Komission päätös (EU) 2025/1064, annettu 19 päivänä toukokuuta 2025, Suomen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti toimittamaan suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuudesta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa (tiedoksiannettu numerolla C(2025) 3005) (Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
Grade B
mapped from publisher markup. A grade says how a document's structure was obtained, not how reliable the law is.
Address https://gelex.eu/eli/EU/decision/2025/1064@2025-05-19/fi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (puiteasetus) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan c alakohdan,
ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta 23 päivänä lokakuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/2803 ja erityisesti sen 58 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja maksujärjestelmästä sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013 kumoamisesta 11 päivänä helmikuuta 2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on laadittava joko kansallisella tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla suunnitelmat, jotka sisältävät suorituskykytavoitteet lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kullekin viiteajanjaksolle. Näihin suunnitelmiin on sisällyttävä paikalliset suorituskykytavoitteet, joiden on oltava johdonmukaisia asianomaista viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.
(2) Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet neljännelle viiteajanjaksolle (2025–2029) on vahvistettu komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2024/1688.
(3) Kaikki jäsenvaltiot ovat laatineet ja hyväksyneet neljännen viiteajanjakson suorituskykysuunnitelmaluonnokset, ja ne toimitettiin komissiolle arvioitavaksi 1 päivään lokakuuta 2024 mennessä. Tarkastettuaan näiden suorituskykysuunnitelmaluonnosten täydellisyyden komissio pyysi jäsenvaltioita toimittamaan päivitetyt suorituskykysuunnitelmaluonnokset 15 päivään marraskuuta 2024 mennessä.
(4) Tässä päätöksessä esitetty komission arviointi perustuu Suomen toimittamaan neljännen viiteajanjakson päivitettyyn suorituskykysuunnitelmaluonnokseen, jäljempänä suorituskykysuunnitelmaluonnos.
(5) Suorituskyvyn tarkastuselin, joka avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa, on toimittanut komissiolle kertomuksen, joka sisältää sen ohjeet suorituskykysuunnitelmaluonnosten arviointia varten.
(6) Komissio on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioinut suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien paikallisten suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuuden mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteessä IV olevassa 1 kohdassa vahvistettujen perusteiden pohjalta ja paikalliset olosuhteet tarpeen mukaan huomioon ottaen.
(7) Komissio on täydentänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksen arviointia tarkastelemalla uudelleen mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteessä IV olevassa 2 kohdassa esitettyjä seikkoja. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan d alakohdan vii alakohdan osalta komissio toteaa, ettei se ole osana kyseistä uudelleentarkastelua tehnyt yksityiskohtaista analyysia menetelmistä, joita Suomi on käyttänyt kustannusten jakamiseksi reitinaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen palvelujen kesken neljännellä viiteajanjaksolla. Tästä syystä komissio ei ole tässä vaiheessa tehnyt päätelmiä siitä, onko kyseinen kustannusten jakamismenetelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 22 artiklan 5 kohdan mukainen.
(8) Suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien tavoitteiden johdonmukaisuutta on turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.1 kohdan mukaisesti.
(9) Suomen turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ehdottamat turvallisuudenhallinnan tehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet ovat turvallisuudenhallinnan tavoitteen mukaan eriteltyinä ja täytäntöönpanotasona ilmaistuina seuraavat: Suomi Turvallisuudenhallinnan tehokkuutta koskevat tavoitteet ilmaistuina täytäntöönpanotasona EASAn tasolla A–D Lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja Turvallisuudenhallinnan tavoite 2025 2026 2027 2028 2029 Fintraffic ANS Turvallisuuspolitiikka ja -tavoitteet C C C C C Turvallisuusriskien hallinta C C C C D Turvallisuuden varmistaminen C C C C C Turvallisuuden edistäminen C C C C C Turvallisuuskulttuuri C C C C C
(10) Komissio toteaa, että turvallisuutta koskevat suorituskykytavoitteet, joita Suomi ehdottaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalle Fintraffic ANS, vastaavat kullekin kalenterivuodelle vuosina 2025–2029 asetettuja unionin laajuisia turvallisuustavoitteita, lukuun ottamatta turvallisuusriskien hallintaa koskevaa tavoitetta, jonka osalta unionin laajuisen tavoitteen taso suunnitellaan saavutettavan vuonna 2029.
