtion yhtiöiden tarjouskilpailuihin osallistuminen edellytti, että tarjoajilla ei saanut olla erääntynyttä velkaa ANAF:lle.

(297) Yleisesti voidaan myös aiemmat epäonnistuneet yksityistämisyrityksen huomioon ottaen todeta, että lähinnä valtiota vastaavassa tilanteessa oleva markkinataloustoimija olisi ensin yrittänyt maksimoida velan perinnän CFR Marfălta käyttämällä kaikkia käytettävissään olevia keinoja, kuten vaatimalla eri saataviensa täytäntöönpanoa tuomioistuimelta oikea-aikaisesti ja sen jälkeen hakemalla CFR Marfăn likvidaatiota.

(298) Valtion CFR Marfălle myöntämä kokonaistuki vastaa sitten CFR Marfăn velan kokonaismäärää (pääoman määrä, korot ja viivästyssakot mukaan luettuina) toimenpiteissä 1, 2 ja 5 lisättynä ANAF:n ja CFR Infrastructurăn laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen ja vuoden 2008 tiedonannon mukaisesti lasketun markkinakoron erotuksella. CFR Marfălle toimenpiteellä 3 myönnetty tuki 363 miljoonan euron velan osakkeiksi muuntamisen muodossa vuonna 2013 sisältyy jo toimenpiteillä 1 ja 2 myönnetyn tuen määrään, eikä sitä siksi kahdenkertaisen laskemisen välttämiseksi lisätä takaisin perittävään määrään.

Kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(299) Julkinen tuki on omiaan vääristämään kilpailua, vaikka se ei auttaisi tuensaajayritystä laajentumaan ja lisäämään markkinaosuuttaan. Riittää, että yritys pystyy tuen avulla säilyttämään vahvemman kilpailuaseman kuin sillä olisi ollut ilman tukea. Jotta tuen voidaan katsoa vääristävän kilpailua, pidetään yleensä riittävänä, että tuki antaa tuensaajalle etua vapauttamalla sen kustannuksista, joista sen olisi muuten vastattava osana tavanomaista liiketoimintaansa.

(300) Julkinen tuki yrityksille on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea ainoastaan siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tältä osin ei ole tarpeen määrittää, että tuki todella vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vaan ainoastaan, että tuki on omiaan vaikuttamaan tällaiseen kauppaan. Unionin tuomioistuimet ovat erityisesti todenneet, että kun valtion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(301) Julkisen tuen voidaan katsoa pystyvän vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vaikka tuensaaja ei ole suoraan mukana rajat ylittävässä kaupassa. Tuki voi esimerkiksi vaikeuttaa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden toimijoiden pääsyä markkinoille ylläpitämällä tai lisäämällä paikallista tarjontaa.

(302) CFR Marfă toimii rautateiden tavaraliikenteessä eli Euroopassa kilpailluilla markkinoilla (ks. edellä johdanto-osan 13–16 kappale). Komissio katsoo, että kun CFR Marfălle annettiin toimenpiteillä 1, 2, 3 ja 5 mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja kuolettaa julkisia velkoja velan osakkeiksi muuntamisen avulla, toimenpiteillä todennäköisesti parannettiin CFR Marfăn kilpailuasemaa verrattuna sen kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailijoihin sisämarkkinoilla.

(303) Näin ollen komissio päättelee, että toimenpiteet 1, 2, 3 ja 5 saattoivat vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Päätelmät tuen olemassaolosta

(304) Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen edellytykset (ks., edellä 4.1.2–4.1.6 kohta) täyttyvät neljässä viidestä toimenpiteestä, komissio päättelee seuraavaa:

(304)

1) Toimenpide 1 on valtiontukea, jonka määrä vastaa CFR Marfăn erääntyneen velan pääoman määrää ANAF:lle (ja muille julkisille velkojille) vuodesta 2010 vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti ([…] miljoonan Romanian leun eli n. […] miljoonan euron arvosta, ks. taulukko 8) lisättynä vastaavalla markkinakorolla (ja viivästyssakoilla). Toimenpidettä 1 vastaavan tuen kokonaismäärä on joka tapauksessa vähintään 1001,2 miljoonaa Romanian leuta (n. 217,65 miljoonaa euroa), joka muodostuu velan pääoman määrästä […] miljoonaa Romanian leuta (n. […] miljoonaa euroa) sekä ANAF:n kesäkuuhun 2013 mennessä laskuttamien korkojen ja viivästyssakkojen määrästä eli […] miljoonasta Romanian leusta (n. […] miljoonasta eurosta; ks. johdanto-osan 209 kappale) ja johon mahdollisesti lisätään vielä markkinakorko (johdanto-osan 209 kappale). Tuen myöntäminen alkoi vuonna 2010, ja tuen myöntämispäivät ovat päiviä, joina CFR Marfăn oli määrä maksaa ANAF:n (ja muiden valtion velkojien, joita ANAF edusti) toimittamat laskut, ja se jatkui vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti.

2) Toimenpide 2 on valtiontukea, jonka määrä vastaa CFR Marfăn erääntyneen velan pääoman määrää CFR Infrastructurălle juuri ennen vuonna 2013 toteutettua velan osakkeiksi muuntamista ([…] miljoonaa Romanian leuta eli n. […] miljoonaa euroa, ks. alaviite 179) lisättynä erääntyneen velan pääoman määrällä, jota ei kuoletettu, sekä vastaavalla markkinakorolla (ja viivästyssakoilla). Toimenpidettä 2 vastaava tuen kokonaismäärä on joka tapauksessa vähintään 783,78 miljoonaa Romanian leuta (n. 170,39 miljoonaa euroa) – vastaa kesäkuussa 2013 kuoletettua velan pääoman määrää ([…] miljoonaa Romanian leuta, […] miljoonaa euroa) – lisättynä erääntyneellä velalla, jota ei kuoletettu kesäkuussa 2013 (115,79 miljoonaa Romanian leuta, n. 25,17 miljoonaa euroa), ja vähintään CFR Infrastructurăn tosiasiassa laskuttamalla korolla ([…] miljoonaa Romanian leuta, […] miljoonaa euroa; ks. johdanto-osan 239 kappale) sekä mahdollisesti vielä lisättynä markkinakorolla (johdanto-osan 238 kappale). Tuen myöntäminen alkoi vuonna 2010 ja jatkui vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti, ja tuen myöntämispäivät ovat päiviä, joina CFR Marfăn oli määrä maksaa CFR Infrastructurăn toimittamat laskut vuonna 2013 toteutettuun velan osakkeiksi muuntamiseen asti.

