Not the law itself: Notice

Address https://gelex.eu/eli/EU/notice/C/2025/650/oj@2025-01-21/fi

Contents

1. Preamble
2. (17) Taulukko 1: Nettomenopolku ja tärkeimmät Luxemburgin suunnitelmaan sisältyvät oletukset
3. (18) Taulukko 2: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Luxemburgin suunnitelmassa
4. ANNEX
5. LIITE I Nettomenojen enimmäiskasvu (vuotuinen ja kumulatiivinen kasvu, nimellisin luvuin)
6. Luxemburg

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan,

ottaa huomioon asetuksen (EU) 2024/1263 ja erityisesti sen 17 artiklan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2) Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyt kriteerit.

(3) Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4) Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5) Luxemburg toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 15 päivänä lokakuuta 2024. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklassa säädetyn määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli sovittu Luxemburgin esittämät perustelut huomioon ottaen.

(6) Luxemburg oli oikeutettu saamaan teknisiä tietoja asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti, mutta se ei pyytänyt niitä. Komissio toimitti Luxemburgille 21 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitetussa keskipitkän aikavälin julkista velkaa koskevassa komission ennustekehyksessä käytetyt tärkeimmät lähtöolosuhteet ja taustaoletukset ja julkaisi ne 15 päivänä lokakuuta 2024.

(7) Luxemburg ja komissio kävivät syyskuussa 2024 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat taustaoletukset (erityisesti potentiaalinen kasvu ja BKT-deflaattori) sekä sellaisten kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8) Luxemburgin suunnitelmaan sisältyvien tietojen mukaan Luxemburg on asetuksen (EU) 2024/1263 11 artiklan 3 kohtaa ja 36 artiklan 1 kohdan c alakohtaa noudattaen kuullut säännöllisesti Luxemburgin työmarkkinaosapuolia eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Luxemburgin suunnitelmassaan toimittamien tietojen mukaan viimeisimmässä työmarkkinaosapuolten kanssa pidetyssä kokouksessa heinäkuussa 2024 keskusteltiin Luxemburgin vuoden 2024 maaraportista, vuoden 2024 maakohtaisista suosituksista ja talouden uuteen ohjausjärjestelmään liittyvistä muutoksista.

(9) Suunnitelma esitettiin kansalliselle parlamentille 15 päivänä lokakuuta.

(10) Luxemburg toimitti vuotta 2025 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa 15 päivänä lokakuuta. Komissio antoi tästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon 26 päivänä marraskuuta 2024.

(11) Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Luxemburgille eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia.

(12) Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(13) Luxemburgin talouden toimeliaisuus supistui 1,1 prosenttia vuonna 2023, mikä johtui nettoviennin negatiivisesta vaikutuksesta kasvuun ja investointien supistumisesta. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa talouden odotetaan vuonna 2024 kasvavan 1,2 prosenttia kotimaisen kysynnän kasvun ja nettoviennin positiivisen vaikutuksen seurauksena. Vuonna 2025 reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 2,3 prosenttia elvyttävän finanssipolitiikan virityksen, investointeja edistävän korkojen laskun ja ulkoisen ympäristön suotuisan kehityksen tukemana. Vuonna 2026 reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 2,2 prosenttia, sillä kasvuvauhdin odotetaan heikkenevän kotimaisen kysynnän vähenemisen myötä. Ennustejaksolla (eli vuosina 2024–2026) Luxemburgin potentiaalisen BKT:n kasvun odotetaan olevan korkeimmillaan 2,0 prosenttia vuodessa, mikä johtuu työikäisen väestön ja keskimääräisten työtuntien vähenemisestä. Työttömyysaste oli 5,2 prosenttia vuonna 2023, ja komissio ennakoi sen olevan 6,0 prosenttia vuonna 2024, 6,0 prosenttia vuonna 2025 ja 5,8 prosenttia vuonna 2026. Inflaation (BKT-deflaattorin), joka vuonna 2023 oli 3,4 prosenttia, ennakoidaan kiihtyvän 3,9 prosenttiin vuonna 2024 ja hidastuvan 3,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,9 prosenttiin vuonna 2026.