(11) Komissio toteaa, että suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa esitetään Fintraffic ANS:ää varten toimenpiteet paikallisten turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi, kuten turvallisuuteen liittyvien riskien hyväksyttävien tasojen määrittäminen, turvallisuusriskien arviointiprosessin parantaminen ja turvallisuudenhallintatoimintoja tukevat järjestelmäinvestoinnit.
(12) Kun otetaan huomioon johdanto-osan (9), (10) ja (11) kappaleessa esitetyt havainnot sekä se, että täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2024/1688 asetetut unionin laajuiset turvallisuutta koskevat suorituskykytavoitteet on määrä saavuttaa neljännen viiteajanjakson viimeiseen vuoteen eli vuoteen 2029 mennessä, suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien paikallisten turvallisuutta koskevien suorituskykytavoitteiden olisi katsottava olevan johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.
(13) Ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien, tosiasiallisen lentoradan mukaista keskimääräistä horisontaalista reitinaikaista lennon tehokkuutta koskevien tavoitteiden johdonmukaisuutta on arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1.2 kohdassa vahvistetun perusteen pohjalta. Suomen ehdottamia ympäristötavoitteita on näin ollen verrattu asiaankuuluviin horisontaalisen reitinaikaisen lennon tehokkuuden viitearvoihin, jotka on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 liitteen I mukaisesti laaditussa Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelmassa (ERNIP), joka oli saatavilla neljättä viiteajanjaksoa koskevia unionin laajuisia suorituskykytavoitteita hyväksyttäessä eli 2 päivänä heinäkuuta 2024.
(14) Suomen ehdottamat ympäristöä koskevat suorituskykytavoitteet neljännelle viiteajanjaksolle ja vastaavat Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman mukaiset kansalliset viitearvot ovat tosiasiallisen lentoradan mukaisena keskimääräisenä horisontaalisena reitinaikaisena lennon tehokkuutena ilmaistuina seuraavat: Suomi 2025 2026 2027 2028 2029 Tavoitteet ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ilmaistuina tosiasiallisen lentoradan mukaisena keskimääräisenä horisontaalisena reitinaikaisena lennon tehokkuutena 3,38 % 3,37 % 3,36 % 3,35 % 3,34 % Viitearvot 3,38 % 3,37 % 3,36 % 3,35 % 3,34 %
(15) Komissio toteaa, että Suomen ehdottamat ympäristötavoitteet ovat samantasoiset kuin vastaavat kansalliset viitearvot kullekin kalenterivuodelle neljännellä viiteajanjaksolla.
(16) Komissio panee merkille, että Suomi on esittänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan paikalliset ympäristötavoitteet, ja että niihin kuuluu muun muassa rajat ylittävän vapaan reitityksen ilmatilan toteuttaminen Norjan, Latvian, Viron, Tanskan ja Ruotsin kanssa.
(17) Kun otetaan huomioon johdanto-osan (14), (15) ja (16) kappaleessa esitetyt havainnot, suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien ympäristöön liittyvän suorituskyvyn keskeisen osa-alueen tavoitteiden olisi katsottava olevan johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.
(18) Kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien, keskimääräistä ilmaliikennevirtojen säätelystä (ATFM) johtuvaa viivästystä lentoa kohti koskevien tavoitteiden johdonmukaisuutta on arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1.3 kohdassa vahvistetun perusteen pohjalta. Suomen ehdottamia reitinaikaisia kapasiteettitavoitteita on näin ollen verrattu asiaankuuluviin viitearvoihin, jotka on vahvistettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 9 artiklan mukaisesti laaditussa verkon operaatiosuunnitelmassa, joka oli saatavilla neljättä viiteajanjaksoa koskevia unionin laajuisia suorituskykytavoitteita hyväksyttäessä eli 2 päivänä heinäkuuta 2024.
(19) Suomen neljännelle viitejaksolle ehdottamat reitinaikaiset kapasiteettitavoitteet, jotka on ilmaistu ATFM-viivästyksen minuutteina lentoa kohti, ja vastaavat verkon operaatiosuunnitelman viitearvot ovat seuraavat: Suomi 2025 2026 2027 2028 2029 Tavoitteet kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ilmaistuina ATFM-viivästyksen minuutteina lentoa kohti 0,05 0,04 0,03 0,02 0,02 Viitearvot 0,05 0,04 0,03 0,02 0,02
(20) Komissio toteaa, että Suomen ehdottamat reitinaikaiset kapasiteettitavoitteet ovat samantasoiset kuin vastaavat kansalliset viitearvot kullekin kalenterivuodelle neljännellä viiteajanjaksolla.