3) Toimenpide 3 on valtiontukea, jonka määrä vastaa vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen kokonaismäärää eli 1669,19 miljoonaa Romanian leuta (n. 363 miljoonaa euroa). Kuten edellä kerrottiin (ks. johdanto-osan 291 kappale), toimenpiteellä 3 myönnetty tuki sisältyy jo toimenpiteillä 1 ja 2 myönnettyyn tukeen, minkä takia toimenpiteellä 3 myönnettyä tukea ei lisätä tuen kokonaismäärään, jotta toimenpiteisiin 1 ja 2 kuuluvaa pääoman ja korkojen määrää, joka kuoletettiin toimenpiteellä 3, ei laskettaisi kahteen kertaan.

4) Toimenpide 4 ei ole valtiontukea vuonna 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta vuoteen 2018 asti tämä vuosi mukaan luettuna.

5) Toimenpide 5 on valtiontukea, jonka määrä vastaa erääntyneen velan pääoman määrää vuonna 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta alkaen vuoden 2018 loppuun vähennettynä CFR Marfăn CFR Infrastructurălle erääntyneen velan jäljellä olevalla määrällä, jota ei kuoletettu vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä (kokonaismäärältään 115,79 miljoonaa Romanian leuta, n. 25,17 miljoonaa euroa, sisältyi toimenpiteeseen 2), ja lisättynä vastaavalla markkinakorolla (ja viivästyssakoilla). Toimenpiteellä 5 myönnetyn tuen määrä on joka tapauksessa vähintään 834,29 miljoonaa Romanian leuta (n. 181,37 miljoonaa euroa), eli CFR Marfăn erääntyneen velan kokonaismäärä CFR Infrastructurălle vuoden 2018 lopulla vähennettynä 115,79] miljoonalla Romanian leulla (n. 25,17 miljoonalla eurolla), joka vastaa 15:tä prosenttia toimenpiteestä 2 ja jota ei kuoletettu vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä (ks. johdanto-osan 240 ja 263 kappale) ja johon mahdollisesti lisätään vielä markkinakorko (johdanto-osan 262 kappale). Tuen myöntäminen alkoi välittömästi vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen, ja tuen myöntämispäivät ovat päiviä, joina CFR Marfăn oli määrä maksaa CFR Infrastructurăn toimittamat laskut.

Vaikeuksissa oleva yritys

(305) Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuosina 2004 ja 2014 annetuissa suuntaviivoissa on määritelty vaikeuksissa olevat yritykset perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista pelastamis- ja rakenneuudistustuen sisämarkkinoille soveltuvuusarviointia varten.

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuosina 2004 ja 2014 annettujen suuntaviivojen sovellettavuus

(306) Vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 137 kohdan mukaan [k]omissio tutkii kaikkien sellaisten pelastamis- tai rakenneuudistustukien soveltuvuuden sisämarkkinoille, jotka on myönnetty ilman komission lupaa ja sen vuoksi perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti, näiden suuntaviivojen perusteella, jos tuki on osittain tai kokonaan myönnetty sen jälkeen, kun nämä suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (korostus lisätty).

(307) Lisäksi vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 138 kohdan mukaan [k]aikissa muissa tapauksissa komissio tekee tutkimuksen tuen myöntämishetkellä sovellettujen suuntaviivojen perusteella.

(308) Kuten alaviitteessä 27 ja johdanto-osan 24, 77 ja 86 kappaleessa todetaan, toimenpiteet 1 ja 2 (CFR Marfăn velat valtion talousarvioon ja CFR Infrastructurălle) muunnettiin suurelta osin osakkeiksi toimenpiteellä 3 kesäkuussa 2013. Siitä syystä komissio katsoo, että toimenpiteet 1, 2 ja 3 myönnettiin ennen vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen julkaisemista. Toimenpide 5 puolestaan toteutettiin vuonna 2013 toteutetun toimenpiteen 3 jälkeen, ja sitä jatkettiin sen jälkeen, kun vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat oli julkaistu 31. heinäkuuta 2014. Koska toimenpiteet 1, 2, 3 ja 5 ovat valtiontukea eikä komissio ole hyväksynyt niitä, ne ovat sääntöjenvastaista tukea (ks. 4.3 kohta sekä johdanto-osan 319 ja 320 kappale).

(309) Komissio toistaa edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tekemänsä päätelmän ja katsoo, että vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoja sovelletaan toimenpiteiden 1, 2 ja 3 arviointiin ja että vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoja sovelletaan toimenpiteen 5 arviointiin.

(310) Sama päätelmä, jonka mukaan CFR Marfă oli vaikeuksissa oleva yritys, tehtäisiin joka tapauksessa sekä vuoden 2004 että vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisesti.

CFR Marfăn taloudellisen tilanteen arviointi valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuosina 2004 ja 2014 annettujen suuntaviivojen mukaisesti

(311) Kuten edellä mainitaan, vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoja sovelletaan toimenpiteisiin 1, 2 ja 3. Vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan mukaan yritys on vaikeuksissa, jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

(312) CFR Marfă on yhtiö, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (ks. edellä johdanto-osan 11 kappale). Kuten taulukossa 4 tiivistetysti esitetään, CFR Marfăn rahastot eivät vuodesta 2009 eteenpäin riittäneet sen tappioiden kattamiseen. Vuonna 2009 CFR Marfă menetti 62 prosenttia merkitystä osakepääomastaan 141,84 miljoonan Romanian leun (n. 31 miljoonan euron) kumuloituneiden tappioiden takia ja sen vuotuinen tappio oli 341,98 miljoonaa Romanian leuta (n. 74 miljoonaa euroa). Vuonna 2012 CFR Marfă menetti merkitystä osakepääomastaan 443 prosenttia 1149,12 miljoonan Romanian leun (n. 250 miljoonan euron) kumuloituneiden tappioiden takia ja sen vuotuinen tappio oli 405,09 miljoonaa Romanian leuta (n. 88 miljoonaa euroa), ja vuonna 2013 yhtiö menetti merkitystä osakepääomastaan 71 prosenttia 1565,68 miljoonan Romanian leun (n. 340 miljoonan euron) kumuloituneiden tappioiden takia, ja tuona vuonna sen vuotuinen tappio oli 262,92 miljoonaa Romanian leuta (n. 57 miljoonaa euroa).