(14) Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2023 Luxemburgin julkisen talouden alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan alijäämä supistuu 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024, kasvaa 0,8 prosenttiin vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana supistuu 0,6 prosenttiin vuonna 2026. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa on otettu huomioon vuodeksi 2025 laadittu Luxemburgin talousarvioesitys, jonka hallitus esitti kansalliselle parlamentille lokakuussa. Julkinen velka oli vuoden 2023 lopussa 25,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan velkasuhde kasvaa vuoden 2024 loppuun mennessä 27,5 prosenttiin. Sen ennakoidaan pysyvän pitkälti ennallaan niin, että se on vuoden 2025 lopussa 27,6 prosenttia ja vuoden 2026 loppuun mennessä 27,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(15) Luxemburgin kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2029, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus neljäksi vuodeksi.

(16) Suunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot.

(17) Taulukko 1: Nettomenopolku ja tärkeimmät Luxemburgin suunnitelmaan sisältyvät oletukset

Suunnitelmassa sitoudutaan taulukossa 1 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 4,9 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2029. Nettomenopolun, johon suunnitelmassa sitoudutaan, ilmoitetaan sopeutuskauden loppuun mennessä (2028) johtavan 0,4 prosentin rakenteelliseen perusjäämään suhteessa BKT:hen. Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu kiihtyy tasaisesti 1,5 prosentista 2,1 prosenttiin vuosina 2024–2029. Lisäksi suunnitelmassa odotetaan, että BKT-deflaattorin kasvuvauhti kiihtyy 1,7 prosentista vuonna 2024 aina 3,1 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026, saavuttaa 1,9 prosentin pohjalukeman vuonna 2027 ja palaa sitten noin 2,5 prosenttiin vuosina 2028 ja 2029. Lähde: Luxemburgin kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma ja komission laskelmat. 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Keskiarvo suunnitelman voimassaoloaikana 2025–2029 Keskiarvo sopeutuskaudella 2025–2028 Nettomenojen kasvu (vuotuinen, %) 8,0 5,8 4,7 3,8 5,4 4,7 4,9 4,9 Nettomenojen kasvu (kumulatiivinen, perusvuodesta 2023, %) 8,0 14,2 19,6 24,1 30,8 36,9 — — Potentiaalisen BKT:n kasvu (%) 1,5 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 1,9 1,9 Inflaatio (BKT-deflaattorin kasvu) (%) 1,7 3,1 3,1 1,9 2,6 2,5 2,6 2,7

(18) Taulukko 2: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Luxemburgin suunnitelmassa

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka, joka vuonna 2024 oli 27,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistuisi suunnitelman mukaan asteittain niin, että se olisi vuonna 2028 sopeutuskauden päättyessä 26,0 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Sopeutuksen jälkeen velkasuhteen ennustetaan suunnitelman mukaan supistuvan asteittain keskipitkällä aikavälillä (eli vuoteen 2038 saakka) ja olevan alimmillaan 25,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2032, minkä jälkeen se alkaa vähitellen kasvaa ja saavuttaa huipputasonsa eli 26 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2038 mennessä. Lähde: Luxemburgin keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma. 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2038 Julkinen velka (% suhteessa BKT:hen) 25,5 27,5 27,5 27,2 26,7 26,0 25,6 26,0 Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) -0,7 -0,6 -0,6 -0,5 -0,3 -0,4 -0,2 -2,1 Näin ollen julkinen velka pysyisi suunnitelman mukaan keskipitkällä aikavälillä perussopimuksessa suhteessa BKT:hen asetetun 60 prosentin viitearvon alapuolella. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta.

(19) Suunnitelmaan sisältyvien nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä supistuisi 0,6 prosentista suhteessa BKT:hen 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2025–2028. Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi sopeutuskauden lopussa (2028) 3 prosentin viitearvoa. Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (eli vuoteen 2038) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta.

