Address https://gelex.eu/eli/EU/act/2023/840@2022-11-25/fi

Contents

1. Preamble
2. 1 artikla Keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän laskeminen ja jakaminen
3. 2 artikla Keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän prosentuaalisen tason määrittäminen
4. 3 artikla Keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän ylläpitäminen
5. 4. a)
6. 4 artikla Menettely elvytystoimenpiteiden soveltamiseksi, jos lisämäärä ei ole välittömästi käytettävissä
7. 5 artikla Menettely takaisinmaksun suorittamiseksi rahoitusosuuden maksaneille muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille, jos lisämäärä ei ole välittömästi käytettävissä
8. 4. a)
9. 6 artikla Voimaantulo
10. ANNEX

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 ja erityisesti sen 9 artiklan 15 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, jota keskusvastapuolten on käytettävä kriisitilanteissa, olisi määritettävä ottaen huomioon keskusvastapuolten yksilölliset ominaisuudet.

(2) Sen vuoksi ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, jota keskusvastapuolen on käytettävä maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen, olisi laskettava menetelmällä, jonka avulla voidaan erottaa toisistaan keskusvastapuolet, joilla on monitahoinen riskiprofiili ja joilla kyseisen lisämäärän olisi oltava suurempi, ja keskusvastapuolet, joilla on yksinkertaisemmat riskiprofiilit tai joiden riskienhallinta on varovaisempaa ja joilla kyseisen lisämäärän olisi oltava pienempi.

(3) Menetelmän, jolla lasketaan ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, jota keskusvastapuolen on käytettävä maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen, olisi sisällettävä riittävän selkeät ja objektiiviset parametrit arviointivaikeuksien välttämiseksi, ja menetelmää olisi voitava soveltaa yhdenmukaisesti kaikissa keskusvastapuolissa. Lisäksi kyseisten parametrien olisi annettava mahdollisuus sovittaa ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä keskusvastapuolen rakenteen, sisäisen organisaation ja toiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden sekä keskusvastapuolen osakkeenomistajien, johdon ja määritysosapuolten ja kyseisten määritysosapuolten asiakkaiden kannustinrakenteen mukaiseksi. Kullekin parametrille olisi annettava prosenttiyksikköinä ilmaistu arvo. Kaikkien parametrien summan olisi annettava tulokseksi niiden ennalta rahastoitujen omien varojen prosenttiosuus keskusvastapuolen riskiperusteisesta pääomasta, jota keskusvastapuolen on käytettävä maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen.

(4) Keskusvastapuolen rakenteen ja sisäisen organisaation sekä sen toiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden huomioon ottamiseksi keskusvastapuolen olisi arvioitava seuraavat seikat: määritettävien omaisuusluokkien luonne ja monimuotoisuus, keskusvastapuolen ja rahoitusmarkkinoiden muiden infrastruktuurien ja rahoituslaitosten välisten keskinäisten riippuvuussuhteiden lukumäärä ja monitahoisuus, keskusvastapuolen sisäisen organisaation tehokkuus ja sen riskienhallintajärjestelmän vankkuus sekä keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen havaintoihin perustuvien olennaisten vireillä olevien korjaavien toimien lukumäärä.

(5) Keskusvastapuolten osakkeenomistajien, johdon ja määritysosapuolten sekä määritysosapuolten asiakkaiden kannustinrakenteen huomioon ottamiseksi keskusvastapuolen olisi arvioitava riskit, jotka liittyvät sen suoraan tai välilliseen omistukseen ja pääomarakenteeseen, keskusvastapuolen ylimmän johdon palkitsemiseen sisältyviin taloudellisiin kannustimiin sekä siihen, missä määrin määritysosapuolet ja asiakkaat osallistuvat keskusvastapuolen riskienhallintaan.

(6) Keskusvastapuolten olisi tarkistettava ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärää säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kyseinen lisämäärä pysyy asianmukaisella tasolla. Lisämäärää olisi tarkistettava muun muassa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketuissa keskusvastapuolen riskiperusteisissa pääomavaatimuksissa on tapahtunut olennainen muutos.

(7) Tarpeettomien rasitusten välttämiseksi ei pitäisi vaatia, että keskusvastapuoli suorittaa laskennan laskentamenetelmän erityisten parametrien perusteella, jos keskusvastapuoli päättää vapaaehtoisesti soveltaa suurinta ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärää, joka on 25 prosenttia.

