Address https://gelex.eu/eli/EU/act/oj/L/2015/914@2015-06-08/fi

Contents

1. Preamble
2. ANNEX
3. a)
4. b)
5. c)
6. d)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan neljännen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppa-neuvosto muistutti Välimeren tilanteen vakavuudesta 23 päivänä huhtikuuta 2015 pitämässään ylimääräisessä istunnossa ja ilmoitti määrätietoisesti, että unionin olisi otettava käyttöön kaikki saatavillaan olevat keinot, jotta vastedes voidaan estää ihmishenkien menetykset merellä ja puuttua humanitaarisen hätätilan perimmäisiin syihin. Lisäksi Eurooppa-neuvosto sitoutui perustamaan vapaaehtoisen pilottihankkeen, joka koskee uudelleensijoittamista koko EU:ssa ja tarjoaa paikkoja suojelua tarvitseville henkilöille.

(2) Euroopan parlamentti kehottaa 29 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa jäsenvaltioita osallistumaan enemmän nykyisiin uudelleensijoittamisohjelmiin ja korostaa, että on tärkeää taata muuttajille turvallinen ja laillinen pääsy unionin turvapaikkajärjestelmään.

(3) Henkilöiden uudelleensijoitusta koskevissa jäsenvaltioiden sitoumuksissa on nykyisin suuri epätasapaino. Ainoastaan 15 jäsenvaltiolla ja kolmella assosioituneella valtiolla on uudelleensijoitusohjelma (minkä lisäksi yksi jäsenvaltio on ilmoittanut uudelleensijoitusohjelman aloittamisesta), kolme jäsenvaltiota ja yksi assosioitunut valtio on osallistunut uudelleensijoitukseen tapauskohtaisesti, ja muut eivät ole osallistuneet uudelleensijoitukseen lainkaan.

(4) Vuonna 2014 unioniin saapui ennätysmäiset 626000 turvapaikanhakijaa; unionissa sijoitettiin uudelleen 6380 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa kolmannen maan kansalaista. Vuonna 2013 pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden määrä ylitti maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen.

(5) Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 10 päivänä lokakuuta 2014 antamissa päätelmissä todetaan seuraavaa: Ottaen huomioon muuttovirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden toteuttamat toimet kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava [uudelleensijoituksen] toteuttamiseen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

(6) Komissio esitti 13 päivänä toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan, jossa muun muassa määritellään toimenpiteet, jotka on toteutettava välittömästi inhimillisen tragedian lopettamiseksi koko Välimeren alueella.

(7) Muuttoliikeagendassa kehotetaan Euroopan unionia tehostamaan uudelleensijoitustoimiaan, jotta asuinseudultaan siirtymään joutuneet suojelua tarvitsevat henkilöt eivät joutuisi turvautumaan salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden verkostoihin. Sen vuoksi komissio antaa tämän suosituksen, jossa ehdotetaan EU:n laajuisen uudelleensijoitusjärjestelmän perustamista, jotta voidaan tarjota 20000 paikkaa jakoperusteen mukaisesti.

(8) Jos assosioituneet valtiot päättävät osallistua järjestelmään, sekä jakoperustetta että jäsenvaltioita ja osallistuvia assosioituneita valtioita koskevia henkilömääriä muutetaan vastaavasti.

(9) Ottaen huomioon aikaisemmin 25 päivänä marraskuuta 2014 uudelleensijoitusta ja siirtoa käsittelevässä foorumissa käydyt keskustelut jakoperusteen olisi pohjauduttava a) väestömäärään (painoarvo 40 prosenttia), b) yhteenlaskettuun BKT:hen (painoarvo 40 prosenttia), c) oma-aloitteisten turvapaikkahakemusten keskimäärään ja uudelleensijoitettujen pakolaisten lukumäärään miljoonaa asukasta kohden vuosina 2010–2014 (painoarvo 10 prosenttia) ja d) työttömyysasteeseen (painoarvo 10 prosenttia).

(10) Unionin olisi otettava vastaan yhteensä 20000 henkilöä niiden kahden vuoden aikana, jona jäsenvaltiot soveltavat järjestelmää. Vastuu näiden henkilöiden vastaanottamisesta olisi yksinomaan osallistuvilla valtioilla asianomaisten unionin ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Näin vastataan Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) vetoomukseen, jossa Euroopan maita kehotetaan sitoutumaan siihen, että ne ottavat vastaan enemmän pakolaisia kestävien uudelleensijoitusohjelmien kautta, ja tuetaan Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja viiden valtiosta riippumattoman järjestön johtamaa kampanjaa.