(20) Suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka eroavat Luxemburgille 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimitetuista komission oletuksista. Suunnitelmassa käytetään erilaisia oletuksia seitsemän muuttujan kohdalla, jotka ovat lähtökohta (rakenteellinen perusjäämä vuonna 2024), potentiaalisen BKT:n kasvu, BKT-deflaattorin kasvu, virta-varanto-korjauserät, reaalinen BKT, nimellinen implisiittinen korkotaso ja tuotantokuilun supistaminen. Näitä oletuksiin liittyviä eroja on tarpeen arvioida huolellisesti sen varmistamiseksi, että niille on olemassa pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, erityisesti siksi, että suunnitelmaan sisältyvä keskimääräinen nettomenojen kasvu ei ole yhtä vaativa kuin se, joka perustuu komission oletuksiin. Oletuksiin liittyvät erot, joiden vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun on merkittävin, luetellaan jäljempänä, ja kutakin eroa arvioidaan erikseen. Jäljelle jäävillä eroilla ei ole merkittävää vaikutusta keskimääräiseen nettomenojen kasvuun komission oletuksiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan erot yhdessä muodostavat keskimääräisten nettomenojen kasvulle teoreettisen ylärajan, joka on korkeampi kuin kevättä 2024 koskevien komission oletusten pohjalta voitaisiin edellyttää. Suunnitelmassaan Luxemburg sitoutuu nettomenopolkuun, joka on alhaisempi kuin tämä teoreettinen yläraja. Komissio ottaa edellä esitetyn arvion suunnitelmaan liittyvistä oletuksista huomioon nettomenopolun noudattamista koskevissa tulevissa arvioissa.

Suunnitelmassa oletetaan, että rakenteellinen perusjäämä vuonna 2024 olisi +1,1 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen, kun se komission Luxemburgille 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamien oletusten perusteella olisi +0,1 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2024. Vuoden 2024 oletettua parempi alkuperäinen rahoitusasema perustuu tuoreempiin julkisen talouden tietoihin, joiden perusteella suunnitelmassa oletetaan, että julkisen talouden rahoitusasema olisi -0,6 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2024 verrattuna Luxemburgille 21 päivänä kesäkuuta toimitettuun oletukseen, jonka mukaan alijäämä olisi -1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Tämä on linjassa Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen kanssa. Näin ollen tätä oletusta pidetään asianmukaisesti perusteltuna.

Suunnitelmassa oletetaan BKT-deflaattorin kasvun olevan keskimäärin 2,7 prosenttia sopeutuskauden aikana, kun Luxemburgille 21 päivänä kesäkuuta toimitettu oletus oli keskimäärin 2,5 prosenttia. Suunnitelmassa käytetyt BKT-deflaattorin kasvua koskevat ennusteet ovat Luxemburgin kansallisen tilastokeskuksen (STATEC) laatimia, ja ne perustuvat tuoreempiin makrotaloudellisiin tietoihin. Sekä vuotta 2025 että vuotta 2026 koskevat ennusteet vaikuttavat uskottavilta. Näin ollen tätä oletusta pidetään asianmukaisesti perusteltuna.

(21) Suunnitelmaan sisältyvän ohjeellisen finanssipoliittisen strategian mukaan nettomenoja koskevat sitoumukset toteutetaan pääasiassa hillitsemällä menojen kasvua ja varmistamalla, että tulojen kasvu pysyy menojen kasvua nopeampana. Täsmälliset politiikkatoimet vahvistetaan ja kvantifioidaan vuotuisissa talousarvioissa, joissa niitä voidaan myös muuttaa. Samaan aikaan suunnitelmaan sisältyvän ohjeellisen julkisen talouden strategian täytäntöönpanoon liittyy riskejä, jotka johtuvat siitä, että suunnitelmassa ei ole esitetty täysin yksityiskohtaisia tietoja finanssipoliittisen strategian perustana olevista yksittäisistä toimenpiteistä. Lisäksi vuotta 2025 koskevassa alustavassa talousarviosuunnitelmassa täsmennetään, että nettomenojen kasvun odotetaan hidastuvan suhteessa hintapaineen vähenemiseen, joka on tärkeä tekijä määritettäessä menojen kasvua Luxemburgissa, kun otetaan huomioon automaattinen inflaatioindeksointi, jota sovelletaan suureen osaan julkisista menoista.