(8) On tärkeää, että ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä jaetaan maksukyvyttömyysskenaariossa oikeudenmukaisesti. Sen vuoksi keskusvastapuolten, jotka ovat perustaneet useamman kuin yhden maksukyvyttömyysrahaston määrittämiensä rahoitusinstrumenttien eri luokkia varten, olisi jaettava ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä eri maksukyvyttömyysrahastojen kesken suhteessa kunkin rahaston kokoon. Muussa kuin maksukyvyttömyysskenaariossa ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä olisi voitava käyttää kokonaan tappioiden kattamiseen.

(9) Omien varojen lisämäärässä, jota keskusvastapuolten on käytettävä maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen, olisi otettava huomioon niiden parametrien suhteellinen merkitys, jotka kuvastavat keskusvastapuolen sisäistä organisaatiota, sen toiminnan luonnetta, laajuutta ja monitahoisuutta sekä sen sidosryhmien kannustinrakennetta asianmukaisen riskienhallinnan kannustimien vahvistamisessa. Sen vuoksi prosenttiosuus, jota soveltamalla ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä lasketaan, olisi määritettävä laskemalla yhteen kaikki parametrikohtaisesti määritetyt prosenttiyksiköt, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuuksiin, joita soveltamalla kyseinen lisämäärä lasketaan. Kuhunkin parametriin sovellettavan prosenttiosuuden olisi oltava merkityksellisten määrällisten indikaattoreiden summa. Niiden parametrien, joilla on suurin merkitys keskusvastapuolen riskien ja monitahoisuuden arvioinnissa, olisi perustuttava laajaan valikoimaan määrällisiä indikaattoreita, kun taas keskusvastapuolen tiettyyn riskinäkökohtaan liittyvien parametrien olisi perustuttava suppeampaan indikaattorivalikoimaan.

(10) Menetelmän, jolla ylläpidetään ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärää, olisi annettava keskusvastapuolille mahdollisuus lieventää kyseistä lisämäärää koskevan vaatimuksen vaikutusta sallimalla niiden sijoittaa tällaiset lisävarat muihin kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa keskusvastapuolten sijoituspolitiikassa huomioon otettuihin omaisuuseriin edellyttäen, että keskusvastapuolet toteuttavat asianmukaiset menettelyt elvytystoimenpiteiden soveltamiseksi, jotta voidaan vähentää sitä riskiä, että nämä omaisuuserät eivät ole välittömästi käytettävissä.

(11) On tarpeen lieventää ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän vaikutusta keskusvastapuoliin. Sen vuoksi mahdolliset sijoitukset, joita keskusvastapuolet voivat tehdä ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän ylläpitämiseksi, olisi osittain yhdenmukaistettava sellaisia omaisuuseriä koskevan luettelon kanssa, joita keskusvastapuolet sallivat määritysosapuolten asettavan vakuuksiksi. Tällä lähestymistavalla varmistettaisiin yhä se, että keskusvastapuolilla on asianmukainen kehys ja menettelyt kyseisiin omaisuuseriin ja niiden realisointiin liittyvien riskien hallitsemiseksi stressikausien aikana. Eräät vakuuskelpoiset omaisuuserät olisi kuitenkin jätettävä pois hyväksyttävien sijoitusten luettelosta, koska niitä ei voida pitää riittävän likvideinä tai ne altistaisivat keskusvastapuolen omat varat liialliselle luotto- ja markkinariskille, minkä vuoksi niiden ei katsota soveltuvan keskusvastapuolen sijoituksiksi.

(12) Jos ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, joka on sijoitettu muihin kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin, ei ole välittömästi käytettävissä, keskusvastapuolten olisi maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselleen ja määritysosapuolilleen. Tässä tapauksessa keskusvastapuolilla olisi oltava oikeus kattaa ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, joka ei ole käytettävissä, pyytämällä rahoitusosuuksia muilta kuin maksukyvyttömiltä määritysosapuolilta. Rahoitusosuuksia olisi pyydettävä oikeudenmukaisen ja oikeasuhteisen jaon perusteella.