(313) Lisäksi CFR Marfă on ilmeisesti vaikeuksissa myös vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 11 kohdan mukaisesti. Kuten erityisesti edellä taulukossa 4 osoitetaan, CFR Marfălle koitui i) jatkuvasti raskaita tappioita ainakin vuodesta 2009 lähtien (141,84 miljoonan Romanian leun (n. 30,83 miljoonan euron) tappiot vuonna 2009, 535,27 miljoonan Romanian leun (n. 116,36 miljoonan euron) tappiot vuonna 2010, 405 miljoonan Romanian leun (n. 88,04 miljoonan euron) tappiot vuonna 2012 ja 263 miljoonan Romanian leun (n. 57,17 miljoonan euron) tappiot vuonna 2013), mikä johti negatiiviseen pääomaan (- 343,5 miljoonaa Romanian leuta eli n. - 74,67 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja - 904,6 miljoonaa Romanian leuta eli n. - 196,65 miljoonaa euroa vuonna 2012), ii) lisää velkaa (velka kasvoi vakaasti 1261,6 miljoonasta Romanian leusta eli n. 274,26 miljoonasta eurosta vuonna 2009 2 186,6 miljoonaan Romanian leuhun eli n. 475,35 miljoonaan euroon vuonna 2012) ja iii) tulojen menetyksiä (liikevaihto pieneni vakaasti 1097,3 miljoonasta Romanian leusta eli n. 238,54 miljoonasta eurosta vuonna 2009 1020,6 miljoonaan Romanian leuhun eli n. 221,87 miljoonaan euroon vuonna 2012). CFR Marfă on siis vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan ja 11 kohdan nojalla ollut vaikeuksissa oleva yritys vuodesta 2009.

(314) Kuten edellä johdanto-osan 309 kappaleessa mainitaan, toimenpiteeseen 5 sovelletaan vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoja. Vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdan a alakohdan mukaan yritys on vaikeuksissa, jos [o]n kyse yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osake pääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen kumulatiiviseen määrään, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta. Lisäksi vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdan c alakohdan mukaan yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, jos sen toiminta loppuu lähes varmasti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen.

(315) Romanian mukaan CFR Marfă ei ollut eikä ole pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa (tiedonanto 2014/C 249/01) tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa vuoden 2014 jälkeen.

(316) Komissio kuitenkin toteaa, että CFR Marfăn taloudellinen tilanne heikkeni edelleen vuonna 2014 eli vuoden kuluttua vuonna 2013 toteutetusta velan osakkeiksi muuntamisesta. CFR Marfă menetti 73 prosenttia merkitystä osakepääomastaan 1828,88 miljoonan Romanian leun (n. 398 miljoonan euron) kumuloituneiden tappioiden takia, ja sen vuotuinen tappio oli 27,16 miljoonaa Romanian leuta (n. 5,9 miljoonaa euroa). CFR Marfăn tilanne olisi joka tapauksessa vuonna 2014 ja sitä seuraavina vuosina ollut huomattavasti huonompi ilman vuonna 2013 toteutettua velan osakkeiksi muuntamista, jossa kuoletettiin suurin osa CFR Marfăn veloista ja parannettiin keinotekoisesti sen taloudellista tilannetta.

(317) Komissio toteaa myös, että Romanian mukaan CFR Marfă täyttää sen kansallisen lain mukaiset edellytykset velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamiseksi sen velkojien pyynnöstä (toisin sanoen erääntyneitä velkoja on yli 40000 Romanian leuta ja maksuviivästys on yli 60 päivää). Komissio korostaa, että CFR Marfă on todellakin täyttänyt kansallisen lain mukaiset edellytykset velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamiseksi paitsi vuodesta 2009 lähtien (ks. johdanto-osan 22–25 kappale) myös vuodesta 2014 eteenpäin. Toisin kuin Romania katsoo, yrityksen ei ole pakko olla maksukyvytön, jotta sitä voidaan pitää vaikeuksissa olevana. Pikemminkin siihen riittää, että kyseinen yritys täyttää kansallisen lain mukaiset edellytykset maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamiseksi. CFR Marfăn kohdalla tämä piti paikkansa myös velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen. CFR Marfăn CFR Infrastructurăan kohdistuvien erääntyneiden velkojen huomattava määrä (ks. johdanto-osan 23 ja 24 kappale ja vastaava taulukko 7 edempänä) osoittaa, että 40000 Romanian leun (n. 8695,7 euron) kynnysarvo yli 60 päivän viivästysajalla täyttyi selvästi. CFR Marfă on siis ollut vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdan a ja c alakohdan nojalla vaikeuksissa oleva yritys toimenpiteen 5 osalta vuodesta 2014.

(318) Näin ollen komissio päättelee, että CFR Marfă on vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan ja 11 kohdan nojalla ja vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdan a ja c alakohdan nojalla vaikeuksissa oleva yritys. CFR Marfă on erityisesti ollut vaikeuksissa ainakin vuodesta 2009 eli myös vuodesta 2010 kesäkuuhun 2013 asti, ajanjaksolla, jolla toimenpiteet 1, 2 ja 3 myönnettiin, samoin kuin kesäkuussa 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen, jolloin toimenpide 5 myönnettiin. Kuten edellä mainitaan, Romanian rautateiden tavaraliikenteen markkinat vapautettiin vasta vuonna 2008, joten CFR Marfăn aseman kansallisilla markkinoilla haastavien uusien liikenteenharjoittajien vaikutus oli mahdollista havaita vasta vuodesta 2009 alkaen.

Tuen sääntöjenmukaisuus

(319) Komissio toteaa, että toimenpiteet 1 ja 2 on myönnetty ainakin vuodesta 2010 lähtien, toimenpide 3 myönnettiin kesäkuussa 2013, toimenpide 5 on myönnetty ainakin vuodesta 2014 lähtien, ja ne kaikki ovat tukea. Komissio ei ole hyväksynyt tukea, joten Romania ei ole noudattanut perustamissopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista täytäntöönpanokieltoa koskevaa velvoitetta.

(320) Ilmoittamatonta valtiontukea on myönnetty ja siirretty tuensaajalle vuodesta 2010, ja kesäkuussa 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen aikana myönnetyn tuen kokonaismäärä on huomattava, joten tuki on sääntöjenvastaista.

Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille ja arvioinnin oikeudellinen perusta Alustavat näkökohdat tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevasta arvioinnista

(321) Kuten edellä johdanto-osan 107 kappaleessa selitetään, Romania katsoo, että Euroopan unionin neuvosto hyväksyi velan muuntamisen osakkeiksi 22. lokakuuta 2013 antamassaan päätöksessä.

(322) Komissio toteaa kuitenkin, että 22. lokakuuta 2013 annetussa neuvoston päätöksessä ei sinällään ratkaista niiden toimenpiteiden valtiontukisääntöjen mukaisuutta, joita Romania ehdottaa yhteisymmärryspöytäkirjan liitteessä I; siksi siinä ei myöskään ratkaista vuonna 2013 CFR Marfăn eduksi toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen asemaa. Kuten jo edellä johdanto-osan 265 ja 266 kappaleessa todetaan, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on tehty tuomiossa Eurallumina selväksi, että verovapautusta koskeva neuvoston päätös ei merkitse valtiontuen sallimista, eikä Romania vastaavasti voi 22. lokakuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen perusteella vedota luottamuksensuojaan velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä.

(323) Komissio korostaa päinvastoin, että EU:n ja Romanian välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa, jonka perusteella neuvoston päätös 22. lokakuuta 2013 tehtiin, edellytetään nimenomaan, että Romanian toteuttamissa rakenneuudistustoimissa noudatetaan valtiontukisääntöjä. Käytännössä yhteisymmärryspöytäkirjan liitteessä I (jakson B kohdassa 9) luetellaan muiden erityisten talouspoliittisten toimenpiteiden ohella seuraava: valtio-omisteisten yritysten maksamattomia velkoja vähennetään EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti toteutettavien rakenneuudistusten avulla ja tulevia tappioita ehkäisemällä […] (korostus lisätty). Komission näkemyksen mukaan tässä määräyksessä viitataan erityisesti CFR Marfăn rakenneuudistuksen kaltaisiin tapauksiin.

(324) Siitä syystä komissio päättelee, että väite, jonka mukaan velan osakkeiksi muuntaminen hyväksyttiin 22. lokakuuta 2013 annetulla neuvoston päätöksellä, on perusteeton.

Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuosina 2004 ja 2014 annettujen suuntaviivojen mukaisuus

(325) Kuten edellä 4.2.1 kohdassa osoitetaan, CFR Marfă oli kiistatta vaikeuksissa oleva yritys ja siitä syystä komission tässä päätöksessä toteaman tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisesti.

(326) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiolla, joka haluaa saada luvan antaa tukea perussopimuksen säännöistä poiketen, on velvollisuus tehdä yhteistyötä komission kanssa. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi sen on muun muassa toimitettava kaikki tiedot, joiden avulla komissio voi tarkistaa, että edellytykset poikkeuksen myöntämiselle täyttyvät.

(327) Romanian viranomaiset eivät ole tässä asiassa vedonneet mihinkään oikeusperustaan sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioinnissa, koska niiden mielestä arvioitavat toimenpiteet eivät ole tukea. Romania vetosi kuitenkin samankaltaisuuksiin aiempien komission tapausten kanssa, joissa tuen oli todettu soveltuvan sisämarkkinoille, erityisesti rakenneuudistustuki kreikkalaiselle TRAINOSE-rautatieyhtiölle velan osakkeiksi muuntamisen muodossa, jonka komissio katsoi soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella (ks. johdanto-osan 116–121 kappale). Tämän oikeusperustan soveltuvuutta käsitellään jäljempänä johdanto-osan 332 kappaleessa.

(328) Koska CFR Marfăa voidaan pitää vaikeuksissa olevana yrityksenä (ks. edellä johdanto-osan 318 kappale), komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että ainoa sisämarkkinoille soveltuvuutta koskeva peruste on toimenpiteiden 1, 2 ja 3 osalta vuoden 2004 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoihin perustuva pelastamis- ja rakenneuudistuki ja toimenpiteen 5 osalta vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoihin perustuva pelastamis- ja rakenneuudistuki. Vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 137 kohdan mukaan [k]omissio tutkii kaikkien sellaisten pelastamis- tai rakenneuudistustukien soveltuvuuden sisämarkkinoille, jotka on myönnetty ilman komission lupaa ja sen vuoksi perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti, näiden suuntaviivojen perusteella, jos tuki on osittain tai kokonaan myönnetty sen jälkeen, kun nämä suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Lisäksi vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 138 kohdan mukaan [k]aikissa muissa tapauksissa komissio tekee tutkimuksen tuen myöntämishetkellä sovellettujen suuntaviivojen perusteella.

(329) Kuten johdanto-osan 275 kappaleessa ja alaviitteessä 27 selitetään, toimenpiteet 1 ja 2 (CFR Marfăn velat valtion talousarvioon ja CFR Infrastructurălle) muunnettiin suurelta osin osakkeiksi toimenpiteellä 3 kesäkuussa 2013. Siitä syystä komissio katsoo, että toimenpiteet 1, 2 ja 3 myönnettiin ennen vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen julkaisemista. Toimenpide 5 puolestaan toteutettiin vuonna 2013 toteutetun toimenpiteen 3 jälkeen, ja sitä jatkettiin sen jälkeen, kun vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat oli julkaistu 31. heinäkuuta 2014. Lopuksi todetaan, että toimenpiteen 4 sääntöjenmukaisuutta ei arvioida, koska edellä todetaan (ks. johdanto-osan 215 ja 304 kappale), että toimenpide 4 ei ole tukea.

(330) Romania väittää, että on selkeitä yhtäläisyyksiä CFR Marfăa koskevien toimenpiteiden ja muiden sellaisten tapausten välillä, jotka koskevat rautateiden liikenteenharjoittajia EU:ssa ja joissa komissio totesi tuen soveltuvan sisämarkkinoille (ks. edellä johdanto-osan 117 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(331) Komissio katsoo tässä suhteessa kuitenkin, että CFR Marfăn ja kreikkalaisen ja slovakialaisen rautatieyhtiön tilanteiden välillä on useita merkittäviä eroavuuksia, joten CFR Marfălle annetun tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille ei voida taata samaan tapaan kuin Kreikan ja Slovakian vakiintuneiden rautatieliikenteen harjoittajien tapauksessa. Kyseisten tapausten erityispiirteet esitetään tiivistetysti jäljempänä.