(11) Kun määritetään ensisijaisia alueita, olisi otettava huomioon niiden välittömässä läheisyydessä olevat alueet ja nykyiset muuttovirrat ja erityisesti yhteys alueellisiin kehitys- ja suojeluohjelmiin Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Afrikan sarvessa.

(12) Uudelleensijoitusjärjestelmän täytäntöönpanossa olisi pyydettävä apua UNHCR:ltä sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolta ja muilta sen kaltaisilta tahoilta, joilla on tarvittavaa kokemusta ja asiantuntemusta.

(13) Olisi toteutettava toimenpiteitä, jotta voitaisiin välttää uudelleensijoitettujen henkilöiden liikkuminen uudelleensijoitusvaltiosta muihin jäsenvaltioihin ja osallistuviin assosioituneisiin valtioihin.

(14) Komissio aikoo tukea järjestelmää asettamalla käyttöön ylimääräiset 50 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 17 artiklalla perustetun unionin uudelleensijoittamisohjelman mukaisesti. Taloudellisten kannustimien käytön optimoimiseksi komissio muuttaa kyseisen ohjelman mukaisia kertakorvauksia ja uudelleensijoittamista koskevia painopisteitä antamalla delegoidun säädöksen asetuksen (EU) N:o 516/2014 17 artiklan 4 ja 10 kohdan nojalla. Jos assosioituneet valtiot päättävät osallistua uudelleensijoitusjärjestelmään, ne eivät voi saada korvausta sitoumuksistaan asetuksessa (EU) N:o 516/2014 tarkoitetuista kertakorvauksista,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN: Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot sijoittavat uudelleen 20000 kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä tässä suosituksessa vahvistettujen edellytysten ja jakoperusteen nojalla. Uudelleensijoituksella tarkoitetaan yksittäisten, selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden siirtämistä Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston pyynnöstä ja jäsenvaltion suostumuksella kolmannesta maasta jäsenvaltioon siten, että tavoitteena on suojella heitä palauttamiselta sekä ottaa heidät vastaan ja myöntää heille oleskeluoikeus ja kaikki muut kansainvälistä suojelua saaville henkilöille myönnettävien oikeuksien kaltaiset oikeudet. Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmän pitäisi kattaa kaikki jäsenvaltiot. Järjestelmän olisi muodostuttava EU:n lupaamasta 20000 uudelleensijoituspaikasta uudelleen sijoitettavia henkilöitä varten. Järjestelmän olisi oltava voimassa kaksi vuotta suosituksen antamispäivästä. Kaikki luvatut uudelleensijoituspaikat olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken liitteessä esitetyn jakoperusteen mukaisesti. Jos assosioituneet valtiot päättävät osallistua järjestelmään, jakoperustetta muutetaan vastaavasti. Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Afrikan sarven olisi oltava uudelleensijoituksen ensisijaisia alueita, ja erityisesti olisi keskityttävä maihin, joissa toteutetaan alueellisia kehitys- ja suojeluohjelmia. Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden olisi edelleen oltava vastuussa yksittäisistä maahanpääsyä koskevista päätöksistä riittävien lääkärin- ja turvatarkastusten jälkeen, kun taas Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston olisi oltava vastuussa uudelleensijoitukseen ehdolla olevien henkilöiden arvioinnista ensisijaisilla alueilla ja tehtävä uudelleensijoitusehdotuksia jäsenvaltioille ja assosioituneille valtioille. Kun uudelleensijoitettava henkilö otetaan vastaan jäsenvaltion tai assosioituneen valtion alueella, kyseisen valtion olisi nopeasti sovellettava kansainvälistä suojelua koskevaa muodollista menettelyä, johon kuuluu sormenjälkien ottaminen, ja noudatettava siihen sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 603/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/95/EU, neuvoston direktiiviä 2005/85/EY, neuvoston direktiiviä 2003/9/EY, ja 20 päivästä heinäkuuta 2015 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2013/32/EU ja 2013/33/EU. Tämän menettelyn jälkeen, kun jäsenvaltio on myöntänyt uudelleensijoitetulle henkilölle joko kansainvälistä suojelua tai kansallista suojelua saavan henkilön aseman, kyseisellä henkilöllä olisi oltava direktiivillä 2011/95/EU taatut kansainvälistä suojelua saavan henkilön oikeudet tai kansallisessa lainsäädännössä taatut vastaavat oikeudet. Tässä yhteydessä vapaaseen liikkuvuuteen unionissa olisi sovellettava samoja ehtoja ja rajoituksia kuin mitä sovelletaan muihin jäsenvaltioissa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin. Osallistuvissa assosioituneissa valtioissa olisi sovellettava vastaavaa kansallista lainsäädäntöä. Uudelleensijoitukseen ehdolla oleville henkilöille olisi tiedotettava heille niin uudelleensijoitusohjelman kuin unionin ja kansallisen turvapaikkalainsäädännönkin mukaisesti kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista ennen heidän pääsyään jäsenvaltioiden tai osallistuvien assosioituneiden valtioiden alueelle ja erityisesti seurauksista, joita aiheutuu siirtymisestä toiseen valtioon unionin sisällä ja/tai osallistuvien assosioituneiden valtioiden keskuudessa, sekä siitä, että heillä on kansainvälistä suojelua tai kansallista suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet ainoastaan uudelleensijoitusvaltiossa. Uudelleensijoitetut henkilöt, jotka tulevat ilman lupaa jonkun muun jäsenvaltion tai osallistuvan assosioituneen valtion alueelle kuin uudelleensijoitusvaltioon joko odottaessaan kansainvälistä suojelua koskevan muodollisen menettelyn loppuun saattamista tai sen jälkeen, kun heille on myönnetty kansainvälistä suojelua saavan henkilön asema, olisi lähetettävä takaisin uudelleensijoitusvaltioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 604/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Olisi varmistettava, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto osallistuu käytännössä järjestelmän täytäntöönpanoon ja antaa erityistukea etenkin sellaisille jäsenvaltioille ja osallistuville assosioituneille valtioille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta uudelleensijoituksesta. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston olisi seurattava järjestelmän täytäntöönpanoa ja raportoitava siitä säännöllisesti. Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus saada rahoitustukea suhteessa alueelleen uudelleensijoitettujen henkilöiden määrään asetuksen (EU) N:o 516/2014, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o xxx/2015, 17 artiklassa vahvistetun kertakorvauksen mukaisesti. Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 8 päivänä kesäkuuta 2015. Komission puolesta Dimitris Avramopoulos Komission jäsen