(13) Keskusvastapuolten olisi maksettava muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille takaisin rahoitusosuudet, jotka kyseiset määritysosapuolet ovat maksaneet ennalta rahastoitujen omien varojen ei-käytettävissä olevan lisämäärän kattamiseksi. Jotta voidaan rajoittaa keskusvastapuolten muiden kuin maksukyvyttömien määritysosapuolten riskiä ja varmistaa, että ne selviävät mahdollisista tulevista käteismaksuista, tällaiset takaisinmaksut olisi suoritettava kohtuullisessa ajassa käteisenä ja samassa valuutassa, jonka määräisenä rahoitusosuus on maksettu. Takaisinmaksu olisi suoritettava vasta sen jälkeen, kun keskusvastapuolet ovat täyttäneet muut maksuvelvoitteensa. Jos takaisinmaksua ei suoriteta kohtuullisessa ajassa, keskusvastapuolia olisi vaadittava maksamaan vuotuinen korko erääntyneille määrille kannustimena niiden takaisin maksamiseen.

(14) Unionin keskusvastapuolten kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA), jäljempänä arvopaperimarkkinaviranomainen, on teknisten sääntelystandardien luonnoksia laatiessaan analysoinut kolmansien maiden keskusvastapuoliin sovellettavia sääntöjä ja käytäntöjä sekä keskusvastapuolten elvytyksen ja kriisinratkaisun kansainvälistä kehitystä. Näiden analyysien perusteella arvopaperimarkkinaviranomainen on todennut, että menetelmä, jota ehdotetaan unionin keskusvastapuolten ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärien laskemiseksi, ei saisi vaikuttaa kielteisesti kansainvälisesti toimivien unionin keskusvastapuolten kilpailukykyyn.

(15) Tämä asetus perustuu arvopaperimarkkinaviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(16) Arvopaperimarkkinaviranomainen on laatinut teknisten standardien luonnokset yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen kanssa Euroopan keskuspankkijärjestelmää kuultuaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10 artiklan mukaisesti toteuttanut avoimet julkiset kuulemiset näistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän laskeminen ja jakaminen

1. Keskusvastapuolten on laskettava asetuksen (EU) 2021/23 9 artiklan 14 kohdassa tarkoitettujen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä kertomalla asetuksen (EU) N:o 648/2012 16 artiklan 2 kohdan ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 152/2013 mukaisesti lasketut riskiperusteiset pääomavaatimukset 2 artiklan mukaisesti määritetyllä keskusvastapuolten ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän prosentuaalisella tasolla P.

2. Keskusvastapuolten on tarkistettava prosentuaalisen tason ja 1 kohdan mukaisesti lasketun ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän määrittäminen jokaisen olennaisen muutoksen jälkeen, joka tehdään niiden (EU) N:o 648/2012 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettuihin riskiperusteisiin pääomavaatimuksiin, ja vähintään kerran vuodessa.

3. Keskusvastapuolten, jotka päättävät vapaaehtoisesti soveltaa 25 prosentin enimmäisosuutta asetuksen (EU) 2021/23 9 artiklan 14 kohdassa tarkoitetun ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän laskemiseen, ei tarvitse määrittää tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettua prosentuaalista tasoa.

4. Keskusvastapuolten, jotka ovat perustaneet useamman kuin yhden maksukyvyttömyysrahaston määrittämiensä rahoitusinstrumenttien eri luokkia varten, on jaettava 1 kohdan mukaisesti laskettu ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä kaikkien maksukyvyttömyysrahastojen kesken suhteessa niiden kokoon. Keskusvastapuolten on ilmoitettava tämä jako erikseen taseissaan. Keskusvastapuolten on käytettävä maksukyvyttömyysrahastoon osoitetut lisämäärät niillä markkinasegmenteillä syntyviin maksukyvyttömyystapahtumiin, joihin maksukyvyttömyysrahasto liittyy. Jos kyseessä on muu kuin maksukyvyttömyystapahtuma, keskusvastapuolten on osoitettava 1 kohdan mukaisesti laskettu ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä kokonaan kyseisestä muusta kuin maksukyvyttömyystapahtumasta aiheutuneiden tappioiden kattamiseen.

2 artikla Keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän prosentuaalisen tason määrittäminen

Keskusvastapuolten on laskettava 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän prosentuaalinen taso liitteessä esitettyjen kaavojen mukaisesti.

3 artikla Keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän ylläpitäminen

1. Jos ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä pienenee alle 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun vaaditun lisämäärän ja jos se pienenee myöhemmin uudelleen, keskusvastapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen. Kirjallisessa ilmoituksessa on esitettävä täsmällisesti jäljellä oleva ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, odotetaanko tämän määrän pienenevän uudelleen ilmoituksen jälkeisten viiden pankkipäivän aikana. Kirjallisessa ilmoituksessa on ilmoitettava myös, miksi ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä on pienentynyt alle vaaditun lisämäärän, sekä esitettävä kattava kuvaus toimenpiteistä, joilla määrä täydennetään vaaditulle tasolle, ja niiden aikataulu.