(21) Komissio panee merkille, että Suomi on esittänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa toimenpiteitä paikallisten reitinaikaisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti ilmatilan hallinnan ja liikenteen kysyntähuippujen hallinnan osalta.
(22) Kun otetaan huomioon johdanto-osan (19), (20) ja (21) kappaleessa esitetyt havainnot, suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien kapasiteettiin liittyvän suorituskyvyn keskeisen osa-alueen tavoitteiden olisi katsottava olevan johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.
(23) Komissio on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan b alakohdan mukaisesti täydentänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksen arviointiaan tarkastelemalla uudelleen mainitun täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen lentoasemien osalta asetettuja suorituskykytavoitteita, jotka koskevat lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kapasiteettia. Näistä tavoitteista ei löytynyt huomautettavaa.
(24) Kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien, reitinaikaisten lennonvarmistuspalvelujen määritettyä yksikkökustannusta koskevien tavoitteiden johdonmukaisuutta on arvioitu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen perusteiden pohjalta. Näihin perusteisiin kuuluvat määritetyn yksikkökustannuksen kehitys neljännellä viiteajanjaksolla, määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitys kolmannella ja neljännellä viiteajanjaksolla (2020–2029) sekä määritetyn yksikkökustannuksen perusarvon vertaaminen maksuvyöhykkeen tasolla sellaisten maksuvyöhykkeiden keskimääräisiin arvoihin, joilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on samankaltainen operatiivinen ja talousympäristö.
(25) Suomen neljännelle viiteajanjaksolle ehdottamat reitinaikaiset kustannustehokkuustavoitteet ja niihin liittyvät perusarvot ovat seuraavat: Suomen lentoreittimaksuvyöhyke 2019 perusarvo 2024 perusarvo 2025 2026 2027 2028 2029 Tavoitteet ja perusarvot kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella määritettyinä yksikkökustannuksina ilmaistuina (reaalisesti vuoden 2022 hintoina) 46,78 euroa 59,68 euroa 60,29 euroa 62,72 euroa 64,28 euroa 63,93 euroa 65,66 euroa
(26) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a alakohdassa vahvistetun arviointiperusteen osalta komissio toteaa, että Suomen määritetyn yksikkökustannuksen kehitys maksuvyöhykkeen tasolla on neljännellä viiteajanjaksolla +1,9 prosenttia, mikä on huonompi kuin unionin laajuinen –1,2 prosentin kehitys samalla ajanjaksolla.
(27) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan b alakohdassa vahvistetun arviointiperusteen osalta komissio toteaa, että Suomen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitys maksuvyöhykkeen tasolla on kolmannella ja neljännellä viiteajanjaksolla +3,8 prosenttia, mikä on huonompi kuin unionin laajuinen –1,0 prosentin pitkän aikavälin kehitys samalla ajanjaksolla.
(28) Komissio panee kuitenkin merkille, että Suomi on Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena menettänyt merkittävän osan ylilennoista, joita se on historiallisesti palvellut. Tämä liikenne vähenee edelleen neljännen viiteajanjakson aikana, mikä vaikuttaa merkittävästi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan kustannustehokkuuteen ja heikentää erityisesti Suomen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitystä.
(29) Sen vuoksi johdanto-osan (27) kappaleessa tarkoitettua arviointiperustetta varten on tarpeen tutkia, saavuttaisiko Suomi määritetyn yksikkökustannuksen unionin laajuisen pitkän aikavälin kehityksen, jos johdanto-osan (28) kappaleessa tarkoitettuja olosuhteita ei olisi.
(30) Tätä varten komissio on laskenut määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehityksen uudelleen ottaen huomioon arvion liikenteen rakenteellisesta vähenemisestä Suomessa Ukrainan sodan seurauksena reitinaikaisina palveluyksiköinä mitattuna. Uudelleenlaskennan tuloksena Suomen määritetyn yksikkökustannuksen mukautettu pitkän aikavälin kehitys on –1,3 prosenttia, mikä on parempi kuin unionin laajuinen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitys, joka on –1,0 prosenttia. Sen vuoksi päätellään, että Suomi täyttää johdanto-osan (27) kappaleessa tarkoitetun arviointiperusteen, kun Ukrainan sodasta johtuva liikenteen merkittävä väheneminen otetaan huomioon.