(22) Suunnitelmassa kuvataan aikomuksia, jotka liittyvät uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä – erityisesti maakohtaisissa suosituksissa – yksilöityihin tärkeimpiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää lähes 90 uudistusta ja investointia, joista yli kymmenen saa taloudellista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä ja jotkin täydentävää tukea koheesiopolitiikan rahastoista.

(23) Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää erilaisia toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi investoinnit uusiutuvaan energiaan (suositeltu vuosina 2022, 2023 ja 2024), aurinkosähköpaneelien käyttöönoton edistäminen ja hallituksen tuki kiertotalouden periaatteille. Suunnitelmassa vahvistetaan viranomaisten tuki päivitetylle kansalliselle energia- ja ilmastosuunnitelmalle. Lisäksi suunnitelmassa otetaan huomioon, että liikenne on Luxemburgin suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, ja korostetaan liikenteen hiilestä irtautumista (suositeltu vuosina 2019, 2020, 2022, 2023 ja 2024) sähköistämisen, uusiutuvan energian käytön ja julkisen liikenteen infrastruktuurin kehittämisen avulla, mukaan lukien investoinnit rautatie-, raitiotie- ja linja-autoverkkoihin. Näillä aloitteilla edistetään suoraan ilmastosiirtymää ja energiaturvallisuutta koskevia tavoitteita. Toimenpiteillä pyritään lisäämään investointeja vihreään teknologiaan ja kestävään energiainfrastruktuuriin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Luxemburg voi saavuttaa sekä kansalliset tavoitteensa että EU:n määrittelemät tavoitteet.

(24) Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla puututaan asuntojen kohtuuhintaisuuteen ja saatavuuteen liittyviin ongelmiin, joita vahvan työmarkkinadynamiikan vauhdittama nopea väestönkasvu pahentaa. Yksittäisiä toimia ovat esimerkiksi asuntojen tarjonnan lisääminen (suositeltu vuosina 2019, 2020, 2023 ja 2024) kaavoitusmenettelyjä yksinkertaistamalla sekä käynnissä oleva kiinteistöverotuksen uudistus, jossa siirrytään transaktiopohjaisesta kiinteistöverotuksesta juoksevaan kiinteistöverotukseen ja otetaan käyttöön uusi vero käyttämättömälle rakennusmaalle. Lisäksi toimenpiteillä edistetään tasa-arvoa koulutusjärjestelmässä painottaen monikielistä, osallistavaa koulutusta, jolla varmistetaan kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet sekä vastataan vuosina 2022, 2023 ja 2024 annettuihin suosituksiin, joilla kehotettiin vähentämään eriarvoisuuden vaikutusta oppimistuloksiin. Toimenpiteisiin sisältyy jatkuvia investointeja koulutusta koskevaan tutkimukseen, innovatiivisiin oppimisympäristöihin ja inklusiivisen opetuksen tehostettuun tukijärjestelmään. Luxemburgissa on esimerkiksi hyväksytty uusia opiskelijoita koskeva uusi laki, jolla pyritään tarjoamaan uusille oppilaille ja heidän perheilleen sujuva siirtymä, ja otettu käyttöön uusi lähestymistapa matematiikan opetukseen monikielisessä ympäristössä. Suunnitelmaan sisältyy yksi toimenpide ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi työllistymismahdollisuuksia parantamalla (suositeltu vuonna 2019). Aloitteilla, kuten työvoiman jatkuva täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä ammatillisen koulutuksen tarjonnan laajentaminen (suositeltu vuosina 2019, 2023 ja 2024), voi olla myönteisiä vaikutuksia.

(25) Energiaturvallisuuteen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää merkittäviä investointeja energiainfrastruktuuriin, mukaan lukien sähköverkon lisäkapasiteetin kehittäminen, kuten Saksan ja Luxemburgin välinen uusi 380 kV:n yhteenliitäntälinja, ja vetyinfrastruktuurin edistäminen. Esimerkiksi eurooppalaisella taloudellisella etuyhtymällä Grande Région Hydrogen on meneillään hanke, jossa rakennetaan 70 kilometrin pituiseen maakaasun siirtoinfrastruktuuriin perustuva 100 kilometrin vetyputkiverkko. Jakeluverkon odotetaan olevan toiminnassa vuoteen 2027 mennessä. Nämä toimenpiteet ovat linjassa vuosina 2022, 2023 ja 2024 annettujen, energiatoimitusten resilienssin varmistamista koskevien suositusten kanssa, ja ne vähentävät samalla riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Investoinnit ovat välttämättömiä Luxemburgin taloudellisten ja demografisten muutosten sekä eri alojen laajan sähköistämisen tukemiseksi.