2. Keskusvastapuolet saavat käyttää asetuksen (EU) 2021/23 9 artiklan 14 kohtaa sovellettaessa ainoastaan ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän jäljellä olevaa määrää, jos yksi tai useampi määritysosapuoli tulee myöhemmin maksukyvyttömäksi tai jos toteutuu muu kuin maksukyvyttömyystapahtuma ennen kuin asianomainen keskusvastapuoli on palauttanut 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän vaaditulle tasolle.

3. Keskusvastapuolten on palautettava ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä vaaditulle tasolle viimeistään 20 työpäivän kuluttua ensimmäisestä 1 kohdassa tarkoitetusta kirjallisesta ilmoituksesta.

4. Jos edellä 2 artiklan mukaisesti määritetty prosentuaalinen taso on yli 10 prosenttia, keskusvastapuolet voivat sijoittaa ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän vaaditun ylimäärän kultaan ja rahoitusinstrumentteihin, joita pidetään asetuksen (EU) N:o 648/2012 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti erittäin likvideinä vakuuksina, edellyttäen, että

4. a)

tällaiset omaisuuserät sisältyvät keskusvastapuolten vakuuspolitiikkaan;

b)

tällaiset omaisuuserät eivät ole pankkitakauksia, johdannaisia tai osakkeita;

c)

kyseisillä keskusvastapuolilla on käytössään tämän asetuksen 4 ja 5 artiklassa säädetyt menettelyt.

4 artikla Menettely elvytystoimenpiteiden soveltamiseksi, jos lisämäärä ei ole välittömästi käytettävissä

1. Jos 1 artiklan mukaisesti laskettu ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä ei ole välittömästi käytettävissä maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen, keskusvastapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen ja määritysosapuolilleen. Lisäksi niiden on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselleen ja määritysosapuolilleen yksityiskohtainen kuvaus ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärästä, joka ei ole käytettävissä, ja syy siihen, miksi se ei ole käytettävissä.

2. Jos keskusvastapuolet keräävät maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen rahoitusvaroja määritysosapuolilta, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, kerätyn määrän on oltava samansuuruinen kuin ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, joka ei ole käytettävissä, ja asianomaisten keskusvastapuolten on jaettava tämä määrä muiden kuin maksukyvyttömien määritysosapuolten kesken suhteutettuna niiden maksukyvyttömyysrahastoihin suorittamiin maksuihin.

5 artikla Menettely takaisinmaksun suorittamiseksi rahoitusosuuden maksaneille muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille, jos lisämäärä ei ole välittömästi käytettävissä

1. Keskusvastapuolten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet takaisinmaksun suorittamiseksi määritysosapuolille, jotka eivät ole maksukyvyttömiä ja jotka ovat suorittaneet keskusvastapuolelle maksuja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Niiden on tehtävä tämä muuttamalla rahaksi omaisuuserät, joihin on sijoitettu 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettu ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärä, viimeistään 20 työpäivän kuluttua 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, jonka mukaan kyseiset omaisuuserät eivät ole käytettävissä.

2. Jollei 4 kohdasta muuta johdu, keskusvastapuolten on suoritettava muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille takaisinmaksuja kohtuullisen ajan kuluessa ja jatkettava tätä, kunnes kaikki määrät on maksettu takaisin.

3. Kaikki muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille kuuluvat määrät on maksettava takaisin käteisenä samassa valuutassa, jonka määräisenä muu kuin maksukyvytön määritysosapuoli on maksanut rahoitusosuuden keskusvastapuolelle.

4. Keskusvastapuolten on maksettava muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille niille kuuluvat määrät sen jälkeen, kun kaikki seuraavat ovat tapahtuneet:

4. a)

toimintakustannukset on maksettu;

b)

kaikki erääntyneet ja maksettavaksi tulleet velkasitoumukset on maksettu;

c)

kaikki komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/450 3 artiklassa säädetyssä määräajassa maksettavat korvaukset on maksettu.