(332) Komission myönteiset päätökset, joilla yli 15 miljardin euron rakenneuudistustuet TRAINOSE:lle ja OSE:lle hyväksyttiin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, tehtiin 16. kesäkuuta 2017. Molemmat ennakkotapaukset on nähtävä osana Kreikan käynnissä olevaa makrotalouden elvytysohjelmaa, jossa todettiin, että rautateiden infrastruktuurin hallinnoija OSE ja rautatieliikenteen harjoittaja TRAINOSE ovat rakenneuudistuksen tarpeessa. Kreikan oli talouden sopeutusohjelmansa yhteydessä toteutettava julkisomisteisen infrastruktuurin hallinnoijan OSE:n rakenneuudistus. Kreikka ilmoitti helmikuussa 2011 kolmesta toimenpiteestä OSE:n eduksi. TRAINOSE:n osalta Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa edellytettiin TRAINOSE:n yksityistämistä vuodesta 2010 alkaen. Kreikka on toteuttanut TRAINOSE:n rakenneuudistuksen ja uudelleenjärjestelyn lisätäkseen yhtiön tehokkuutta. Kun otetaan huomioon, että TRAINOSE on ainoa rautatieliikenteen harjoittaja ja OSE ainoa rautatieinfrastruktuurin hallinnoija, toiminnan keskeytymisriski, joka TRAINOSE:n kyvyttömyydestä jatkaa rautatieliikennepalvelujen tarjoamista voisi syntyä, vaarantaisi puolestaan rautateiden henkilö- ja tavaraliikennepalvelujen tarjoamisen jatkuvuuden Kreikassa ja sitä kautta OSE:n valmiudet ylläpitää rautatieinfrastruktuuria.

(333) Yksityistämällä TRAINOSE:n TRENITALIA:lle Kreikka on ehdottomasti katkaissut rautatieinfrastruktuurinsa hallinnoijan ja rautatieliikenteenharjoittajan väliset yhteydet. Lisäksi komissio katsoi, että kun otetaan huomioon Kreikan rautatiealan poikkeukselliset ja erityiset olosuhteet, tuki TRAINOSE:lle on tarkoituksenmukainen Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi. TRAINOSE on nimittäin erittäin tärkeä suora ja välillinen työllistäjä Kreikassa, jossa yli 99 prosenttia yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä pk-yritykset. Työttömyysaste oli historiallisen korkea (vaihteli 17,9 prosentista vuonna 2011 27,5 prosenttiin vuonna 2013 ja oli vuosina 2010–2017 jatkuvasti yli 20 prosenttia), ja taloustilanteen kannalta se oli haastavin muuttuja. Kreikan pk-yrityksiin kohdistuu poikkeuksellisia taloudellisen volatiliteetin riskejä maan epävakaan talousympäristön ja erityisesti sen vaikutuksen vuoksi, joka sillä on pk-yritysten kannalta ratkaiseviin mahdollisuuksiin saada rahoitusta.

(334) Kreikan taloudellinen tilanne ja TRAINOSE:n tapauksessa kuvattu rautateiden tavaraliikenteen vakiintuneen harjoittajan asema on täysin erilainen kuin Romanian taloudellinen tilanne ja CFR Marfăn asema maan taloudessa nyt kyseessä olevassa asiassa useista syistä. Kuten komissio totesi soveltaessaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa toimenpiteisiin Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi, Kreikan talouden supistumisen laajuus ja kesto ovat huomattavasti vakavampia kuin jäsenvaltioiden talouksiin tavanomaisessa suhdannekierrossa kohdistuvat haasteet. Laskusuhdanteet on normaalisti hyväksyttävä osana tavallista kasvun ja kehityksen kaavaa. Komissio tunnusti kriisin poikkeukselliset vaikutukset talouden eri aloihin. Tässä yhteydessä komissio piti Kreikan rahoitusalalle myönnetyn valtiontuen jatkamista 30. kesäkuuta 2017 saakka tarpeellisena Kreikan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Nämä Kreikan taloudessa joulukuusta 2011 lähtien vallinneesta tilanteesta esitetyt päätelmät pätivät edelleen valtiontukisääntöjä sovellettaessa. Tilanne on vaikuttanut Kreikan rautatiealaan ja aiheuttanut siinä useita häiriöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi sekä henkilö- että tavaraliikennepalvelujen kysynnän väheneminen rautateillä tiettyjen yritysten toiminnan loppumisen ja taloudellisen toiminnan vähenemisen seurauksena (esim. FYROM tai EBZ) sekä tiettyjen yritysten kyvyttömyys maksaa laskujaan ja siitä johtuvat TRAINOSE:n likviditeettiongelmat. Komissio huomautti, että vuosina 2008–2012 liikennöityjen matkustajakilometrien määrä laski 49 prosenttia ja tavaraliikenteen tonnikilometrit 64 prosenttia.

(335) Romaniassa sitä vastoin yli puolet (n. 64 prosenttia tonnikilometreistä) rautateiden tavaraliikennemarkkinoista oli jo kilpailijoiden hallussa. Työttömyystilanne on Romaniassa hyvin erilainen kuin Kreikassa, sillä työttömyysaste on ollut kymmenen viime vuoden aikana poikkeuksetta EU:n keskiarvon alapuolella (Romanian korkein vuotuinen työttömyysaste vuodesta 2009 alkaen oli 7,2 prosenttia vuonna 2011, ja se on jatkuvasti pienentynyt niin, että se oli 4,9 prosenttia vuonna 2017 ja 4,2 prosenttia vuonna 2018). Tässä yhteydessä CFR Marfăn asemaa ei voida pitää Romaniassa erityisen tärkeänä sen enempää suoran kuin välillisen työllistämisen kannalta. Lisäksi on myös äärimmäisen epätodennäköistä, että pk-yritykset talouden toimijoina kärsisivät sinällään erityisesti siitä, että CFR Marfă poistuisi markkinoilta, ottaen huomioon, että CFR Marfăn kilpailijat huolehtivat jo yli 50 prosentin markkinaosuudesta ja että merkittävä osa CFR Marfăn asiakkaista oli suuria valtio-omisteisia yrityksiä.