(31) Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa vahvistetun arviointiperusteen osalta komissio toteaa, että Suomen määritetyn yksikkökustannuksen perusarvo, joka on 59,68 euroa reaalisesti vuoden 2022 hintoina, on 8,7 prosenttia alhaisempi kuin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/1688 7 artiklassa vahvistettu asianomaisen vertailuryhmän keskimääräinen perusarvo eli 65,36 euroa vuoden 2022 hintoina.
(32) Kun Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuvien liikenteen muutosten kielteiset vaikutukset jätetään laskelmista pois, on selvää, että Suomi noudattaa määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin suuntausta. Johdanto-osan (31) kappaleeseen viitaten Suomi osoittaa myös, että määritetyn yksikkökustannuksen perusarvo on alhaisempi kuin asianomaisen vertailuryhmän keskiarvo. Sen vuoksi komissio katsoo, ettei johdanto-osan (26) kappaleessa tarkoitettu poikkeama unionin laajuisesta määritetyn yksikkökustannuksen kehityksestä neljännellä viiteajanjaksolla estä Suomea noudattamasta unionin laajuisia kustannustehokkuutta koskevia suorituskykytavoitteita.
(33) Kun otetaan huomioon johdanto-osan (25)–(32) kappaleessa esitetyt havainnot, suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien kapasiteettiin liittyvän suorituskyvyn keskeisen osa-alueen tavoitteiden olisi katsottava olevan johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.
(34) Komissio on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan c alakohdan mukaisesti täydentänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksen arviointia tarkastelemalla uudelleen mainitun täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen lentoasemien osalta asetettuja suorituskykytavoitteita, jotka koskevat lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannustehokkuutta. Näistä tavoitteista ei löydetty huomautettavaa.
(35) Edellä esitetyn perusteella Suomen suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien suorituskykytavoitteiden olisi katsottava olevan johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla Suorituskykytavoitteet, jotka Suomi on esittänyt neljättä viiteajanjaksoa koskevassa suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa ja jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä, ovat johdonmukaisia täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2024/1688 neljännelle viiteajanjaksolle vahvistettujen unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.
2 artikla Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.
Tehty Brysselissä 19 päivänä toukokuuta 2025. Komission puolesta Apostolos Tzitzikostas Komission jäsen
ANNEX
LIITE Suomen suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvät suorituskykytavoitteet, joiden on todettu olevan johdonmukaisia neljättä viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa
TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄ SUORITUSKYVYN KESKEINEN OSA-ALUE
Suomi Turvallisuudenhallinnan tehokkuutta koskevat tavoitteet ilmaistuina täytäntöönpanotasona Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tasolla A–D Lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja Turvallisuudenhallinnan tavoite 2025 2026 2027 2028 2029 Fintraffic ANS Turvallisuuspolitiikka ja -tavoitteet C C C C C Turvallisuusriskien hallinta C C C C D Turvallisuuden varmistaminen C C C C C Turvallisuuden edistäminen C C C C C Turvallisuuskulttuuri C C C C C
YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄ SUORITUSKYVYN KESKEINEN OSA-ALUE
Suomi 2025 2026 2027 2028 2029 Tavoitteet ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ilmaistuina tosiasiallisen lentoradan mukaisena keskimääräisenä horisontaalisena reitinaikaisena lennon tehokkuutena 3,38 % 3,37 % 3,36 % 3,35 % 3,34 %
KAPASITEETTIIN LIITTYVÄ SUORITUSKYVYN KESKEINEN OSA-ALUE
Suomi 2025 2026 2027 2028 2029 Tavoitteet kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ilmaistuina ATFM-viivästyksen minuutteina lentoa kohti 0,05 0,04 0,03 0,02 0,02
KUSTANNUSTEHOKKUUTEEN LIITTYVÄ SUORITUSKYVYN KESKEINEN OSA-ALUE
Suomen lentoreittimaksuvyöhyke 2019 perusarvo 2024 perusarvo 2025 2026 2027 2028 2029 Tavoitteet ja perusarvot kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella määritettyinä yksikkökustannuksina ilmaistuina (reaalisesti vuoden 2022 hintoina) Euroa 46,78 Euroa 59,68 Euroa 60,29 Euroa 62,72 Euroa 64,28 Euroa 63,93 Euroa 65,66