5. Keskusvastapuolten on maksettava vuotuinen korko maksamatta oleville määrille, jos täysimääräinen takaisinmaksu kestää yli 120 työpäivää siitä päivästä, jona alkuperäinen elvytystoimenpide, johon on vaadittu muiden kuin maksukyvyttömien määritysosapuolten rahoitusosuuksia, on toteutettu. Korkokantana käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 99 artiklan mukaisesti laskettua viivästyskorkokantaa.

6 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2022. Komission puolesta Puheenjohtaja Ursula von der Leyen

ANNEX

LIITE

1. Yleiset ohjeet Keskusvastapuolen on laskettava 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu keskusvastapuolen ennalta rahastoitujen omien varojen lisämäärän prosentuaalinen taso seuraavan kaavan mukaisesti: Pmax(10%;(min(25%;5i1Ai3i1Bi)) jossa A = parametrit A1–A5, jotka keskusvastapuolen on laskettava tämän liitteen 2–6 jakson mukaisesti; B = parametrit B1–B3, jotka keskusvastapuolen on laskettava tämän liitteen 7–9 jakson mukaisesti. Parametrit A1–A5 kuvastavat keskusvastapuolen rakennetta ja sisäistä organisaatiota sekä sen toiminnan luonnetta, laajuutta ja monitahoisuutta, ja parametrit B1–B3 kuvastavat keskusvastapuolen osakkeenomistajien, johdon ja määritysosapuolten, myös kyseisten määritysosapuolten asiakkaiden, kannustinrakennetta. Lopullinen prosentuaalinen taso (P) pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

2. Määritettävien omaisuusluokkien luonne ja monimuotoisuus Parametri A1 kuvastaa määritettävien omaisuusluokkien luonnetta ja monimuotoisuutta. Parametri A1 on 1 prosentin ja 7 prosentin välillä. Parametri A1 lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: A1IassetsIFXIsettl jossa Iassets kuvastaa keskusvastapuolen määrittämien eri omaisuusluokkien lukumäärää. Indikaattorin Iassets arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Iassets0,01min5,Nassets, jossa Nassets = keskusvastapuolen määrittämien eri omaisuusluokkien lukumäärä; IFX kuvastaa keskusvastapuolen määrittämien valuuttojen lukumäärää. Indikaattorin IFX arvo on 1 prosentti, jos keskusvastapuoli määrittää useamman kuin yhden valuutan määräisiä omaisuuseriä tai tarjoaa toimitusta useammassa kuin yhdessä valuutassa, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia; Isettl kuvastaa johdannaisten toimitustapaa. Indikaattorin Isettl arvo on 1 prosentti, jos keskusvastapuoli tarjoaa johdannaissopimusten fyysistä toimitusta, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia.

3. Keskusvastapuolen suhteet muihin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin ja muihin rahoituslaitoksiin sekä sen keskinäiset riippuvuussuhteet niiden kanssa Parametri A2 kuvastaa keskusvastapuolen suhteita muihin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin ja muihin rahoituslaitoksiin sekä sen keskinäisiä riippuvuussuhteita niiden kanssa. Parametri A2 on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä. Parametri A2 lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: A2IFMIICMs jossa IFMI kuvastaa keskinäisten riippuvuussuhteiden lukumäärää. Indikaattorin IFMI arvo on 1 prosentti, jos keskusvastapuolella on enemmän kuin viisi keskinäistä riippuvuussuhdetta markkinapaikkojen, maksujärjestelmien ja selvitysjärjestelmien kanssa, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia; ICMs kuvastaa keskusvastapuolen määritysosapuolten keskittymistä. Indikaattorin ICMs arvo on 1 prosentti, jos keskusvastapuolen viiden suurimman määritysosapuolen osuus sen ennalta rahastoitujen varojen kokonaismäärästä on yli 40 prosenttia, kun kaikki palvelut ja maksukyvyttömyysrahastot lasketaan yhteen, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia. Keskusvastapuolen on määritettävä viiden suurimman määritysosapuolen varojen osuus vuotuisen keskiarvon perusteella.