(336) Tapaus, jonka Romania myös toi esiin (ks. johdanto-osan 116 kappale), koski HŽ Cargo d. o. o:lle annettua tukea: kansallisen rautateiden liikenteenharjoittajan HZ Cargon 975 miljoonan Kroatian kunan velka peruutettiin ja vastaava määrä muunnettiin osakkeiksi vuonna 2015, eli samalla korotettiin HZ Cargon pääomaa. Romania muistuttaa, että HZ Cargon tapauksessa valtiontuki todettiin sääntöjenvastaiseksi mutta siitä huolimatta sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, joten HZ Cargon ei tarvinnut palauttaa tukea. HZ Cargon tilanne on kuitenkin myös hyvin erilainen kuin CFR Marfăn. HZ Cargolle myönnetyllä toimenpiteellä oli pyritty kuittaamaan selkeästi määritetty ja yksilöity velka, joka oli syntynyt ennen Kroatian liittymistä Euroopan unioniin (1. heinäkuuta 2013). Näin ei selvästikään ole CFR Marfăn tapauksessa, sillä Romania liittyi EU:hun vuonna 2007, kolme vuotta ennen ajanjaksoa, jota nyt käsiteltävässä asiassa arvioidaan.

(337) Täydellisyyden vuoksi komissio palauttaa mieliin myös kolmannen tapauksen, jossa tuki vakiintuneelle rautatieyhtiölle hyväksyttiin. Se koski 96,5 miljoonan euron tukea slovakialaiselle täysin valtion omistuksessa olevalle vakiintuneelle rautateiden liikenteenharjoittajalle uusien kevyiden kunnossapitoverstaiden rakentamiseen matkustajajunia varten (esim. ajoneuvojen puhdistusta, vesivarastojen täydennystä tai muuta pientä korjausta varten). Kyseisessä tapauksessa komissio totesi, että rahoitus oli tukea mutta totesi tuen soveltuvan sisämarkkinoille sillä perusteella, että toimenpide edistäisi unionin yhteisen edun mukaisia tavoitteita, erityisesti kuljetusten siirtämistä maanteiltä rautateille, mikä edistää ympäristönsuojelua ja vähentää teiden ruuhkautumista. Komissio palauttaa mieliin, että Slovakian antamat sitoumukset (erityisesti avoin ja syrjimätön pääsy rautateille) yhdessä sen kanssa, että tuki edistää unionin yhteisen edun mukaisia tavoitteita, olivat ratkaisevia tekijöitä, kun komissio päätteli, että toimenpide ei aiheuttaisi kohtuuttomia kilpailun vääristymiä, ja siitä syystä katsoi tuen soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 93 artiklan nojalla.

(338) On selvää, että edellä mainitut tapaukset ovat olennaisesti erilaisia kuin nyt käsiteltävä CFR Marfăa koskeva asia.

(339) Romania ei ole ilmoittanut mielekästä rakenneuudistussuunnitelmaa, joka vastaisi pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen vaatimuksia.

(340) Romania viittasi vain jälkikäteen, toukokuussa 2017, erilaisiin rakenneuudistustoimenpiteisiin CFR Marfăn taloudellisen tilanteen parantamiseksi, muun muassa luetteloon toimenpiteistä ajanjaksolla 2017–2020. Lisäksi menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen annettujen huomautustensa mukana Romania toimitti asiakirjan, jonka otsikko oli Rakenneuudistus- ja uudelleenjärjestelysuunnitelma CFR Marfăa varten ja joka oli hyväksytty yhtiökokouksessa kesäkuussa 2014, sekä siihen liittyvän vuotuisen toimenpideluettelon tulojen lisäämiseksi ja kustannusten vähentämiseksi vuosina 2014–2017. Nämä asiakirjat eivät kuitenkaan yhdistettyinä täytä pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen vaatimuksia; niitä ei voida pitää realistisena, johdonmukaisena ja kauaskantoisena rakenneuudistussuunnitelmana. Niistä puuttuvat tosiasiassa kaikki tulevaa kannattavuutta ja tuottoastetta koskevat indikaattorit, seuraavia 3–5 vuotta koskevat ennusteet, tulevaa kysyntää koskevat arviot, eri rakenneuudistusskenaarioiden vertailu (peruslinja, pessimistinen), SWOT-analyysi, yksityiskohtaiset tiedot annettavasta valtiontuesta, oma rahoitusosuus jne. Sitä paitsi vuoden 2014 asiakirjassa ennakoidut eri toimenpiteet (toteutetut tai toteuttamatta jääneet) eivät näytä tuottaneen yhtiölle vakautta tai kannattavuutta edes vuonna 2018, jolloin yhtiölle kertyi edelleen velkaa CFR Infrastructurălle ja se kirjasi tappioita.

(341) Tarkemmin sanottuna CFR Marfălle kertyi vuonna 2018 tappiota 158,05 miljoonaa Romanian leuta (n. 34 miljoonaa euroa) ja se kirjasi huomattavat (lyhytaikaiset) n. […] miljoonan Romanian leun (n. […] miljoonan euron) kokonaisvelat. Veloista yli 70 prosenttia kohdistui CFR Infrastructurăan (kokonaisvelka vuoden lopussa 884,3 miljoonaa Romanian leuta eli n. 192 miljoonaa euroa), josta erääntynyttä velkaa 792,33 miljoonaa Romanian leuta (n. 172 miljoonaa euroa).

(342) Romania ei siis ole toimittanut merkityksellisiä ja vakuuttavia tietoja, joilla näytettäisiin toteen, että rakenneuudistustoimenpiteitä on toteutettu sen varmistamiseksi, että yhtiön elinkelpoisuus on palautettu. Hyvin myöhäisessä menettelyn vaiheessa (komission yksiköiden kanssa 24. heinäkuuta 2019 järjestetyssä kokouksessa) Romanian viranomaiset mainitsivat, että yhtiössä laadittiin CFR Marfăn kehitysstrategiaa koskevaa raporttia. Joka tapauksessa mikä tahansa menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen ajantasaistettu hypoteettinen toimenpideluettelo koskisi ilman muuta tulevaisuutta, kun taas tässä päätöksessä arvioidaan valtion toimenpiteitä menneisyydessä, ainakin vuodesta 2010.