(26) Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelmassa korostetaan Luxemburgin armeijan uudistamista, jotta se voi vastata paremmin nykyisiin geopoliittisiin haasteisiin, mukaan lukien sotilaallisten voimavarojen kehittäminen ilmailu-, kyber- ja avaruusaloilla. Muita etusijalle asetettavia hankkeita ovat Belgian ja Luxemburgin yhteisen tiedustelupataljoonan perustaminen sekä yhteiskunnan resilienssiin keskittyvät hankkeet.

(27) Suunnitelmaan sisältyy lisäksi muita politiikkatoimia, jotka eivät liity EU:n yhteisiin painopisteisiin, kuten toimenpiteet, joilla tuetaan kehittynyttä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa (suositeltu vuosina 2019, 2020 ja 2024) perustamalla tiede- ja teknologiapuisto, uudistamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukijärjestelmiä sekä edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Näillä aloitteilla pyritään parantamaan Luxemburgin kilpailukykyä ja tuottavuutta keskittymällä kehittyviin teknologioihin ja pk-yritysten digitalisointialoitteisiin, jotka edistävät sekä oikeudenmukaista vihreää siirtymää että digitaalista siirtymää.

(28) Suunnitelmassa on tietoa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä koheesiopolitiikan rahastojen ja Luxemburgin elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Hallitus on varmistanut, että luetelluilla aloitteilla tuetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia käynnissä olevia toimia, erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aloilla.

(29) Suunnitelmalla pyritään edistämään EU:n yhteisiin painopisteisiin liittyvien julkisten investointitarpeiden täyttämistä Luxemburgissa. Vihreän siirtymän osalta siinä yksilöidään investointeja uusiutuvan energian infrastruktuuriin ja energiatehokkuustoimenpiteisiin. Yhteiskunnan ja talouden resilienssin osalta siinä korostetaan tarvetta jatkaa investointeja koulutukseen, sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistäviin toimenpiteisiin ja asuntotarjonnan lisäämiseen. Energiaturvallisuuden tarpeet keskittyvät energiaverkon ja vetyinfrastruktuurin parannuksiin. Puolustusvoimavarojen osalta suunnitelmassa korostetaan, että sotilasmenoja on lisättävä, ja esitetään puolustusmäärärahojen lisäämistä siten, että vuoteen 2030 mennessä saavutetaan 2 prosentin osuus bruttokansantulosta (BKTL) Nato-sitoumusten mukaisesti.

(30) Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Luxemburgin suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(31) Neuvosto suhtautuu myönteisesti Luxemburgin keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(32) Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(33) Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Erityisesti neuvosto on tyytyväinen lisäksi siihen, että asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa on tehty yhteistyötä kansallisella tasolla ennen suunnitelman toimittamista. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(34) Neuvosto odottaa Luxemburgin olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(35) Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(36) Neuvosto panee merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(37) Neuvosto odottaa Luxemburgin antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

(38) Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Luxemburgille suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua,

SUOSITTAA, että Luxemburg varmistaa, että nettomenojen kasvu ei ylitä tämän suosituksen liitteessä I vahvistettuja enimmäismääriä. Tehty Brysselissä 21 päivänä tammikuuta 2025. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja A. Domański

ANNEX

LIITE I Nettomenojen enimmäiskasvu (vuotuinen ja kumulatiivinen kasvu, nimellisin luvuin)

Luxemburg

Vuosi 2025 2026 2027 2028 2029 Kasvu (%) Vuotuinen 5,8 4,7 3,8 5,4 4,7 Kumulatiivinen 14,2 19,6 24,1 30,8 36,9

Versions

1. 2025-01-21