4. Keskusvastapuolen sisäinen organisaatio Parametri A3 kuvastaa keskusvastapuolen sisäisen organisaation tehokkuutta. Parametrin A3 arvo on 0 prosentin ja 5 prosentin välillä. Parametri A3 lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: A3IRiskCoIreportingIRiskstaff jossa IRiskco kuvastaa keskusvastapuolen hallituksen ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 28 artiklan mukaisesti perustetun riskinarviointikomitean välistä vuorovaikutusta. Indikaattorin IRiskCo arvo on prosenttia, jos keskusvastapuolen hallitus on tehnyt kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana enemmän kuin kolme päätöstä, joissa riskinarviointikomitean suositusta tai neuvoa ei ole noudatettu, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia; Ireporting kuvastaa mallien validointiin liittyvää raportointitasoa. Indikaattorin Ireporting arvo on 0 prosenttia, jos mallien validointi on rakenteellisesti riippumaton mallien kehittämisestä, ja muussa tapauksessa 1 prosentti; IRiskstaff kuvastaa riskienhallintatoimintoon osoitetun henkilöstön osuutta. Indikaattorin IRiskstaff arvo on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä, ja se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: IRiskstaffmax(0;0,02(1 – (10,2)Prisk), jossa Prisk = riskienhallinnan kokoaikavastaavien osuus keskusvastapuolen kaikista kokoaikavastaavista, ulkoistetut toiminnot mukaan lukien. Indikaattorin IRiskstaff arvo on 2 prosenttia, kun Prisk on 0 prosenttia, ja 0 prosenttia, kun Prisk on 20 prosenttia.

5. Keskusvastapuolen riskienhallintakehyksen vankkuus Parametri A4 kuvastaa keskusvastapuolen riskienhallintakehyksen vankkuutta. Parametrin A4 arvo on 0 prosentin ja 8 prosentin välillä. Parametri A4 lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: A4IBTIincidentIpayments jossa IBT kuvastaa keskusvastapuolen vakuuksien riittävyyttä sen toteutumatesteillä arvioituna. Indikaattorin IBT arvo on 0 prosentin ja 4 prosentin välillä, ja se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: IBT0,04PBT, jossa PBT = keskusvastapuolen sellaisten määritystilien prosenttiosuus, joiden osalta vakuuksia koskevien toteumatestien tulokset ovat olleet viimeisten 12 kuukauden aikana alle EMIR-asetuksen vähimmäisvaatimuksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 153/2013 24 artiklan mukaisesti määritettynä, kun kyseinen prosenttiosuus määritetään laskemalla tämän kriteerin mukaisten määritystilien lukumäärä suhteessa keskusvastapuolen määritystilien kokonaislukumäärään. Indikaattorin IBT arvo on 4 prosenttia, kun PBT on 100 prosenttia; Iincident kuvastaa keskusvastapuolen toiminnan vakautta kaupan häiriöiden lukumäärän perusteella. Indikaattorin Iincident arvo on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä, ja se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Iincident0,02min\ 1;Ndays10, jossa Ndays = niiden päivien lukumäärä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, joina keskusvastapuoli ei ole voinut käsitellä uusia kauppoja vähintään kahteen tuntiin. Indikaattorin Iincident arvo on 2 prosenttia, kun Ndays = 10 päivää; Ipayments kuvastaa keskusvastapuolen toiminnan vakautta maksuhäiriöiden lukumäärän perusteella. Indikaattorin Ipayments arvo on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä, ja se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Ipayments0,02min\ 1;Ndays10, jossa Ndays = niiden päivien lukumäärä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, joina keskusvastapuoli ei ole voinut käsitellä tai vastaanottaa maksuja vähintään kahteen tuntiin. Indikaattorin Ipayments arvo on 2 prosenttia, kun Ndays = 10 päivää.

6. Korjaavat toimet, jotka on pantu vireille keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen havaintojen perusteella Parametri A5 kuvastaa sellaisten olennaisten korjaavien toimien lukumäärää, jotka on pantu vireille keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen havaintojen perusteella. Parametrin A5 arvo on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä. Parametrin A5 arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: A5Ireco jossa Ireco kuvastaa vireille pantuja korjaavia toimia, jotka koskevat vakavaraisuusasioita. Indikaattorin Ireco arvo on 2 prosenttia, jos keskusvastapuolella on vähintään yksi olennainen korjaava toimi, joka on pantu vireille sen toimivaltaisen viranomaisen havaintojen perusteella ja jolle toimivaltainen viranomainen on asettanut korjaavia toimia koskevassa suunnitelmassa määräajan, jonka keskusvastapuoli on ylittänyt, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia. Tätä kaavaa sovellettaessa korjaava toimi katsotaan olennaiseksi, jos keskusvastapuoli tai toimivaltainen viranomainen on asettanut korjaavan toimen etusijalle joko keskusvastapuolen sisäisen olennaisuusmatriisin tai toimivaltaisen viranomaisen oman luokituksen perusteella.