(343) Tässä erityistilanteessa, jossa CFR Marfă on tehnyt tappiota vuodesta 2009 alkaen, pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa asetetut sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset eivät täyty. Ottaen erityisesti huomioon tuen merkittävä määrä, ainakin 2619,27 miljoonaa Romanian leuta (n. 569,41 miljoonaa euroa), ja yhtiön nykyinen taloudellinen tilanne, jossa sillä on erääntynyttä velkaa CFR Infrastructurălle ainakin 792 miljoonaa Romanian leuta (n. 172 miljoonaa euroa), CFR Marfăn ei voida olettaa pystyvän antamaan todellista omaa rahoitusosuutta; eikä yhtiön elinkelpoisuutta myöskään voida palauttaa ilman lisävaltiontukea.

(344) Lopuksi on todettava, että ottaen huomioon CFR Marfăn johtavan aseman Romanian rautateiden tavaraliikenteen alalla ja sen merkittävät markkinaosuudet niillä eri tuotteiden markkinoilla, joilla se toimii, CFR Marfăn olisi pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 3.6.2 kohdan nojalla pitänyt toteuttaa toimenpiteitä rajoittaakseen tuen aiheuttamia kilpailun vääristymiä. Komissio toteaa tässä yhteydessä, että Romania ei ole ehdottanut yhtään rakenteellista tai toimintatapoihin liittyvää vastasuoritetta.

(345) Siksi komissio päättelee tutkintavaiheen jälkeen edellä sanotun pohjalta, että yksikään toimenpiteistä ei täytä pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa asetettuja sisämarkkinoille soveltuvan pelastamis- ja rakenneuudistustuen kriteerejä.

(346) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdasta komissio toteaa, ettei sen mielestä mitään 107 artiklan 3 kohdan soveltamista koskevaa kehystä tai suuntaviivaa voida soveltaa arvioitavana oleviin toimenpiteisiin, kuten jäljempänä selitetään.

(347) Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Rautatiesuuntaviivojen 4 kohdassa annetaan tähän liittyen kehys sen arvioimiseksi, voidaanko rautatieyrityksille velan peruuttamiseen annettu tuki todeta sisämarkkinoille soveltuvaksi valtiontukea koskevien perustamissopimuksen sääntöjen nojalla. Rautatiesuuntaviivojen 53 kohdan mukaan erityistapauksissa (peruutettavat velat liittyvät yksinomaan liikenteen yhteensovittamiseen, julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaan korvaukseen tai kirjanpidon säännönmukaistamiseen) tukien soveltuvuutta sisämarkkinoille tarkastellaan perustamissopimuksen 93 artiklan mukaisesti.

(348) Rautatiesuuntaviivojen 54 kohdassa todetaan: Direktiivin 91/440/ETY 9 artikla huomioon ottaen komissio katsoo lisäksi, että tietyin edellytyksin tällaiset tuet on voitava hyväksyä, vaikka taloudellisia uudelleenjärjestelyjä ei tehtäisi, jos kyseessä on sellaisten vanhojen velkojen peruuttaminen, jotka on otettu ennen alan kilpailulle avaamista koskevat edellytykset vahvistavan direktiivin 2001/12/EY voimaantuloa.

(349) Komissio toteaa, että rautatiesuuntaviivojen 56 kohdan mukaan, kun kyseessä ovat jäsenvaltiot, jotka ovat liittyneet unioniin sen jälkeen, kun direktiivi 2001/12/EY tuli voimaan 15. maaliskuuta 2001, määräävä ajankohta on unioniin liittymisen päivämäärä. Tämän päätöksen kannalta merkityksellinen ajankohta on Romanian EU:hun liittymispäivä, joka oli 1. heinäkuuta 2007.

(350) Komissio toteaa edelleen, ettei ole tarpeen arvioida, täyttyvätkö rautatiesuuntaviivojen 55–60 kohdassa asetetut kumulatiiviset edellytykset, jotta voidaan todeta, voidaanko CFR Marfălle annettu tuki katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, koska kaikki tässä päätöksessä arvioitavat toimenpiteet on tehty liittymispäivän jälkeen.

(351) Edellä todetun pohjalta komissio päättelee, että CFR Marfălle myönnetyt valtiontukitoimet eivät sovellu sisämarkkinoille.

TUEN TAKAISIN PERIMINEN

(352) SEUT-sopimuksen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio on toimivaltainen päättämään, että asianomaisen jäsenvaltion on poistettava tuki tai muutettava sitä, jos se on todennut tuen soveltumattomaksi sisämarkkinoille. Unionin tuomioistuimet ovat myös johdonmukaisesti katsoneet, että jäsenvaltioiden velvollisuudella poistaa komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma tuki pyritään palauttamaan ennen tuen myöntämistä vallinnut tilanne.

(353) Unionin tuomioistuimet ovat tässä yhteydessä vahvistaneet, että tavoite on saavutettu, kun tuensaaja on palauttanut sääntöjenvastaisella tuella saamansa rahasummat korkoineen, jolloin se menettää sisämarkkinoilla kilpailijoihinsa verrattuna saamansa edun.

(354) Neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 16 artiklan 1 kohdassa säädetään oikeuskäytännön mukaisesti, että [s]ääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.

(355) Koska toimenpiteet 1, 2, 3 ja 5 on toteutettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti ja niitä on siten pidettävä sääntöjenvastaisena ja sisämarkkinoille soveltumattomana tukena, ne on perittävä takaisin, jotta voidaan palauttaa sisämarkkinoilla tuen myöntämistä edeltänyt tilanne. Takaisinperinnän on katettava ajanjakso, joka alkaa siitä hetkestä, kun tuki oli tuensaajan käytettävissä, ja päättyy tuen tosiasialliseen takaisinperintään. Takaisinperittävä määrä kerryttää korkoa tuen tosiasialliseen takaisinperintään saakka.

(356) Kuten johdanto-osan 326–351 kappaleessa osoitetaan, CFR Marfălle neljällä toimenpiteellä (1, 2, 3 ja 5) myönnetty tuki, joka on yhteensä vähintään 2619,27 miljoonaa Romanian leuta (n. 569,41 miljoonaa euroa), on toteutettu SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti ja sitä on pidettävä sääntöjenvastaisena, eikä se sovellu sisämarkkinoille. Tuki koostuu toimenpiteellä 1 myönnetystä vähintään 1001,2 miljoonan Romanian leun (n. 217,65 miljoonan euron) tuesta lisättynä toimenpiteellä 2 myönnetyllä vähintään 783,78 miljoonan Romanian leun (n. 170,39 miljoonan euron) tuella ja toimenpiteellä 5 myönnetyllä vähintään 834,29 miljoonan Romanian leun (n. 181,37 miljoonan euron) tuella sekä kaikkia erääntyneitä velkoja vastaavalla koron erotuksella markkinakorkoon asti (laskettu edellä johdanto-osan 204–209, 237 ja 238 sekä 260–262 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti). Tämä sääntöjenvastainen tuki on perittävä takaisin, jotta voidaan palauttaa tilanne, joka sisämarkkinoilla vallitsi ennen tuen myöntämistä.