ANNEX

LIITE

Jäsenvaltio Jakoperuste (%) Henkilömäärä Alankomaat 3,66 732 Belgia 2,45 490 Bulgaria 1,08 216 Espanja 7,75 1549 Irlanti 1,36 272 Italia 9,94 1989 Itävalta 2,22 444 Kreikka 1,61 323 Kroatia 1,58 315 Kypros 0,34 69 Latvia 1,10 220 Liettua 1,03 207 Luxemburg 0,74 147 Malta 0,60 121 Portugali 3,52 704 Puola 4,81 962 Ranska 11,87 2375 Romania 3,29 657 Ruotsi 2,46 491 Saksa 15,43 3086 Slovakia 1,60 319 Slovenia 1,03 207 Suomi 1,46 293 Tanska 1,73 345 Tšekki 2,63 525 Unkari 1,53 307 Viro 1,63 326 Yhdistynyt kuningaskunta 11,54 2309 Jakoperuste määräytyy seuraavien kriteerien pohjalta:

a)

väestömäärä (vuoden 2014 tiedot, painoarvo 40 %) – tämä kriteeri ilmentää jäsenvaltioiden valmiutta ottaa vastaan tietty määrä pakolaisia;

b)

yhteenlaskettu BKT (vuoden 2013 tiedot, painoarvo 40 %) – tämä kriteeri ilmentää maan absoluuttista vaurautta ja osoittaa talouden kyvyn ottaa vastaan ja kotouttaa pakolaisia;

c)

oma-aloitteisten turvapaikkahakemusten keskimäärä ja uudelleensijoitettujen pakolaisten lukumäärä miljoonaa asukasta kohden vuosina 2010–2014 (painoarvo 10 %) – tämä kriteeri ilmentää jäsenvaltioiden viimeaikaisia toimia;

d)

työttömyysaste (vuoden 2014 tiedot, painoarvo 10 %) – tämä kriteeri ilmentää valmiuksia pakolaisten kotouttamiseen.

Versions

1. 2015-06-08