7. Keskusvastapuolen omistus, pääomarakenne ja kannattavuus Parametri B1 kuvastaa keskusvastapuolen omistusta ja pääomarakennetta. Parametrin B1 arvo on 0 prosentin ja 4 prosentin välillä. Parametrin B1 arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: B1ImajorityIsupport jossa Imajority kuvastaa keskusvastapuolen emoyrityksen luonnetta. Indikaattorin Imajority arvo on 2 prosenttia, jos keskusvastapuolella on emoyritys, joka ei ole julkisessa omistuksessa oleva konserni ja joka on luokittelematon tai luokiteltu alle investointiluokan, ja muussa tapauksessa 0 prosenttia. Luottoluokituksen on oltava huonoin luokitus, jonka toimiluvan saanut luottoluokituslaitos on antanut kyseiselle yhteisölle; Isupport kuvastaa keskusvastapuolten emoyrityksen antamaa tukea. Indikaattorin Isupport arvo on 0 prosenttia, jos keskusvastapuoli saa emoyritykseltään sopimusperusteista olennaista rahoitustukea maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman yhteydessä, sitovat luottolimiitit tai vakuutussopimukset mukaan lukien, ja muussa tapauksessa 2 prosenttia.

8. Ylimmän johdon palkitseminen Parametri B2 kuvastaa sitä, missä määrin ylimmän johdon palkitsemista voidaan muuttaa sopimusperusteisesti maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen. Parametrin B2 arvo on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä. Parametrin B2 arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: B2I%amountI%staff jossa I%amount kuvastaa sitä osuutta ylimmän johdon muuttuvien palkkioiden kokonaismäärästä, johon sovelletaan takaisinperintälausekkeita. Indikaattorin I%amount arvo on 0 prosentin ja 1 prosentin välillä, ja se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: I%amountmax0;0,011 – 2Pamount, jossa Pamount = se prosenttiosuus keskusvastapuolen ylimmän johdon vuotuisten muuttuvien palkkioiden kokonaismäärästä, johon sovelletaan takaisinperintälausekkeita maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman yhteydessä. Indikaattorin I%amount arvo on 1 prosentti, kun Pamount on 0 prosenttia; I%staff kuvastaa sitä prosenttiosuutta ylimpään johtoon kuuluvasta henkilöstöstä, johon sovelletaan takaisinperintälausekkeita maksukyvyttömyystappioiden tai muiden kuin maksukyvyttömyystappioiden yhteydessä. Indikaattorin I%staff arvo on 0 prosentin ja 1 prosentin välillä, ja se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: I%staffmax(0;0,01((1 – P%staff)), jossa P%staff = se prosenttiosuus keskusvastapuolen ylimpään johtoon kuuluvien kokoaikavastaavien henkilöiden vuotuisesta keskimääräisestä lukumäärästä, johon sovelletaan muuttuvia palkkioita koskevaa takaisinperintälauseketta.

9. Määritysosapuolten ja asiakkaiden osallistuminen keskusvastapuolen riskienhallintaan Parametri B3 kuvastaa määritysosapuolten ja asiakkaiden osallistumista keskusvastapuolen riskienhallintaan. Parametrin B3 arvo on 0 prosentin ja 2 prosentin välillä. Parametrin B3 arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: B3IinvestmentIincentives jossa Iinvestment kuvastaa määritysosapuolten ja asiakkaiden osallistumista sijoituspäätösprosessiin. Indikaattorin Iinvestment arvo on 0 prosenttia, jos määritysosapuolet osallistuvat sijoituspäätöksiin ja kantavat osan mahdollisista tappioista, ja muussa tapauksessa 1 prosentti. Indikaattorin Iinvestment arvon määrittämiseksi keskusvastapuolten on katsottava määritysosapuolten osallistuvan sijoituspäätöksiin, jos niitä kuullaan keskusvastapuolen sijoituspolitiikan hyväksymismenettelyssä tai jokaisen erillisen sijoituspäätöksen yhteydessä. Iincentives kuvastaa määritysosapuolten kannustimia maksukyvyttömyyden hallintamenettelyssä. Indikaattorin Iincentives arvo on 0 prosenttia, jos määritysosapuolilla on kannustimia osallistua maksukyvyttömyyden hallintamenettelyyn, ja muussa tapauksessa 1 prosentti.

Versions

1. 2022-11-25