(357) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuensaajan maksukyvyttömyys ja sen kyvyttömyys maksaa tuki takaisin eivät ole perusteltu syy vapauttaa se velvollisuudesta maksaa tuki takaisin. Tässä tapauksessa ennen tuen maksamista vallinnut tilanne voidaan palauttaa ja kilpailun vääristyminen periaatteessa poistaa merkitsemällä tuen takaisinmaksamiseen liittyvä saatava saatavaluetteloon osana tuomioistuimen valvomaa likvidaatiomenettelyä. Jos jäsenvaltio ei pysty perimään tukea täysimääräisesti takaisin, saatavan merkitseminen saatavaluetteloon voi täyttää takaisinperintävelvollisuuden, mikäli maksukyvyttömyysmenettely johtaa sääntöjenvastaista tukea saaneen yrityksen purkamiseen eli sen toiminnan lopulliseen päättymiseen.

PÄÄTELMÄT

(358) Komissio toteaa, että toimenpiteet 1, 2, 3 ja 5 ovat sekä yhdessä että erikseen tarkasteltuna SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea CFR Marfălle.

(359) Komissio toteaa, että toimenpide 4 ei ole valtiontukea CFR Marfălle.

(360) Komissio toteaa, että Romania on toteuttanut toimenpiteet 1, 2, 3 ja 5 sääntöjenvastaisesti ja vastoin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa.

(361) Komissio toteaa, että toimenpiteillä 1, 2, 3 ja 5 myönnetty tuki ei sovellu sisämarkkinoille, koska vuoden 2004 ja vuoden 2014 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaiset merkitykselliset edellytykset eivät täyty eikä muitakaan perusteita sisämarkkinoille soveltuvuuden puolesta ole todettu. Sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton tuki on siis perittävä tuensaajalta takaisin korkoineen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Seuraavat tämän päätöksen kohteena olevat toimenpiteet, jotka Romania on saattanut voimaan sääntöjenvastaisesti ja vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa, ovat yhdessä ja erikseen valtiontukea:

1 artikla a)

valtion talousarvioon kohdistuvien CFR Marfăn velkojen perimättä jättäminen ja lisävelkojen kumuloiminen vuoden 2010 ja vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen välisenä aikana;

b)

CFR Infrastructurăan kohdistuvien CFR Marfăn velkojen perimättä jättäminen ja lisävelkojen kumuloiminen vuoden 2010 ja vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen välisenä aikana;

c)

vuonna 2013 toteutettu velan osakkeiksi muuntaminen;

d)

CFR Infrastructurăan kohdistuvien CFR Marfăn velkojen perimättä jättäminen ja lisävelkojen kumuloiminen vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen vuoden 2018 loppuun asti.

2 artikla Seuraava tämän päätöksen kohteena oleva toimenpide ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:

2 artikla a)

valtion talousarvioon kohdistuvien CFR Marfăn velkojen perimättä jättäminen ja lisävelkojen kumuloiminen vuonna 2013 toteutetun velan osakkeiksi muuntamisen jälkeen vuoden 2018 loppuun asti.

3 artikla Toimenpiteellä 3 myönnetty valtiontuki sisältyy jo toimenpiteillä 1 ja 2 myönnettyyn tukeen, minkä takia toimenpiteellä 3 myönnettyä tukea ei lisätä tuen kokonaismäärään, jotta tukea ei laskettaisi kahteen kertaan. Romanian CRF Marfălle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti myöntämä valtiontuki, jonka yhteismäärä on vähintään 2619,27 miljoonaa Romanian leuta (noin 569,41 miljoonaa euroa) eli toimenpiteessä 1 annettu tuki (vähintään 1001,2 miljoonaa Romanian leuta, noin 217,65 miljoonaa euroa), toimenpiteessä 2 annettu tuki (vähintään 783,78 miljoonaa Romanian leuta, noin 170,39 miljoonaa euroa), toimenpidettä 5 vastaava tuki (vähintään 834,29 miljoonaa Romanian leuta, noin 181,37 miljoonaa euroa) sekä kunkin toimenpiteisiin 1, 2 ja 5 liittyvän erääntyneen velan osalta sitä vastaava markkinakorko (joka määritetään kuvatulla laskentamenetelmällä), ei sovellu sisämarkkinoille.

4 artikla

1. Romanian on perittävä 1 artiklassa tarkoitettu tuki takaisin tuensaajalta.

2. Takaisinperittävistä summista on maksettava korkoa siitä päivästä alkaen, jona ne asetettiin tuensaajan käyttöön, niiden tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3. Korolle on laskettava korkoa komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun ja asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 271/2008 mukaisesti.

4. Romanian on lopetettava 1 artiklassa tarkoitettu velkojen perimättä jättäminen tämän päätöksen hyväksymispäivästä alkaen.

5 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tosiasiallisesti.

2. Romanian on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön kuuden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

6 artikla

1. Romanian on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta seuraavat tiedot:

1. a)

tuensaajalta takaisin perittävä kokonaismäärä (tuki ja takaisinperintään sovellettava korko);

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, joista käy ilmi, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2. Romanian on tiedotettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden etenemisestä, kunnes 1 artiklassa tarkoitettu tuki on peritty kokonaisuudessaan takaisin. Sen on komission pyynnöstä toimitettava välittömästi tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu ja joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on myös annettava yksityiskohtaisia tietoja tuensaajilta takaisinperityn tuen ja koron määristä.

7 artikla Tämä päätös on osoitettu Romanialle. Komissio voi julkaista tämän päätöksen nojalla takaisin perityn tuen ja koron määrän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2015/1589 30 artiklan soveltamista.

Tehty Brysselissä 24 päivänä helmikuuta 2020. Komission puolesta Margrethe Vestager Johtava varapuheenjohtaja

Versions

1. 2020-02-24